Finnwatchin toiminnanjohtajan Sonja Vartialan mukaan veroparatiisiyhtiöitä tutkineen kansalaisjärjestön toiminta vaikeutuu merkittävästi, jos se ei saa julkista rahoitusta.

"Valtiontalous on kuralla ja kaikkialla jaetaan niukkuutta. Mutta paljonko saisimme käyttöön lisää verovaroja, jos laittaisimme veroparatiisitalouteen liittyvän verokikkailun kuriin?"

Näin kysyy kansalaisjärjestö Finnwatch netissä. Se käynnistää uutta tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on arvioida, paljonko verotuloja Suomi menettää yritysten aggressiivisen verosuunnittelun vuoksi. Kyse on arviolta jopa miljardeista euroista.

Finnwatch tunnetaan muun muassa tekemästään ananasmehuraportista. Siinä paljastettiin, että suomalaisten kauppojen omien merkkien mehuissa käytettävää ananastiivistettä valmistetaan Thaimaassa tehtaissa epäinhimillisissä oloissa. Järjestö on tutkinut myös esimerkiksi Nesteen käyttämien alihankkijoiden vastuullisuutta ja Stora Enson ja Wärtsilän toimintaa Intiassa sekä suomalaisten pörssiyhtiöiden veroparatiisitytäryhtiöitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Olemme olleet todella aktiivisia veroparatiisikeskustelussa jo monta vuotta. Olemme varmaan osasyy siihen, miksi veroparatiiseista puhutaan nyt niin paljon, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tähän mennessä Finnwatch on saanut toimintaansa julkista tukea noin 50 000–100 000 euroa vuodessa. Nyt hallitus on kuitenkin päättänyt leikata kansalaisjärjestöjen rahoitusta 43 prosenttia eli melkein 50 miljoonaa euroa. Muutos vaikeuttaa ratkaisevasti Finnwatchin toimintaa.

– Finnwatchin rahoituskanavat on jäädytetty kokonaan, ja jos rahoitusikkunat eivät aukea, julkinen tuki toiminnallemme lakkaa kokonaan, sanoo toiminnanjohtaja.

– Eduskunta käsittelee vielä hallituksen budjettiesityksen, joka on nyt eduskunnan valiokuntakäsittelyssä. Tänä vuonna ei ole järjestetty viestintä- ja globaalikasvatustuen ja kehitysyhteistyötuen hakuja. Pääasiassa niiden kautta tulee meidän julkinen rahoituksemme. Vaikka eduskunta päättäisi muuttaa kehitysyhteistyöbudjetin sisäistä rahanjakoa, hakuja ei tulla järjestämään tänä vuonna, koska eduskunnan käsittely on vasta joulukuussa, Vartiala kertoo.

Vielä ei ole tietoa, avataanko haut tulevaisuudessa.

– On sanottu, että ne pyritään avaamaan, mutta se ei tarkoita käytännössä mitään. On täysin epäselvää, avataanko uusia hakuja enää, Vartiala sanoo.

"Kansalaisjärjestötoimintaa halutaan ajaa alas, meidät hiljentää ja siirtää järjestöille aikaisemmin varattua rahoitusta yrityksille."

– Tämä on selvä arvovalinta hallitukselta. Hallitus on esittänyt sille erilaisia perusteluita, joista tärkein on ollut Suomen taloudellinen tilanne ja viennin edistäminen. Mutta siinä vaiheessa, kun yritysten kehitysyhteistyöhankkeisiin laitetaan 140 miljoonaa euroa rahaa samaan aikaan, kun kansalaisjärjestöiltä leikataan 49 miljoonaa euroa, on ihan selvä asia, että kansalaisjärjestötoimintaa halutaan ajaa alas, meidät hiljentää ja siirtää järjestöille aikaisemmin varattua rahoitusta yrityksille.

Varat tutkimustyöhön joukkorahoituksella

Vastatoimena rahoituksen jäädyttämiselle Finnwatch käynnisti lokakuun alussa joukkorahoituskampanjan, jolla se kerää varoja tutkimustyölleen. Muutamassa päivässä kokoon on saatu jo yli 16 000 euroa. Tavoitteena on kerätä 60 000 euroa.

Näillä varoilla Finnwatch tekisi kaksi raporttia, joista toinen käsittelisi verovajeen arviointia eli sitä, paljonko veroparatiisijärjestelyt aiheuttavat verovajetta Suomelle. Toinen liittyisi kehitysyhteistyövaroilla tehtävään yritystoimintaan.

– Hallitus siirtää todella paljon kehitysyhteistyörahaa yrityksille. Me haluamme käydä tutkimassa, miten nämä yritykset sitten hoitavat yritysvastuutaan kohdemaissa.

– Meidän tehtävämme on valvoa yritystoiminnan vastuullisuutta. Nyt on tärkeää, että olisi myös kansalaisyhteiskunnan toimijoita, jotka voivat toimia vahtikoirina ja valvoa vastuullisuutta. On tärkeä osa demokratiaa, että meillä on erilaisia organisaatioita, jotka valvovat esimerkiksi päättäjien tai yritysten vastuullisuutta. Yritykset eivät voi korvata tätä toimintaa. Muissa maissa, joissa on lähdetty rahoittamaan enemmän yksityisen sektorin kehitysyhteistyöhankkeita, on samaan aikaan lisätty vahtikoirajärjestöjen rahoitusta. On nähty, että tasapaino pitää säilyttää, Vartiala sanoo.

"On tärkeä osa demokratiaa, että meillä on erilaisia organisaatioita, jotka valvovat esimerkiksi päättäjien tai yritysten vastuullisuutta. Yritykset eivät voi korvata tätä toimintaa."

Jo ennen vaaleja hallitukseen päätyneet puolueet kertoivat suunnittelevansa kehitysyhteistyöstä leikkaamista, joten budjetin jäädyttäminen ei ollut yllätys. Sen sijaan varojen siirtäminen kansalaisjärjestöiltä yrityksille oli sokki.

– Oli yllätys, että täysin ilman siirtymäaikaa tehtiin näin aggressiivinen leikkaus ja siirrettiin toisille toimijoille valtava määrä rahaa. Se on poikkeuksellista, toiminnanjohtaja sanoo.

Finnwatchin joukkorahoituskampanja Mesenaatti-palvelussa alkoi lokakuun alussa ja loppuu joulukuussa 2015.

Juttua muokattu 7.10.2015 klo 23.18. Virhe ingressistä korjattu, otsikkoa muokattu.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Mietin ihan samaa.
Korvataanko tällä 60 000 euron joukkorahoituksella valtion lopettamat 50 000 000 euroa? Jokin ei täsmää. 

Kuten tekstissä lukee, kansalaisjärjestöt kokonaisuudessaan ovat menettämässä tuon ison potin, ja sen mukana Finnwatch oman huomattavasti pienemmän rahoituksensa, jota nyt paikataan joukkovoimalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla