Googlen käännösohjelmalla on omat näkemyksensä suomalaisten nimien merkityksestä.
Googlen käännösohjelmalla on omat näkemyksensä suomalaisten nimien merkityksestä.

Nimen syöttämisestä käännösohjelmaan on tulossa somevillitys.

On hauska tietää, mitä merkityksiä oman nimen taustalla on – kenen mukaan nimi on annettu, mitä asioita nimen valinneet vanhemmat ovat sillä halunneet välittää ja millaisia ominaisuuksia tai merkkihenkilöitä nimeen on aikojen saatossa liitetty. 

Yleensä merkityksiä etsitään etunimille, ja sukunimillä on omat historiansa, joista parhaassa tapauksessa on tietoa suvussa. Etunimen ja sukunimen yhdistelmän analysoimiseen taas ei oikein löydy työkaluja – paitsi nyt.

Somessa on alkanut näkyä kuvakaappauksia Google-kääntäjästä (Google Translate), jolla on käännetty oma nimi suomesta englanniksi. Tulokset ovat melkoisen yllättäviä. Osan nimistä käännösohjelma tulkitsee ylistyssanoiksi, osan joksikin ihan muuksi.

Jos haluat leikkimielisesti selvittää, mitä kääntäjä sinusta kertoo, tee näin: 

  1. Kirjoita Google-kääntäjään ”olen etunimi sukunimi” niin, ettet käytä ollenkaan isoja kirjaimia. Näin käännösohjelman pitäisi kohdella nimiäsi yleissanoina, ei niminä.
  2. Käännä suomesta englanniksi. Ta-daa! Ilmainen huumorinaisen nimianalyysi on valmis.

Ihan kaikkien nimien kanssa netin nimianalyysi ei valitettavasti toimi. Marjat, Merit, Helmit ynnä muut sellaiset, joiden nimellä on yleiskielessä vastine, eivät saa käännösohjelmasta irti yllätyksiä.

Ohjelma tunnistaa myös jotkin yleisimmät suomalaiset nimet nimiksi, vaikka ne olisi kirjoitettu pienellä alkukirjaimella. Jos olet Maria Virtanen tai Helena Korhonen, temppu ei toimi.

Ei ole tiedossa, millä perusteella Google-kääntäjä vääntää nimet ties millaisiksi sanoiksi ja sanayhdistelmiksi. Mutta ainakin siitä saa hauskan somepostauksen.

Huippukokki Henri Alén kertoo Linkedinissä ajatelleensa nuorena, että pitää vain kestää ja kokata. ”Lopulta seinä tuli vastaan Espanjassa paniikkihäiriökohtauksen myötä.”

Ravintolakokkien ammattikunta on noussut 2000-luvulla aiempaa mittavamman ihailun kohteeksi. Monesta kokista on tullut raskaan työn raatajan lisäksi julkisuuden henkilö, jonka nimellä voidaan myydä melkein mitä vain.

Suosittujen sankarikokkien esiinmarssi ei kuitenkaan ole muuttanut ravintola-alan raskasta arkea. Suomen tunnetuimpiin kokkeihin lukeutuva Henri Alén, 40, avaa Linkedinissä maanantaina julkaistussa tekstissä, millaisia uhrauksia kokin työ on vaatinut. 

”Olen nähnyt kokin menevän psykoosiin, tilanteita joissa taju lähtee lämmöstä ja missä psyyke hajoaa kesken serviisin. 20 vuotta sitten tämä oli alalla lähinnä vaativaan ja kuluttavaan työhön kuuluvaa normihomma.”

Nykyään useita ravintoloita omistava Henri kuvailee tehneensä aikanaan 18-tuntista työpäivää työskennellessään Aamu-tv:ssä, kirjoittaessaan kirjaa ja kokatessaan ravintola Savoyssa.

”Ajattelin että nyt pitää painaa kun on nuori ja jaksaa. Lopulta seinä tuli vastaan Espanjassa paniikkihäiriökohtauksen myötä.”

Hän kirjoittaa ajatelleensa, että sairausloman ottamisen sijaan täytyy vain kokata ja kestää, keskittyä enemmän ja työskennellä nopeammin. Kirjoituksen mukaan eräänlainen käännekohta oli, kun Henri joutui töihin lähtiessään ottamaan useita eri lääkkeitä muun muassa sydämentykytyksiin, paniikkihäiriöön ja lihaskipuihin. 

Hän kertoo Helsingin Sanomissa, että lääkkeistä eroon pääseminen oli hyvin vaikeaa.

– Siksi selkäpiitäni karmii, jos näen työpaikalla lääkepurkkeja. Mieleni tekisi sanoa, että älkää lähtekö tuolle tielle. Toleranssi lääkkeisiin kasvaa nopeasti, aluksi otat yhden ja pian rouhit niitä kuin karkkeja, Henri sanoo HS:n jutussa. 

Nykyään hän käyttää enää paniikkihäiriölääkkeitä.

