Romantiikkaa vai hyväksikäyttöä? Katsojahan sen päättää.
Romantiikkaa vai hyväksikäyttöä? Katsojahan sen päättää.

Väkivaltaa kokeneita naisia auttavalla Naisten linjalla ei ymmärretä Fifty Shades of Grey -boikottia.

Siitä lähtien, kun E.L. James kirjoitti Anastasian ja Christianin tarinan kertovan Fifty Shades of Grey -trilogian, kirjojen sisällöstä on kohkattu. Nyt kohkaus käy taas kuumimmillaan, kun kirjoihin perustuva elokuva nähdään ensi-illassa perjantaina ystävänpäivän aattona.

Elokuvien ja kirjojen fanit näkevät tarinassa yltiöromantiikkaa, ihanan prinsessatarinan ja vähän tuhmaa seksiä. Vastustajien mielestä nainen on kirjassa hyväksikäytön uhri, ja koko tarina antaa vääristyneen kuvan hyvästä suhteesta. Pahimmillaan se heidän mukaansa vaikuttaa nuorten miehenalkujen käyttäytymiseen.

Kansainvälinen Stop Porn Culture -järjestö on tällä viikolla masinoinut sosiaalisessa mediassa näkyvää kampanjaa. Sillä ihmisiä pyydetään jättämään elokuva väliin ja luovuttamaan sen sijaan rahaa väkivallan vastaiseen hyväntekeväisyystyöhön.

Suomessa väkivaltaa kokeneita naisia palvelee Naisten linja. Sen kehittämistyön suunnittelija Kaisa Åberg ei ymmärrä ulkomaisten järjestöjen huolta.

– Seksuaalinen väkivalta on täysin eri asia kuin sadomasokismi tai rajumpi seksi. Seksuaalisuus on alue, jolla mikään ei ole kiellettyä niin kauan kuin se on sallittua, Åberg sanoo.

Hänen mielestään minkä tahansa viihde-elokuvan tarjoamaa kuvaa maailmasta voi pitää epärealistisena. Ehkä jopa huolestuttavana. Suomessa Fifty Shades -elokuva on vielä saanut ikärajaksi 16 vuotta, se karkottaa Åbergin mukaan kypsymättömimmät katsojat.

– Uskon, että tämä tarkoittaa, että odotetaan, että katsojat ovat niin kypsiä, että osaavat käsitellä elokuvan. On katsojan pääteltävissä, mistä on kyse. Se on hänen hyväksyttävissään tai tuomittavissaan.

Naisten linja palvelee väkivaltaa kokevia tai kokeneita naisia ja tyttöjä ja heidän läheisiään puhelinnumerossa 0800 02400. Lue lisää Naisten linjan sivuilta.

Lue myös:

Aktivistit kehottavat: Fifty Shades of Grey -elokuva boikottiin!

Joillakin niitä ei ole ollenkaan ja joillakin vaikka muille jakaa. Arvaatko hiusten perusteella, ketkä julkisuuden henkilöt ovat kuvissa?

 

Hyönteisruoka on saapunut Suomeen ja siitä povataan maailman ruokakriisin pelastajaa. Mutta miltä se maistuu? Vai maistuuko miltään?

”Hieman makea”, ”jännä jälkimaku”, ”yksinään vähän tunkkainen”, ”mielenkiintoisella tavalla huokoinen”.

Näin Me Naisten raati kuvaili Belgiassa kasvatettujen ja uunissa paahdettujen kokonaisten kotisirkkojen makua hyönteisruokatestissä.

Granolassa kotisirkat olivat silmällä selvästi havaittavissa kaurahiutaleiden, siementen, omenan ja puolukkajauheen seassa, mutta rapsakka suutuntuma katosi muun rouskeen sekaan eikä sirkkoja aamiaisjugurtissaan mitenkään maistanut tai tuntenut. Moni piti sirkkamysliä perushyvänä granolana.

– Ei tämä minua ällötä millään tavalla. Hyvää on, kommentoi yksi raatilainen.

