Nostin pankista 500 euroa ja lähdin kokeilemaan, miten osakkeita ostetaan omin päin.

1. Helppo päätös

Olen säästänyt muutaman vuoden rahaa oman pankkini kahteen osakerahastoon, pari kymppiä kuussa kerrallaan. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että olisi tuottoisampaa sijoittaa suoraan osakkeisiin ja ettei alkuun pääsemiseksi tarvita valtavia summia.

Tavoitteeni on saada rahaa säästöön sekä eläkettä varten että pahan päivän varalle. Rahastoni ovat plussan puolella, joten ajattelin nostaa toisen voitoista 500 euroa ja ostaa sillä osakkeita. En usko, että pienemmällä summalla kannattaa aloittaa.

– Ei kannatakaan. Jos aiot siirtää säästöjäsi osakkeisiin pikkuhiljaa, tuo on ihan hyvä alkusumma, sanoo Åbo Akademin Säätiön sijoitusjohtaja Niina Bergring.

Hän on luvannut auttaa minua osakkeiden ostamisessa. Luotan Bergringiin, koska hän ei ole pankissa töissä eikä siis myy minulle mitään tuotteita.

Sijoituspäätökseni vahvistuu, kun Bergring tekee havainnollistavan laskelman. Olen 32-vuotias ja jään eläkkeelle todennäköisesti 68-vuotiaana. Arvioimme säästämisajaksi 36 vuotta. Jos säästän 500 euroa vuodessa pankin rahastojen kautta, minulle kertyisi kahden prosentin vuotuisten kulujen jälkeen varoja noin 40 600 euroa.

Jos taas säästän itse suoraan osakkeisiin, saan rahastokulut lisättyä pottiini. Ellei tappioita tule, loppusumma voisi olla jopa 59 600 euroa. Siis 19 000 euroa enemmän!

Eiköhän lähdetä pörssiin.

2. Puhelinsoitto pankkiin

Osakkeiden ostamista ja säilytystä varten on avattava arvo-osuustili. Se onnistuu puhelinsoitolla pankkiini. Kun näppäilen tunnuslukuni kännykän kautta, voin avata tilin saman tien.

Omassa pankissa arvo-osuustilin avaaminen ei maksa mitään, mutta sen säilyttämisestä veloitetaan 1,5 euroa kuussa. Lisäksi maksan pankille jokaisesta osakekaupasta 0,35 prosenttia tai vähintään kahdeksan euroa.

Kulut ovat aika suuret, kun käytössäni on vain 500 euroa. Lasken kuitenkin, että ajan myötä rahastokulut tulisivat kalliimmaksi.

Bergring vinkkaa vielä, että on myös pankkeja edullisempia nettiosakevälityspalveluita. Niissä arvo-osuustilin pitäminen ei välttämättä maksa mitään ja osakekaupoista menevät kulutkin ovat usein pankkeja halvemmat.

Haluan kuitenkin aloittaa oman pankkini kautta, koska se tuntuu helpommalta. Verkkopankistani näen kaikki tilitietoni samalla kertaa.

Ehkä siirrän osakkeeni halvempaan paikkaan myöhemmin, kun osaan homman paremmin.

3. Pelimerkit tilille

Sitten pitäisi saada sijoitettava summa uudelle arvo-osuustilille. Se onnistuukin kätevästi samalla puhelinsoitolla kuin tilin avaaminen. Kerron vain, että haluan lunastaa toisesta rahastostani 500 euroa. Se maksaa minulle prosentin verran tai vähintään kahdeksan euroa. Koska prosentti 500 eurosta on vain viisi euroa, maksan nostosta kahdeksan euroa. En maksa lunastuksestani 28 prosentin pääomaveroa, koska summa jää alle 1 000 euron.

Kulut ovat jälleen aika isot suhteessa sijoitettavaan summaan, mutta arvioin, että loppupeleissä nämä ovat pikkusummia.  Saan rahat tililleni kahdessa päivässä.

4. Mitä salkun täytteeksi?

Nyt pitäisi enää tietää, mitä haluaisin salkkuuni ostaa.
Kirjassa Mitä jokaisen kotiäidin (ja muidenkin naisten) tulee tietää sijoittamisesta Ninni Myllyoja ja Emilia Kullas neuvovat ostamaan ensisijaisesti tuttujen kotimaisten yhtiöiden osakkeita Helsingin pörssistä. Ja koska sijoitussummani on pieni, minun kannattaa ostaa vain muutamaa yhtiötä.

– Suosittelisin kolmea yhtiötä, Bergring sanoo.

Ensimmäiseksi tulee mieleen Nokia. Sen osakkeethan ovat nyt halpoja, kun viimeaikaisten uutisten myötä kurssi on romahtanut.

