Ei, silleen nätisti. Kuva: Shutterstock
Ei, silleen nätisti. Kuva: Shutterstock

Terapeutti opastaa diplomaattisen kieltäytymisen saloihin.

Kuulutko niihin, jotka ostavat aina sen leivän, josta saa ilmaisen maistiaisen? Ja vielä sen toisenkin leivän, jota tuote-esittelijä tarjoaa? On niin vaikea kieltäytyä, vaikka olisi aika mitätöntä känttyä.

Entäs oletko se, joka päätyy baarissa aina keskustelemaan kärsivällisesti känniääliön kanssa, koska et kehtaa sanoa, että ”menes nyt hitoille siitä, hop hop”?

Jos näin on päässyt käymään, tarvitset EI-treeniä. Esimerkkitapaukset olivat vielä helppoja, koska ensimmäiseen voi sanoa nätisti hymyillen ”ei kiitos” ja toisessa pitää vain osata olla jyrkkä. Mutta entä, jos tarvitaan diplomaattista kieltäytymistä – sellaista, jossa ei loukata ketään eikä vaikuteta tylsimyksiltä, mutta ollaan silti jämäköitä, jotta toinen ei alkaisi anella? Näin se käy, opastaa terapeutti Isadora Alman:

1. Sano suoraan, mitä pitää sanoa, mutta pidä ilmeesi ystävällisenä. Jos pystyt näyttämään pahoittelevalta, aina parempi. Kannattaa kuitenkin tarkistaa peilistä, miltä pahoitteleva ilmeesi näyttää. Epäonnistunut pahoitteluilme on pelottavan näköinen. Jos pakit pitää antaa puhelimessa, koeta siirtää pahoittelua ääneesi.

2. Jos sinulle on luontevaa koskettaa ihmisiä, ystävällinen, kevyt kosketus käsivarrelle pehmentää hylkäystä. Lääppimisen kanssa saa olla Suomessa varovainen, koska se tuntuu monista eksoottiselta. Jos vastapuoli on tuttu, kannattaa kokeilla – kosketuksen voima saa oikeasti ikävyydet kuulostamaan kivemmilta.

3. Älä selittele! ”Olen pahoillani, mutta en pysty” riittää. Jos toinen henkilö on niin epäkohtelias, että alkaa tivata syytä, sanot vain uudestaan, että nyt ei harmi kyllä pysty.

4. Varo, ettet jätä ikkunoita auki. Vastusta houkutusta lisätä sovitteleva ”mutta ehkäpä ensi viikolla”: sen ansiosta joudut vain samoihin ei-puuhiin ensi viikolla.

5. Onnentoivotus on hyvä lopetus kieltäytymisen perään. ”Pitäkää oikein hauskaa” tai ”toivottavasti löydät hommaan hyvän tyypin” ei vie terää ei-sanalta, mutta on ystävällistä käytöstä.

Onnea matkaan! Ehkä jo seuraava ihmiskontakti tarjoaa hyvän tilaisuuden treenata?

Lue myös:

Saanko loukkaantua, jos mies kieltäytyy seksistä?

Hemmottelu ei teekään onnelliseksi – kuri kannattaa

Etiketti – miten se meni ja onko sillä enää edes väliä?

Joillakin niitä ei ole ollenkaan ja joillakin vaikka muille jakaa. Arvaatko hiusten perusteella, ketkä julkisuuden henkilöt ovat kuvissa?

 

Hyönteisruoka on saapunut Suomeen ja siitä povataan maailman ruokakriisin pelastajaa. Mutta miltä se maistuu? Vai maistuuko miltään?

”Hieman makea”, ”jännä jälkimaku”, ”yksinään vähän tunkkainen”, ”mielenkiintoisella tavalla huokoinen”.

Näin Me Naisten raati kuvaili Belgiassa kasvatettujen ja uunissa paahdettujen kokonaisten kotisirkkojen makua hyönteisruokatestissä.

Granolassa kotisirkat olivat silmällä selvästi havaittavissa kaurahiutaleiden, siementen, omenan ja puolukkajauheen seassa, mutta rapsakka suutuntuma katosi muun rouskeen sekaan eikä sirkkoja aamiaisjugurtissaan mitenkään maistanut tai tuntenut. Moni piti sirkkamysliä perushyvänä granolana.

