Voiko nämä herkutella hyvällä omallatunnolla? Kuva: Colourbox
Voiko nämä herkutella hyvällä omallatunnolla? Kuva: Colourbox

Lidlin suklaavalikoimasta löytyy ylivoimaisesti eniten vastuullisesti tuotettuja joulukonvehteja.

Missä ja miten jouluna syömäsi suklaakonvehdit on valmistettu?

Kansalaisjärjestö Finnwatchin järjestämä joulukonvehtien vastuullisuusvertailu osoitti, että konvehtien alkuperä jää valitettavan usein varsin hämäräksi, ja vastuullisuussertifioitujen suklaarasioiden löytäminen on yllättävän kinkkistä.

– Suklaatuotteissa käytetyn kaakaon tuotannossa on kuitenkin ihmisoikeusriskejä ja siksi kaikkien suklaatuotteiden tulisi olla vastuullisuussertifioituja, sanoo Finnwatchin tutkimuskoordinaattori Sanna Ristimäki järjestön sivuilla.

Ylivoimaisesti eniten vastuulliseti tuotettuja konvehtirasioita löytyy Lidlistä. Järjestön selvityksen mukaan Lidlin omien merkkien konvehdeista melkein 60 prosentilla ja koko konvehtivalikoimasta 44 prosentilla on vastuullisuussertifiointi.

S-ryhmän suklaakonvehtivalikoimasta 17 prosentilla ja Keskon konvehdeista 13 prosentilla on vastuullisuussertifiointi.

Sen sijaan Suomen Lähikaupan valikoimista ei löydy yhtäkään vastuullisuussertifioitua konvehtirasiaa, ja Stockmannin yli 200 erilaisen rasian joukosta löytyy vain kuusi sertifioitua vaihtoehtoa.

Näistä esimerkeistä huolimatta sertifioitujen konvehtirasioiden osuus on lisääntynyt sitten viime joulun.

 

Tilaajille
Nuori Johanna Holmström ajatteli poikaystävästään, että tämä oli täysin erilainen kuin muut maahanmuuttajat.
Nuori Johanna Holmström ajatteli poikaystävästään, että tämä oli täysin erilainen kuin muut maahanmuuttajat.

Vasta vuosien jälkeen kirjailija Johanna Holmström tajusi elävänsä eriarvoisessa avioliitossa. Eron jälkeen hän ei kaipaa uutta suhdetta. 

Lapsena kirjailija Johanna Holmström, 36, halusi olla mies. Hän oli varma, että naiset ovat huonompia kuin miehet – tai että mies on jollain ääneen lausumattomalla tapaa enemmän ihminen kuin nainen.

– Olin tyttömäinen, mutta vihasin sukupuoltani ja samastuin pitkään...

Psykoterapeutti Maaret Kallio on kiitollinen pitkästä parisuhteestaan ja lapsistaan. – Perhe ja lapset eivät ole itsestäänselvyyksiä.

Psykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallio täytti viime elokuussa 40 vuotta.

– Juhlin synttäreitäni isosti ystävien kanssa. 40 oli hyvä paikka miettiä, miten olen elänyt, mitä saanut ja mitä haluan tehdä. Olen vanha sielu, eikä minulla ole ikinä ollut ikäkriisiä. Odotan innolla seuraavaa vuosikymmentä, Maaret kertoo.

Uusi vuosikymmen tuo tullessaan ainakin lisää opiskelua, sillä Maaret kouluttautuu parhaillaan kouluttaja-pyskoterapeutiksi. Opinnot sisältävät teoriaopetuksen lisäksi 125 tuntia psykoterapiaa.

– Ilman pitkiä terapioitani kykyni lukea mieltäni ja tapojani olisi huomattavasti heikompi. Jos en itse voisi hyvin, en voisi auttaa ketään. Tätä työtä ei pystyisi tekemään, jos jäisin vapaa-ajalla liiaksi pohtimaan asiakkaiden ongelmia, hän sanoo.

Jaksamisessa Maaretia auttaa se, että hän on perheenäiti. Perheeseen kuuluvat aviomies ja kaksi lasta. Maaretille perhe on lähestulkoon koko elämä.

– Toivoin pitkää ja hyvää parisuhdetta sekä lapsia, ja olen äärimmäisen kiitollinen, että sain ne. Perhe ja lapset eivät ole itsestäänselvyyksiä.

Jaksamisessa auttaa myös se, että Maaret sammuttaa sähköpostinsa eikä käy somessa arkisin enää kello 18:n jälkeen.

Maaret kertoo käsitelleensä terapiassa myös omaa lapsuuttaan. Hän on nelilapsisen perheen toinen lapsi, ja luonnehtii lapsuudenperhettään puuhakkaaksi ja tavalliseksi monella tapaa. 

Mitä tietokirjailija ja Lujasti lempeä -bloggaaja kertoo kirjoittamisesta? Entä parisuhteesta ja lempimaastaan? Lue Maaretin Elämäni numeroina -haastattelu Me Naisten tuoreimmasta numerosta 3/2018. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.