Tiesitkö, että Google ja Facebook seuraavat jokaista askeltasi?

Teknologiajätit Facebook ja Google eivät ole oikeastaan koskaan piilotelleet sitä, että ne keräävät käyttäjistään valtavasti dataa. Kumpikin yritys kertoo asiasta suoraan omilla sivuillaan ja perustelee tiedonkeruuta erityisesti sillä, että datan avulla he voivat kohdentaa mainontaansa osuvammin.

Mutta mitä kaikkea Google ja Facebook oikeastaan tietävätkään meistä käyttäjistä? Lista on vallan pitkä:

1. Iän, sukupuolen, asuinpaikan, kiinnostuksenkohteet

Google kerää käyttäjästään samalla tavalla perustietoja. Jos sinulla on Google-tili, osan tiedoista olet antanut itse. Lisäksi tiedot perustuvat Googlen keräämään dataan siitä, millaisia asioita haet verkosta. Googlen tekemän profiilin voit käydä katsomassa mainostenhallintasivulta.

Facebook tietää perusasiat käyttäjästään lähes automaattisesti, koska ne on jaettava yritykselle jo tiliä luodessa. Lisäksi Facebook muodostaa ihmisen kiinnostuksenkohteista profiilia tykkäysten, jakojen ja klikkausten perusteella.

2. Osan puhumistasi asioista

Google tallentaa esimerkiksi navigaattorille annettuja ohjeita ja puhelimen ”OK Google” -toiminnolle sanottuja asioita. Nauhoitetut pätkät voi käydä kuuntelemassa ja poistamassa Puhe ja ääni -sivulta. Käytännössä tiedot voivat kuitenkin edelleen säilyä Googlen hallussa, vaikka ne näennäisesti poistaisikin. Yritys nimittäin pitää oikeuden säilyttää tietoja tilistäsi, jotta se voi kehittää palvelua ja estää roskasisältöä. Jos haluat lopettaa puheidesi nauhoittamisen, se onnistuu Toimintojen hallinta -sivulta.

Google tallentaa esimerkiksi navigaattorille annettuja ohjeita ja puhelimen ”OK Google” -toiminnolle sanottuja asioita.

Facebook ei itse myönnä kuuntelevansa käyttäjiään. Vuonna 2015 Image-lehti kuitenkin kokeili, miten kännykän vieressä käydyt keskustelut vaikuttavat Facebookin mainosvirtaan. Heidän mukaansa vaikutus oli iso. ”Kun puhelimen vieressä sanoi lehti, Facebook tarjosi Seiskan tilausta. Kun puhelimen lähellä lausui sanan sosiaalidemokraatit, Facebook tarjosi Stadin demareiden Facebook-ryhmää”, Image kirjoitti tuolloin. Muut lähteet ovat kuitenkin epäileväisiä Imagen väitteestä, eikä Facebookilta saatu asiaan kommenttia.

3. Verkossa tekemäsi asiat

Google kerää runsaasti tietoja tekemistäsi hauista. Jos käytät Chrome-selailta, Google myös näkee, millä sivustoilla vierailet. Oletko huomannut, että katsottuasi yhden kissavideon Youtubesta, se alkaa tarjota niitä sinulle jatkuvasti? Tämä johtuu siitä, että Googlen omistama Youtube kerää dataa siitä, mitä asioita haet ja katselet Youtubessa. Voit käydä poistamassa kerättyjä tietoja Omat tapahtumat -sivulta. Kätevin tapa estää selainta keräämästä sinusta tietoja on käyttää sitä Incognito-tilassa.

Facebook saa aina tiedon, kun vierailet sivustolla, jossa on Tykkää-painike.

Facebook saa aina tiedon, kun vierailet sivustolla, jossa on Tykkää-painike. Jos olet kirjautuneena vierailun aikana Facebookiin, yritys saa henkilöllisyytesi ja tarkan ajan, jolloin vierailit sivustolla. Voit estää tietojen keräämisen kirjautumalla ulos Facebookista aina silloin, kun käytät jotain muuta sivustoa. Itse sivustolla ollessasi Facebook kerää sinusta valtavasti dataa. Lisäksi se kerää tietoja sinusta kavereidesi ja ryhmiesi kautta.

4. Missä olet käynyt

Googlen karttasovellus kerää liikkeistäsi runsaasti paikkatietoja aina, kun käytät sitä. Google myös tallentaa käyttäjät paikkatiedot Aikajana-sivustolle, jossa omia liikkeitään voi käydä tarkastelemassa. Paikkatietojen seuraaminen on Googlen mukaan oletuksena pois päältä.