– Nyt ollaan syvästi omien ennakkoluulojen kanssa tekemisissä, myönsi toinen, mutta pisteli reippaasti kipollisen sirkkagranolalla ryyditettyä jugurttia menemään.  

– En ostaisi maun takia. Ei mitenkään ihmeellinen, kommentoi kolmas.

Onko liian madventuresia vai maistuisiko sirkkamysli?
Onko liian madventuresia vai maistuisiko sirkkamysli?

Hyönteisruoan trendikkyys näkyykin tällä hetkellä sirkkaruoan hinnassa. Pieni 200 gramman paketti granolaa maksaa noin 9 euroa. Hintaa nostaa ehkä myös se, että kotimaisten sirkkojen kasvatus on vasta alussa ja sirkat tuodaan Suomeen muualta Euroopasta.

Trendin aallonharjalla

Suomessa jyllää tällä hetkellä pienimuotoinen hyönteisruokabuumi.

Fazerin leipomosta kerrotaan, että he eivät ole aina saaneet sirkkajauhoa Hollannista niin paljon ja nopeasti, kuin heidän leipurinsa sitä taikinaansa tarvitsisivat. Kaikki sirkkaleivät menevät ja illalla kyselijöille pitää tarjota 'ei oota'.

Se ei ole ihme.  Hyönteisleipä maistuu nimittäin pelkän Oivariinin kanssa erinomaiselta. Sen sirkkajauhopitoisuus on kolme prosenttia, ja kuulostaa hämmästyttävältä, että yhteen pieneen leipään on silti käytetty 70 kotisirkkaa.  

Näyttää ja maistuu vastaleivotulta leivältä, mutta sisältää 70 kotisirkkaa jauhettuna. Kuva: Fazer
Näyttää ja maistuu vastaleivotulta leivältä, mutta sisältää 70 kotisirkkaa jauhettuna. Kuva: Fazer

– Olin vähän varautunut, ennen kuin laitoin leivän suuhuni, mutta tämähän on hyvää, testiryhmäläinen kehuu.

– Siemenet tekevät leivästä rapsakan. Kivalla tavalla vähän pähkinäinen ja paahteinen maku.

– Leipä on niin hyvää, että unohdin sirkat kokonaan. Olen pääosin kasvisyöjä, joten en ehkä kuitenkaan ota sitä jokapäiväiseen käyttöön.

Hyönteisten tunteet

Sirkkaleipää ja sirkoista valmistettuja einespihvejä mutustellessaan voikin miettiä tuntevatko hyönteiset ja sattuuko niihin.

Ympäristön kannalta hyönteissyöntiä pidetään kuitenkin niin paljon parempana ratkaisuna kuin perinteistä lihansyöntiä, että sen myötä vegaanius on saanut uuden muodon: entovegaani sallii ruokavalioonsa hyönteiset ja hyönteisperäiset tuotteet, mutta ei lihaa, kalaa tai maitotuotteita.

Ilmeisesti kaikki valmistajatkaan eivät pidä kotisirkkoja liharuokana, sillä kaupan einesaltaassa myytävät sirkkajauheella ryyditetyt pihvit on nimetty kasvispihveiksi. Ne sisältävät 83% kasviksia ja 4,6% kasvatetun kotisirkan jauhetta, ja saavat raadilta kehuja.

– Tämähän on miellyttävä tuttavuus einespihvien joukossa.

– Tuhti, ruokaisa, täyttävä eikä lainkaan kuiva. Kiva, että pinaatti, parsakaali ja kaikki ainekset  – paitsi kotisirkka – maistuvat.

Hyönteispihvit voittavat pinaattiletut ja monet kasvispihvit niin maussa kuin proteiinipitoisuudessa.
Hyönteispihvit voittavat pinaattiletut ja monet kasvispihvit niin maussa kuin proteiinipitoisuudessa.

Testasimme tuotteet: Fazer Sirkkaleipä 250g, 3,99e, Veljekset Mattilan Sirkka-kasvispihvit 300g, 3,98e ja Samu sirkkagranola 200g, 8,90e