Syyrialaisäidit kävivät vauvojensa kanssa UNFPA:n äitiysklinikalla pakolaisleirillä Jordaniassa. Kuva: Reuters
Syyrialaisäidit kävivät vauvojensa kanssa UNFPA:n äitiysklinikalla pakolaisleirillä Jordaniassa. Kuva: Reuters

Kuukautissuojat ja ehkäisy voivat olla elintärkeitä naisille ja tytöille.

”Ei kukaan ajattele seksiä katastrofin keskellä.”

Se on väite, jonka  YK:n väestörahaston humanitaarisen osaston johtaja Ugochi Daniels on kuullut aivan liian monta kertaa. Väite ei pidä paikkaansa.

– Konfliktien ja luonnonkatastrofien jälkeen on usein nähtävissä selkeä piikki syntyvyydessä, Daniels sanoo.

Hän uskoo, että iso osa raskauksista on ei-toivottuja ja ne johtuvat joko raiskauksesta tai siitä, ettei ehkäisyä yksinkertaisesti ole ollut saatavilla. 

– Harva nainen haluaa kuitenkaan oikeasti tulla raskaaksi kriisitilanteissa.

”Vesi, ruoka ja suoja ovat elintärkeitä, mutteivät riitä.”

Ehkäisy on yksi niistä naisten ja tyttöjen erityistarpeista, jotka unohdetaan usein humanitaarisissa kriiseissä. Näin on siitäkin huolimatta, että puheissa naisten ja lasten auttaminen nostetaan aina ensisijaiseksi asiaksi.

– Perinteinen humanitaarinen apu keskittyy veden, ruuan ja suojan tarjoamiseen. Ne ovat elintärkeitä, mutteivät riitä.

Ugochi vieraili Suomessa viikolla ja puhui muun muassa eduskunnassa naisten ja tyttöjen tarpeista humanitaarisissa kriiseissä. Danielsilla on kokemusta humanitaarisesta toiminnasta niin Nepalista, Filippiineiltä kuin Nigeriasta. Työssään hän on pyrkinyt siihen, että seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä -oikeudet otettaisiin mukaan katastrofivalmiussuunnitelmiin.

Tällä hetkellä yli 100 miljoonaa ihmistä on humanitaarisen avun tarpeessa. Heistä noin 26 miljoonaa on lisääntymisiässä olevia tyttöjä ja naisia.

Raiskaus vai lapsille ruokaa?

Arkisin esimerkki on kuukautiset. Ne jatkavat tulemistaan vaikka ympärillä tulvisi tai räjähtelisi.

– Jos naisilla ei ole kuukautissuojia, se rajoittaa heidän liikkumistaan. Heitä voi hävettää, ja he voivat eristäytyä kuukautisten ajaksi. Silloin he voivat jäädä paitsi elintärkeistä asioista kuten vedestä ja ruuasta, Ugochi kertoo.

Kriisit altistavat naiset myös seksuaaliselle ahdistelulle ja väkivallalle, kun heiltä puuttuu yhteisön suoma turva. Ehkäisyn lisäksi naiset voivat tarvita hiv-lääkitystä ja raiskausten uhrit hoitoa.

– Kaikki pakolaiset eivät elä leireillä. Avustustyöntekijöiden jakamaa ruokaa ja vettä voi joutua hakemaan pitkienkin matkojenkin päästä. Olen tavannut naisia, jotka ovat kertoneet joutuvansa joka päivä valinnan eteen: saavatko lapseni tänään ruokaa vai joudunko itse raiskatuksi?

Vaikeinta on toivottomuus

Myös lapsia syntyy kriisien keskelle, ja kolme viidestä äitiyskuolemasta tapahtuukin luonnonkatastrofien tai konfliktien yhteydessä. Raskaana oleville naisille pitäisi taata turvalliset olosuhteet synnyttää kriisitilanteissakin. Myös neuvolapalveluille on tarvetta.

”Mitä vastata äidille, joka sanoo, ettei hänen lapsillaan ole tulevaisuutta?”

