Vieläkö pitää pelätä, että sienissä on säteilyä? Kuva: Shutterstock
Vieläkö pitää pelätä, että sienissä on säteilyä? Kuva: Shutterstock

Suppilovahverot odottavat metsikössä, vain ihan miedosti säteillen.

Huhtikuussa 1986 Ukrainassa tapahtui kaikkien ydinonnettomuuksien äiti. Tuuli leyhytteli laskeuman Suomen päälle.

Nyt on lokakuu 2014. Vieläkö pitää pelätä, että sienissä on säteilyä? Kaikki siitä vitsailevat matkalla sienimetsään, kukaan ei tiedä.

Paitsi nyt tietää. Säteilyasian on testannut puolestamme Hesarin toimittaja Lauri Malkavaara, joka kertoo kolumnissaan Olen harvinaisen säteilevä ihminen (HS 14.10.) syöneensä viimeisten 28 vuoden ajan enemmän sieniä kuin kukaan koskaan missään ja keränneensä ne Suomen pahimmalta laskeuma-alueelta Pirkanmaalta.

Totuus säteilystä

Malkavaara ilmoittautui Säteilyturvakeskukseen koehenkilöksi ja kävi radioaktiivisuusmittauksessa. Kävi ilmi, että hänessä oli 4–5 kertaa enemmän radioaktiivista cesium-137:ää kuin suomalaisissa keskimäärin. Kohonnut radioaktiivisuus johtuu mitä ilmeisimmin juuri miehen poikkeuksellisesta sienientusiasmista.

Mutta lohdullinen lopputulema: Malkavaarankin radioaktiivisuus oli merkityksettömän matalalla tasolla. Jos hän olisi säteillyt sata kertaa voimakkaammin, alttius saada syöpä olisi kasvanut hiukan. Viisinkertainen säteilyannos ei merkitse mitään.

Voi sulamaan ja sipulit pannulle, turvallisin mielin.

Lue myös:

Tunnistatko vuoden sienen?

Näiin saat muhkean sienisaaliin ilman vaivaa

Syksyn mehevimmät sieniruuat – mukana Mikko Rimmisen cannellonit