Facebook seuraa älypuhelimen käyttäjän sijaintia varsin aktiivisesti. Tämän voi estä poistamalla paikannuspalvelun käytöstä puhelimen asetuksista. Esimerkiksi iPhonessa sijaintitiedot saa pois päältä polkua Asetukset > Tietosuoja > Sijaintipalvelut > Facebook. Sovellukseen on mahdollista aktivoida myös ”Lähellä”-toiminto, joka näyttää käyttäjän sijainnin myös hänen kavereilleen ja päinvastoin.

5. Mitä laitetta käytät

Sekä Google että Facebook tietävät, mitä laitetta käytät.

6. IP-osoitteesi, yhteystietosi, operaattorisi…

Yritys kerää tietoja omistamiltaan ja johtamiltaan yrityksiltä, joita ovat esimerkiksi Instagram ja Whatsapp.

Facebook tietää edellä mainittujen lisäksi käyttäjän selaimen tyypin, kielen, aikavyöhykkeen, matkapuhelinnumeron, laiteasetukset, laitteen käyttöjärjestelmän ja signaalin voimakkuuden. Yritys kerää tietoja omistamiltaan ja johtamiltaan yrityksiltä, joita ovat esimerkiksi Instagram ja Whatsapp. Nämä tiedot luovuttavat Facebookille samoja tietoja, joita se itsekin kerää.

Mitkä kaikki tiedoista näkyvät muille?

Google näyttää käyttäjälle kaikki ne tiedot, joita se kerää. Niitä voi tarkastella Omat tapahtumat -sivustolta. Lisäksi se jakaa tietoja mainostajille, liikekumppaneille, sponsoreille ja muille kolmansille osapuolille, yritys kertoo käyttöehdoissaan. Tiedot ovat yrityksen mukaan yleisluontoisia. Googlella on velvollisuus jakaa yksityiskohtaisia ja henkilökohtaisia tietoja, jos laki määrää. Esimerkiksi etsintälupa velvoittaa Googlea jakamaan keräämiään tietoja.

Facebook jakaa sinne itse tuottamiasi tietoja niiden ihmisten kanssa, joille olet asioiden määritellyt näkyvän. Omia julkisuusasetuksiaan voi muokata Facebookin asetuksista. Yritys myös ilmoittaa jakavansa tietoja mainostajille ja yrityksen sisäisesti. Lisäksi se voi luovuttaa tietoja niille sovelluksille, joihin kirjaudut Facebook-tunnuksillasi.

Miten omia tietoja voisi suojella?

Varmin tapa – lannistavaa kyllä – on olla käyttämättä Facebookia ja Googlea. Jos kaipaat tiedoillesi täyttä suojausta, älä käytä niiden käsittelyssä Googlea ja Facebookia.

Jos kaipaat tiedoillesi täyttä suojausta, älä käytä niiden käsittelyssä Googlea ja Facebookia.

Googlen asetuksissa voit estää yritystä muodostamasta sinusta käyttäjäprofiili, keräämästä sijaintitietojasi ja listaamasta sivuvierailujasi. Käytännössä on kuitenkin mahdotonta tietää, vaikka yritys pitäisikin näistä asioista kirjaa taustalla.

Facebookin asetuksissa voit myös käydä muokkaamassa niitä asioita, jotka näkyvät julkisesti muille. Palvelun yksityisyys herättää kuitenkin siitä huolimatta huolta. Erityisesti uusi Stalk Scan -palvelu on nostanut epäluuloa siitä, kuinka hyvä Facebook on suojelemaan käyttäjiensä yksityisyyttä, vaikka omia asetuksiaan muuttaisikin.

Stalk Scanin avulla voit tarkistaa, mitä Facebook näyttää sinusta julkisesti. Esimerkiksi tapahtumaosallistumisesi ovat lähtökohtaisesti julkista tietoa, koska ne näkyvät julkisissa tapahtumissa kaikille muille. Sen avulla voi myös huomata, että kaikki kommenttisi ja tykkäyksesi muiden ihmisten profiileihin ovat julkisia, vaikka oma profiilisi olisikin salattu. Myös tykätyt sivut ovat julkista tietoa.

Näyttelijä Ulla Virtanen seisoo perässäsi jonossa. Kuva: Juha Salminen

Vaikka ohitus vaikuttaa pieneltä asialta elämässä, se kertoo ihmisestä paljon, Ulla Virtanen kirjoittaa.

Jonotin lentokentällä rahanvaihtoon. Käytössä oli kaksi kassaa ja keskellä yksi jono. Lähellä rahanvaihtopistettä seisoskeli kolme tyyppiä juttelemassa. Jono eteni hyvää vauhtia, ja pian olin jo ensimmäinen jonossa.

Kun toinen kassoista vapautui, porukasta yksi huudahti vaihtavansa rahaa ja spurttasi nopeasti ohitseni kassalle. Suuni loksahti auki. Hän oli ihan selvästi nähnyt jonon.