Kokkien raskaat työolot eivät ole uusi ilmiö julkisuudessa. Ylipitkistä päivistä ja laittomasti könttäsummina maksettavista ylitöistä on puhuttu jo monta vuotta.

Henri Alén kertoo Linkedinissä antaneensa itselleen luvan olla väsynyt ja keskinkertainen ja viettävänsä säännöllisesti aikaa luonnossa. Hän purkaa sankarikokkimyyttiä toteamalla, ettei hullu työtahti hänen kohdallaan johtunut siitä, että hänen mielensä olisi erityisen vahva.

”Oma psyykkeeni ei ole vahva, mutta silti pystyn nauttimaan työstäni suunnattomasti. Menkää hyvät ihmiset metsään”, hän suosittelee.

Opiskelijana joudut keräämään opintopisteitä, työkokemusta ja rahaa – rajallisella ajalla.

Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnat julkaisivat tänään kantaaottavan simulaattorin, jossa voi kokeilla, kuinka selviäisi opiskelijan arjesta. Pelissä joutuu esimerkiksi pohtimaan, ottaako opintolainaa ja kuinka vääntää raha-asioista Kelan kanssa. Voittaminen on liki mahdotonta.

Ironiseen simulaattoriin on nostettu asioita, jotka opiskelijaa rassaavat. Tässä vielä muutama lisää.

  1. Pääsitkö opiskelemaan? Onnittelut! Tulevina vuosina sekin vaikeutuu, kun entistä useampi pääsee sisään pelkillä lukiopapereilla. Lukion alkaessa tulisi tietenkin valita ne aineet, joista olisi hyötyä omalla urapolulla ja pääsykokeissa. Se on vaikeaa, sillä kellään ei ole tällä hetkellä hajua, mitkä ne milläkin alalla ovat.
  2. Saat kuukaudessa 250 euroa opintorahaa ja keskimäärin 319 euroa asumistukea. Se on 569 euroa rahaa, jolla pitäisi maksaa vuokra, ruuat, opiskelutarvikkeet, meikit, riennot ja kaikki muu. Yksityisten vuokra-asuntojen hinnat vaihtelevat isoissa kaupungeissa 450–650 euron välillä, joten tsemppiä muihin hankintoihin.
  3. Yksityisen asunnon sijaan voit jonotella opiskelija-asuntolaan, jossa on varmasti kivaa, mikäli et kaipaa liikaa omaa rauhaa ja hiljaisuutta. Soluasunto on vielä halvempi.

    Kuka haluaa mennä tänä aamuna ensimmäisenä suihkuun? Kuva: Shutterstock
    Kuka haluaa mennä tänä aamuna ensimmäisenä suihkuun? Kuva: Shutterstock
  4. Asutko yhdessä seurustelukumppanisi kanssa? Hienoa, saatte elättää toisenne. Eikö hän ole seurustelukumppanisi vaan kämppis? Jos Kela ei usko järjestelyänne, seuraa elätysvelvollisuus silti, jee! Muussa elämässä avoliitossa kummallakaan osapuolella ei ole elatusvelvollisuutta, mutta opiskelijana tämäkin muuttuu.
  5. Opiskelijana joudut usein juhlimaan. Ja opiskelemaan. Usein jälkimmäinen tapahtuu ensimmäistä seuraavana aamuna. Oletko valmis?

    Virkamiesruotsinkurssille, mars. Kuva: Shutterstock
    Virkamiesruotsinkurssille, mars. Kuva: Shutterstock
  6. Rahahuolet hellittävät opintolainalla, jota saa opintokuukautta kohden 650 euroa. Jos ja kun nostat kaikki lainat, se tekee viidessä opiskeluvuodessa vajaat 30 000. Voit saada lainastasi hyvitystä, mutta se on oma taistelunsa.
  7. Okei, yritetään: Hyvitys on enimmillään 6 200 euroa, mutta huomioitavan lainan enimmäismäärä on 18 000 euroa, vaikka olisit nostanut lainaa sen 30 000 euroa.
  8. Rahahuolet eivät siis oikeastaan hellitäkään. Voit toki tehdä töitä. Mutta varovasti! Jos nostat opintorahaa 9 kuukautta vuodessa, saat tienata vuodessa vajaat 12 000 euroa. Vuoteen lasketaan myös kesäkuukaudet, joilta et välttämättä nosta opintorahaa. Laske tästä itse, miten pärjäisit.
  9. Ehdit käydä töissä iltaisin ja viikonloppuisin. Muutenhan tuon ajan voisi käyttää lepäämiseen, mutta opiskelijana on tärkeää näyttää, että kykenet tekemään paljon asioita palamatta loppuun. Oravanpyörä se on, mikä kasvattaa ja ennenkin on opiskeltu, joten älä valita.
  10. Kun valmistut, alasi on luultavasti robotisoitunut. Mutta hei, Suomi on koulutuksen luvattu maa, ja aina voi opiskella lisää! Tosin kouluun pääsy on vaikeampaa ensikertalaiskiintiön vuoksi, eikä sinulla ole enää niin paljon tukikuukausiakaan käytössäsi. Tsemppiä!