– Ei tämä minua ällötä millään tavalla. Hyvää on, kommentoi yksi raatilainen.

– Nyt ollaan syvästi omien ennakkoluulojen kanssa tekemisissä, myönsi toinen, mutta pisteli reippaasti kipollisen sirkkagranolalla ryyditettyä jugurttia menemään.  

– En ostaisi maun takia. Ei mitenkään ihmeellinen, kommentoi kolmas.

Onko liian madventuresia vai maistuisiko sirkkamysli?
Onko liian madventuresia vai maistuisiko sirkkamysli?

Hyönteisruoan trendikkyys näkyykin tällä hetkellä sirkkaruoan hinnassa. Pieni 200 gramman paketti granolaa maksaa noin 9 euroa. Hintaa nostaa ehkä myös se, että kotimaisten sirkkojen kasvatus on vasta alussa ja sirkat tuodaan Suomeen muualta Euroopasta.

Trendin aallonharjalla

Suomessa jyllää tällä hetkellä pienimuotoinen hyönteisruokabuumi.

Fazerin leipomosta kerrotaan, että he eivät ole aina saaneet sirkkajauhoa Hollannista niin paljon ja nopeasti, kuin heidän leipurinsa sitä taikinaansa tarvitsisivat. Kaikki sirkkaleivät menevät ja illalla kyselijöille pitää tarjota 'ei oota'.

Se ei ole ihme.  Hyönteisleipä maistuu nimittäin pelkän Oivariinin kanssa erinomaiselta. Sen sirkkajauhopitoisuus on kolme prosenttia, ja kuulostaa hämmästyttävältä, että yhteen pieneen leipään on silti käytetty 70 kotisirkkaa.  

Näyttää ja maistuu vastaleivotulta leivältä, mutta sisältää 70 kotisirkkaa jauhettuna. Kuva: Fazer
Näyttää ja maistuu vastaleivotulta leivältä, mutta sisältää 70 kotisirkkaa jauhettuna. Kuva: Fazer

– Olin vähän varautunut, ennen kuin laitoin leivän suuhuni, mutta tämähän on hyvää, testiryhmäläinen kehuu.

– Siemenet tekevät leivästä rapsakan. Kivalla tavalla vähän pähkinäinen ja paahteinen maku.

– Leipä on niin hyvää, että unohdin sirkat kokonaan. Olen pääosin kasvisyöjä, joten en ehkä kuitenkaan ota sitä jokapäiväiseen käyttöön.

Hyönteisten tunteet

Sirkkaleipää ja sirkoista valmistettuja einespihvejä mutustellessaan voikin miettiä tuntevatko hyönteiset ja sattuuko niihin.

Ympäristön kannalta hyönteissyöntiä pidetään kuitenkin niin paljon parempana ratkaisuna kuin perinteistä lihansyöntiä, että sen myötä vegaanius on saanut uuden muodon: entovegaani sallii ruokavalioonsa hyönteiset ja hyönteisperäiset tuotteet, mutta ei lihaa, kalaa tai maitotuotteita.

Ilmeisesti kaikki valmistajatkaan eivät pidä kotisirkkoja liharuokana, sillä kaupan einesaltaassa myytävät sirkkajauheella ryyditetyt pihvit on nimetty kasvispihveiksi. Ne sisältävät 83% kasviksia ja 4,6% kasvatetun kotisirkan jauhetta, ja saavat raadilta kehuja.

– Tämähän on miellyttävä tuttavuus einespihvien joukossa.

– Tuhti, ruokaisa, täyttävä eikä lainkaan kuiva. Kiva, että pinaatti, parsakaali ja kaikki ainekset  – paitsi kotisirkka – maistuvat.

Hyönteispihvit voittavat pinaattiletut ja monet kasvispihvit niin maussa kuin proteiinipitoisuudessa.
Hyönteispihvit voittavat pinaattiletut ja monet kasvispihvit niin maussa kuin proteiinipitoisuudessa.

Testasimme tuotteet: Fazer Sirkkaleipä 250g, 3,99e, Veljekset Mattilan Sirkka-kasvispihvit 300g, 3,98e ja Samu sirkkagranola 200g, 8,90e