– Halpa on tietysti suhteellinen käsite, Bergring naurahtaa.

– Nokia ei ole nyt suosittu yhtiö, ja siksi sen kurssi on alhainen. Kyllä se voisi olla yksi salkkusi yhtiöistä, sillä odotusten mukaan kurssi vielä nousee.

Mitä muita sitten? Sijoituskirja suosittelee valitsemaan yhtiöitä, joiden toimialan ymmärrän. Sellaisia ovat esimerkiksi Marimekko, Stockmann, YIT ja Kesko.

Parhaiten ymmärrän oman toimialani eli median. Seuraavaksi etsinkin sieltä sopivan kohteen. Kolmanneksi yhtiöksi valitsen Oriolan. Lääkkeitä tarvitaan aina, vanhemmiten entistä enemmän.

– Oriolalla on myös erittäin hyvä tase, eli sillä on paljon varoja ja vähän velkaa. Oriola maksaa tänä keväänä hyvää osinkoa, Bergring sanoo.

Ai niin, osingot! Sehän on osakkeiden arvonnousun lisäksi toinen syy omistaa niitä, Bergringin mukaan jopa tärkeämpi. Kun säästää vähintään kymmenen vuotta, säästöjen tuotot tulevat enimmäkseen osingoista.

Ja kappas, kun nyt ostan osakkeita, saan osinkoja jo keväällä.

– Muista sitten sijoittaa ne uudestaan, etteivät tuottosi häviä, Bergring sanoo.

5. Ja sitten ostamaan

Avaan verkkopankkini. Sieltä löytyy valikko, josta voin valita Helsingin pörssissä olevat yhtiöt. Hetkinen, Orioloita onkin kaksi, A ja B. Molempien hinta on melkein sama. Kumpia tässä pitää ostaa?

Laitan tekstarin Bergringille, joka vastaa, että B-osakkeita on enemmän ja niillä käydään enemmän kauppaa. Ne käyvät paremmin piensijoittajalle, koska niistä saa prosentuaalisesti paremman tuoton. A-osakkeilla saa taas enemmän äänivaltaa yhtiössä.

Ostan siis B-osakkeita. Ostopäivänä kurssi on noin 3,5 euroa eli sen verran maksaa yksi osake. Päätän ostaa 90 kappaletta, koska se tekee suurin piirtein 300 euroa. Klik, klik, ja osto on tehty. Mielessäni kihelmöi, kun tunnen olevani tapahtumien keskipisteessä. Tässä minä sohvallani ostelen osakkeita kuin paraskin pörssihai!

Sitten alkaa naurattaa. Olin niin innoissani, että laskin pelivarani väärin! Ostin 300 eurolla, kun muistin että pottini on 1 000 euroa, vaikka se oli 500 euroa. No, ostetaan muita vähemmän.

Sitten se on tehty. Nyt vain talousuutisia seuraamaan ja ostoja suunnittelemaan – kunhan kasassa on taas tarpeeksi uusia säästöjä.

Muista nämä

Oma tavoite
Mieti, mitä varten ja millä summalla olet ostamassa osakkeita. Jos aiot säästää pitkään, osakkeet antavat yleensä parhaan tuoton. Jos sinulla on lyhyemmän aikavälin suunnitelma, kuten lomamatka tai isompi summa, jota et halua menettää, on riskittömämpi vaihtoehto paikallaan.

Osta ja odota
Osakkeita kannattaa ostaa pitkällä tähtäimellä, sillä osakekurssit heilahtelevat välillä paljonkin. Hyvä sijoitusaika on vähintään 10 vuotta.

Karta turhia riskejä
Valitse tuttuja yhtiöitä ja sellaisia, joiden toimialan ymmärrät. Hyvän yhtiön tunnistaa siitä, että sillä on hyvä tase ja että se on maksanut jo vuosia osinkoa. Eniten riskiä on yhtiöissä, jotka kasvavat voimakkaasti ja jotka eivät maksa vielä osinkoa, vaan käyttävät voitot uusiin investointeihin.

Hajauta
Osta useampien yhtiöiden osakkeita, niin riskisi pienenee. Mitä enemmän varoja, sitä helpompi niitä on hajauttaa järkevästi.

Joillakin niitä ei ole ollenkaan ja joillakin vaikka muille jakaa. Arvaatko hiusten perusteella, ketkä julkisuuden henkilöt ovat kuvissa?

 

Hyönteisruoka on saapunut Suomeen ja siitä povataan maailman ruokakriisin pelastajaa. Mutta miltä se maistuu? Vai maistuuko miltään?

”Hieman makea”, ”jännä jälkimaku”, ”yksinään vähän tunkkainen”, ”mielenkiintoisella tavalla huokoinen”.

Näin Me Naisten raati kuvaili Belgiassa kasvatettujen ja uunissa paahdettujen kokonaisten kotisirkkojen makua hyönteisruokatestissä.

Granolassa kotisirkat olivat silmällä selvästi havaittavissa kaurahiutaleiden, siementen, omenan ja puolukkajauheen seassa, mutta rapsakka suutuntuma katosi muun rouskeen sekaan eikä sirkkoja aamiaisjugurtissaan mitenkään maistanut tai tuntenut. Moni piti sirkkamysliä perushyvänä granolana.

– Ei tämä minua ällötä millään tavalla. Hyvää on, kommentoi yksi raatilainen.

– Nyt ollaan syvästi omien ennakkoluulojen kanssa tekemisissä, myönsi toinen, mutta pisteli reippaasti kipollisen sirkkagranolalla ryyditettyä jugurttia menemään.  

– En ostaisi maun takia. Ei mitenkään ihmeellinen, kommentoi kolmas.

Onko liian madventuresia vai maistuisiko sirkkamysli?
Onko liian madventuresia vai maistuisiko sirkkamysli?

Hyönteisruoan trendikkyys näkyykin tällä hetkellä sirkkaruoan hinnassa. Pieni 200 gramman paketti granolaa maksaa noin 9 euroa. Hintaa nostaa ehkä myös se, että kotimaisten sirkkojen kasvatus on vasta alussa ja sirkat tuodaan Suomeen muualta Euroopasta.

Trendin aallonharjalla

Suomessa jyllää tällä hetkellä pienimuotoinen hyönteisruokabuumi.

Fazerin leipomosta kerrotaan, että he eivät ole aina saaneet sirkkajauhoa Hollannista niin paljon ja nopeasti, kuin heidän leipurinsa sitä taikinaansa tarvitsisivat. Kaikki sirkkaleivät menevät ja illalla kyselijöille pitää tarjota 'ei oota'.

Se ei ole ihme.  Hyönteisleipä maistuu nimittäin pelkän Oivariinin kanssa erinomaiselta. Sen sirkkajauhopitoisuus on kolme prosenttia, ja kuulostaa hämmästyttävältä, että yhteen pieneen leipään on silti käytetty 70 kotisirkkaa.  

Näyttää ja maistuu vastaleivotulta leivältä, mutta sisältää 70 kotisirkkaa jauhettuna. Kuva: Fazer
Näyttää ja maistuu vastaleivotulta leivältä, mutta sisältää 70 kotisirkkaa jauhettuna. Kuva: Fazer

– Olin vähän varautunut, ennen kuin laitoin leivän suuhuni, mutta tämähän on hyvää, testiryhmäläinen kehuu.

– Siemenet tekevät leivästä rapsakan. Kivalla tavalla vähän pähkinäinen ja paahteinen maku.

– Leipä on niin hyvää, että unohdin sirkat kokonaan. Olen pääosin kasvisyöjä, joten en ehkä kuitenkaan ota sitä jokapäiväiseen käyttöön.

Hyönteisten tunteet

Sirkkaleipää ja sirkoista valmistettuja einespihvejä mutustellessaan voikin miettiä tuntevatko hyönteiset ja sattuuko niihin.

Ympäristön kannalta hyönteissyöntiä pidetään kuitenkin niin paljon parempana ratkaisuna kuin perinteistä lihansyöntiä, että sen myötä vegaanius on saanut uuden muodon: entovegaani sallii ruokavalioonsa hyönteiset ja hyönteisperäiset tuotteet, mutta ei lihaa, kalaa tai maitotuotteita.

Ilmeisesti kaikki valmistajatkaan eivät pidä kotisirkkoja liharuokana, sillä kaupan einesaltaassa myytävät sirkkajauheella ryyditetyt pihvit on nimetty kasvispihveiksi. Ne sisältävät 83% kasviksia ja 4,6% kasvatetun kotisirkan jauhetta, ja saavat raadilta kehuja.

– Tämähän on miellyttävä tuttavuus einespihvien joukossa.

– Tuhti, ruokaisa, täyttävä eikä lainkaan kuiva. Kiva, että pinaatti, parsakaali ja kaikki ainekset  – paitsi kotisirkka – maistuvat.

Hyönteispihvit voittavat pinaattiletut ja monet kasvispihvit niin maussa kuin proteiinipitoisuudessa.
Hyönteispihvit voittavat pinaattiletut ja monet kasvispihvit niin maussa kuin proteiinipitoisuudessa.

Testasimme tuotteet: Fazer Sirkkaleipä 250g, 3,99e, Veljekset Mattilan Sirkka-kasvispihvit 300g, 3,98e ja Samu sirkkagranola 200g, 8,90e