Tällaisiin asioihin on puututtava heti ennen kuin tilanne menee ohi. Ei kannata lentää Teneriffalle porukan perässä vain kertoakseen siellä, että hei olit sikamainen nilkki! Keräsinkin itseni ja sanoin: ”Etuilitpa ikävästi.” Ohittaja tuhahti jotain vahingosta ja jatkoi asioimistaan. Sanattomana törkeydestä loin tyyppiin inhoavia katseita ja murehdin loppupäivän ihmiskunnan tilaa.

Ihmiskunnan tuhoon on monia syitä, yksi niistä on ohittaminen, tuo itsekkyyden sivuhaara. Ohittaja kuuluu ihmistyyppiin, joka on mielestään tärkeämpi kuin muut ja myös osoittaa sen.

”Minä väittäisin, että kyse on mulkerosta itsekeskeisestä luonteesta.”

Saattaahan joku ohittaa vahingossakin. Itsekin olen joskus etuillut, koska olenhan ajatuksissakulkija, joka kävelee päin tolppia. Mutta en tee sitä tahallani. Vahinko-ohittaja lehahtaa punaiseksi ja pyytelee anteeksi. Ohituspahis ei. Hän saattaa ohittaessaan jopa katsoa silmiin. Mistä nämä tyypit tulevat ja ennen kaikkea, miten he kehtaavat?

Luulen, että taipumus kehittyy jo lapsuudessa. Olin muinoin laivan leikkihuoneessa töissä. Tein kasvomaalauksia, ja lapset jonottivat kiltisti vuoroaan. Yhtäkkiä paikalle tuli äiti, joka laittoi taaperon eteeni istumaan: ”Hän ottaa perhosen”. Ohjasin äitiä jonon hännille, jolloin tämä ärähti: ”Hän on niin pieni, että hänen ei todellakaan kuulu jonottaa!”

Joku sanoisi, että kyse on omansa suojelemisesta, leijonaäidin vaistosta. Minä väittäisin, että kyse on mulkerosta itsekeskeisestä luonteesta.

Tämä selittää myös ison osan maapallomme ongelmista. Vaikka ohitus vaikuttaa pieneltä asialta elämässä, se kertoo ihmisestä paljon. Jos ihminen pistää itsensä toisen edelle niin, että on valmis aiheuttamaan toiselle mielipahaa ja rikkoo samalla yleisiä käytössääntöjä, on sympatian kyky pieni. Toisella ei ole väliä.

Tämä johtaa helposti isompiin ongelmiin. Amerikassa republikaanit eivät halua satsata yleiseen terveydenhuoltoon, koska ”minä ensin, minun rahat”. Miksi minun pitäisi vastata toisten ongelmista? Miksi minun pitäisi välittää siitä, että tuo toinen oli ennen minua jonossa? Minulla on nyt kiire.

Tie parempaan maailmaan vie pienten asioiden kautta. Älä ole itsekäs, älä ohita.

Kaikki Me Naisten kolumnit löydät täältä.

Maria Veitolaa on aina ärsyttänyt naiseuden vaatimus.

Toimittaja Maria Veitola, 44, kertoo uusimmassa Me Naiset -lehdessä työpaikalla kokemastaan seksuaalisesta ahdistelusta. Hän puhuu haastattelussa myös siitä, että naisen vartalossa eläminen ei ole ollut aina helppoa.

Teininä Maria pukeutui hippimekkoihin ja kaapuihin, parikymppisenä hän alkoi käyttää suuria huppareita ja jättimäisiä hiphop-farkkuja, jotka peittivät kehittyvän vartalon muodot.

”Minua on aina ärsyttänyt naisellisuuden vaatimus.”

– Sain olla rauhassa ainakin kopeloinnilta. Minua on aina ärsyttänyt naisellisuuden vaatimus. Ikään kuin olisin olemassa muiden katseita ja toiveita varten, hän kertoo ja painottaa, että on monia eri tapoja olla nainen.

Maria kertoo ajatelleensa, että jos hän ei pukeudu naisellisesti, hän ei ainakaan ole se, joka saa työpaikan seksikkyyden takia, vaan ainoastaan ammatillisten kykyjensä ansiosta. Osaa miehistä Marian olemus ärsytti ja kummastutti niin paljon, että tv-töissä häneltä saatettiin tivata, miksi hän pukeutuu niin rumasti.

– Eikä kukaan voi arvata, miten paljon raivoa miehissä on herättänyt lyhyt tukkani, Maria kertoo.

Milloin Maria on työelämässä kohdannut räikeintä sukupuolista syrjintää? Miksi johtajina on edelleen vähemmän naisia kuin miehiä? Miksi Maria on sosiaalisessa mediassa niin avoin? Miten hän huolehtii itsestään? Lue lisää Me Naisten numerosta 47/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.