Kaikki edellä mainitut ovat kuitenkin ratkaistavissa rahalla. Suomi on ollut yksi YK:n väestörahasto UNFPA:n suurimmista rahoittajista, ja Daniels toivoo, että näin olisi jatkossakin. Avulle ainakin on tarvetta. Järjestön viime vuonna julkaistun raportin 59,5 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa erilaisten konfliktien takia; se on enemmän kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen.

– Kaikkein vaikeinta on kuitenkin ratkaista toivottomuutta. Mitä vastata äidille, joka sanoo, ettei hänen lapsillaan ole tulevaisuutta? Pakolaisuus kestää keskimäärin 20 vuotta, Daniels sanoo.

Jos selviää!

Tuntuuko siltä, että vaalikeskustelut eivät paljasta tarpeeksi eroja presidenttiehdokkaiden välillä? Haluaisitko tehdä äänestyspäätöksesi mieluummin höpöhöpöjuttuihin ja mutu-tuntumaan nojaten? Hyvä! Tässä on sinulle sopiva vaalikone, joka paljastaa sielunkumppanuutesi asteen eri ehdokkaiden kanssa. Vastaukset on koottu Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Ylen artikkeleista sekä omasta päästä. 

Parisuhdevisailu palaa ruutuihin uusin jaksoin, uudella ohjelmapaikalla. 

IS TV-LEHTI:  Iloinen puheensorina käy Akun Tehtaalla Ylöjärvellä yleisön asettuessa paikoilleen lavan eteen asetelluille tuoliriveille. Käynnissä ovat Napakympin kuvaukset. Sarja teki paluun viime syksynä 15 vuoden tauon jälkeen. Napakymppi oli kirjaimellisesti täysi napakymppi, joka keräsi parhaimmillaan liki miljoonayleisön.

Nyt parisuhdevisailu palaa ruutuihin uusin jaksoin, uudella ohjelmapaikalla. Amorin nuolet sinkoilevat tänä keväänä sunnuntaisin parhaaseen katseluaikaan.

Kari Salmelaisen saappaisiin hypänneellä Janne Katajalla on juontajana ohjelmassa tärkeä rooli. Hän toimii seremonianmestarina, joka ohjaa keskustelua ja kuittailee hyväntahtoisesti osallistujien vastauksille. Komiikkaa syntyy väkisinkin oudoista kysymyksistä ja tahattoman hassuista vastauksista. Yleisössä hurrataan, kun Kataja ja hänen työparinsa pianisti Lenni-Kalle Taipale astuvat estradille. 

”Ei tänne ole pakko tulla tositarkoituksella, vaan riittää, jos haluaa kokea seikkailun.”

Voiko tv-ohjelmasta löytää tosirakkauden? Näin uskovat ainakin ohjelmassa itsensä likoon laittavat. Viime syksyn saldo parinmuodostuksessa jäi tosin melko laihaksi, ja moni orastava romanssi nuupahti heti Napakymppi-matkan jälkeen.

– Mielestäni kilpailijoilla on ollut oikeat motiivit ohjelmaan lähtiessä. Ei tänne ole pakko tulla tositarkoituksella, vaan riittää, jos haluaa kokea seikkailun. Vieraan ihmisen kanssa reissuun lähteminen jos mikä on seikkailu, Janne Kataja sanoo.

Ohjelmassa kumppania haetaan keskustellen, ei ulkonäköperustein.

– Uskon, että kun saadaan enemmän pareja prosessiin, niin kyllä tulee täysosumiakin. Se riittää, jos vaikka 40 parista yksi jatkaa yhdessä. Se on sitten Napakympin napakymppi! Kataja hymyilee.

Lenni-Kalle Taipale on samaa mieltä, vaikka tv-ohjelma on parisuhteen muodostukselle melko erikoinen ympäristö.

– Ihmiset ovat mukana aika tosissaan. Toki pitää olla pilkettä silmäkulmassa, mutta ei kukaan ole tullut tänne hakemaan vain ruutuaikaa.

Napakymppi, Nelonen su klo 20.00