Me Naiset
|
Emmi Laukkanen
Kuten kaikki Erikan kuvaamat naiset, myös Alice Jäske jännitti aluksi kameraa. ”Koko kroppani oli jännittynyt kuin viulunkieli, kun kävelin kohti sovittua tapaamispaikkaa. Mitä jos minusta ei vain saisi hyviä kuvia? Itse kuvauksissa jännitys oli pian tiessään, ja unohdin hetkeksi koko ympäröivän maailman.” Kuva: Erika Lind / Studio Metsä
Kuten kaikki Erikan kuvaamat naiset, myös Alice Jäske jännitti aluksi kameraa. ”Koko kroppani oli jännittynyt kuin viulunkieli, kun kävelin kohti sovittua tapaamispaikkaa. Mitä jos minusta ei vain saisi hyviä kuvia? Itse kuvauksissa jännitys oli pian tiessään, ja unohdin hetkeksi koko ympäröivän maailman.” Kuva: Erika Lind / Studio Metsä

Valokuvaaja Erika Lind kuvaa naisia, jotka eivät halua tulla kuvatuiksi. Tarkoituksena on päästä yli kamerakammosta.

Miksi haluat kuvata juuri ihmisiä, jotka eivät halua tulla kuvatuiksi?

”Idea lähti halusta auttaa ihmisiä valokuvauksen kautta. Jokainen tuntee pelkoa tavalla tai toisella, ja se rajoittaa monen elämää. Kun yhden pelon kohtaa, saa itsevarmuutta ja uskaltaa ehkä kohdata isompiakin pelkoja.

On tosi yleistä, että varsinkaan naiset eivät tykkää olla valokuvissa. He ajattelevat, että eivät onnistu kuvissa tai ole valokuvauksellisia. En usko siihen yhtään. Haluan tuoda esiin, että jokainen on kaunis.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mistä kuvauskammo yleensä johtuu?

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Ylenpalttisesta kriittisyydestä itseä kohtaan. Jollekin saattaa vain tulla epämukava tunne, kun on huomion keskipisteenä ja joku katsoo tarkasti. Joku taas voi tuntea, etteivät kuvat edusta itseä.

Pelko voi tulla myös kasvatuksesta. Jos oma äiti on aina ollut kriittinen itseään kohtaan, tavan oppii kasvatuksessa eikä sitä kyseenalaista. Muistan myös, miten nuorena omassakin ystäväpiirissäni hoettiin, että onpa minulla läskit reidet. Se loi yhteenkuuluvuuden tunnetta.

On hyvä, että julkisesti puhutaan hyviin asioihin keskittymisestä ja myötätunnosta itseä kohtaan. Silloin osaa olla myötätuntoinen muitakin kohtaan.”

Onko kuvattavana oleminen auttanut pelon selättämisessä?

”On. Kun aloitin, en tiennyt, pystynkö antamaan kuvattaville sitä, mitä haluan. Tähän asti olen kuitenkin saanut pelkästään positiivista palautetta kuvauskokemuksesta ja kuvista.

”Pelko lamaannuttaa kropan, ja siksi liike auttaa useimpia.”

Pelko ilmenee ihmisissä eri tavoin, ja on aina työskenneltävä, että toisen saa rentoutumaan. Ihmiset ovat erilaisia, ja eri asiat auttavat. Pelko lamaannuttaa kropan, ja siksi liike auttaa useimpia. Pistän ihmiset tanssimaan ja hyppimään, koska liike rentouttaa. Kun tekee jotain, ei pysty samalla ajattelemaan pelkojaan.”

Mitä se kertoo ajastamme, että kuvattavana olemista arastellaan?

”On kauneusihanteita ja kuvien tulva. Kaikilla on kamera ja filtteri, joka laittaa ihon kerralla kuntoon.

Minua häiritsee se, miten paljon ihoa, hiuksia ja ruumiinosia photoshopataan. Haluaisin enemmän kuvia ihmisistä, ei vain valokuvaajien ja stailistien luomista hahmoista, joita ei ole oikeasti olemassa. Täydellisyyttä on kiva katsoa, mutta se ei ole todellisuutta.”

Kammoatko sinäkin kuvatuksi tulemista?

Haluaisitko silti astua epämukavuusalueellesi? Etsimme nyt Me Naisten juttua varten naisia, joille kuvattavana oleminen on vaikeaa. Jos haluat haastaa itsesi ja lähteä Erikan kuvattavaksi, laita viesti, jossa kerrot hieman itsestäsi ja siitä, miksi haluaisit osallistua haasteeseen: emmi.laukkanen{ät}sanoma.com ja info{ät}studiometsa.com

Kuvista ja tarinoista koostetaan myöhemmin juttu Me Naisiin.

Lisää Erikan kuvia Studio Metsän sivuilla.

EnIkinäOstaKukkia -aviomies

Kuvaukset Erikan kanssa ei ole ainoastaan "kuvien ottamista", syvimmillään negatiivisen minäkuvan kohtaamista ja omien ajatusten uudelleen ohjelmoimista. Suosittelen kaikkia lisäämään "mitä ostaisin vaimolleni" -listaan, paljon kauneussalonkikuponkien yläpuolelle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla