Bruce Oreck. Kuva: Sanoma-arkisto
Bruce Oreck. Kuva: Sanoma-arkisto

Yhdysvaltain entinen Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck tunnetaan suorasanaisuudesta, jota jotkut voivat nimittää myös vieraskoreuden puutteeksi. Kokosimme Brucen ulostulojen pohjalta neljä teesiä siitä, mikä Suomessa mättää. Lisää draivia kaipaa hän!

1. Liian leppoisa työtahti

Yhdysvaltalaisen silmiin suomalainen ei pane parastaan työelämässä. Löysää on. Työntekijöiden vapaa-ajan paljous – pitkät lomat ja lyhyt työviikko – tekee Brucen mukaan hallaa maamme kilpailukyvylle verrattuna maihin, joissa painetaan enemmän hommia. Suomalainen sosiaaliturva ja sen rahoittamiseksi tarvittava tuloverotus eivät Brucen mukaan kannusta tarpeeksi ahkeroimaan.

”Miten teillä on varaa siihen?” Oreck kysyi Ylen 8 myyttiä työstä -ohjelmassa tiistaina.

”Kelpaisi meillekin, mutta onnistuuko sellainen kilpailukyvyn kärsimättä?"

Brucen mielestä vastaus on ehdoton ei.

2. Pessimismi ja ilottomuus

"Sen sijaan, että Suomi olisi kaikessa onnistuva go go -talous, Oreck on löytänyt täältä pessimismiä, pinttyneitä ajatusmalleja ja tarpeettoman kovaan itseruoskintaan taipuvaisia ihmisiä", Helsingin Sanomat kirjoitti taannoin.

Ulkomaalaisen silmin Linnan juhlat kuvastavat osuvasti Suomea ja suomalaista jäykkyyttä. Amerikkalaiset juhlivat itsenäisyyspäiväänsä aivan toiseen tapaan.

”Amerikkalaiset eivät katso tuntikaupalla ihmisten kättelyä televisiossa. Me menemme ulos ja pidämme hauskaa. Syömme piknikkiruokaa, katsomme baseballia, räjäyttelemme ilotulitteita ja vietämme aikaa perheen kanssa”, Bruce huomautti Helsingin Sanomien Nyt-liitteen haastattelussa.

Mikä rentous ja yksilöllisyys! Ihana tunnelma!

”En voi kuvitella, että kukaan käyttäisi silloin solmiota ja smokkia. Amerikassa on kyse siitä, että ihmiset pakenivat sääntöjä ja tekivät omat sääntönsä. Heinäkuun neljännen päivän juhliminen on muistutus siitä. Mene ja elä omaa unelmaasi.”

Tästä päästäänkin kätevästi kolmanteen teesiin:

3. Turhat säännöt ja niiden noudattaminen

Suomalainen jähmeys ilmenee Brucen mukaan myös turhana byrokratiana. Tämä tuntuu olevan Brucen lempiteemoja. Suomi on ex-suurlähettilään mukaan turhien lakien ja säädösten viidakko, mikä vaikeuttaa kansalaisten eloa ja estää vieraita kuluttamasta ja sijoittamasta.

Teetettyään Helsingin-lukaaliinsa miljoonaremontin Bruce törmäsi käsityskykynsä ylittävään byrokratiaan. Remppa kesti Helsingin Sanomien haastattelun mukaan kolmen kuukauden sijaan vuoden ja maksoi ainakin 30 prosenttia budjetoitua enemmän.

Bruce oli jopa niin epätoivoisen turhautunut insinöörimäiseen jahkailuun, että ”mietti joidenkin työmiesten viemistä pitkälle uimaretkelle Itämeren syvyyksiin”.

4. Väärät ruokailutavat ja nyhveröys

Suomalaisten epärentous näkyy myös täkäläisissä ruokailutavoissa. Millaisia nyhveröitä mahdammekaan hänen mielestään olla!

”Miksi suomalaiset syövät sormiruokaa veitsellä ja haarukalla?” Bruce ihmetteli Hesarin Nyt-liitteen haastattelussa.

”Kun näen ravintolassa, että suomalaiset syövät pizzaa veitsellä ja haarukalla, lopetan syömisen ja sanon heille: ’Kaverit! Mitä te oikein teette? Laskekaa veitset ja haarukat ja syökää niin kuin miehet!’”

Haastattelussa Bruce matki suomalaista pizzansyöjää, joka leikkaa pieniä paloja.

”Tämä on väärin!”

Brucen mukaan Yhdysvaltojen henkinen kulttuuri tiivistyy ruokailutavoissa: elämässä on rapakon takana kyse antaumuksesta.

”Me amerikkalaiset teemme satoja virheitä, mutta kukaan ei voi syyttää, että suhtautuisimme elämään kainostellen. Hyppäämme katolta ja katsomme, mitä tapahtuu. Murehdimme vasta myöhemmin, tuliko laskuvarjo mukaan.”

Bruce toivoisi, että myös suomalaiset menisivät ja valloittaisivat maailman kainostelematta.

Kysely

Oletko samaa mieltä Oreckin kanssa?

Osittain.
Osittain.
40.6%
Kyllä.
Kyllä.
39.9%
En.
En.
21.0%
Ääniä yhteensä: 2729

Arttu Wiskarin mukaan pienet arjen muutokset ovat tärkeimpiä. 

Laulaja Arttu Wiskari on tehnyt vuoden ajan muutoksia hyvinvointiinsa.

– Aloitin pienten muutosten tekemisen viime vuoden alussa. Aloin liikkua ja katsoa ruokavaliossa pieniä juttuja. Kesän söin ja join miten halusin ja olin ihan puhki.

Syksyn alussa laulaja aloitti tipattoman ja aloitti treenaamaani personal trainerin kanssa.

– Neljän kuukauden tipaton oli iso muutos, ja sen aikana tein lisää pieniä muutoksia. Kun ne oli hallussa, päätin tipattoman häämatkamme ajaksi, viime kesänä lastensa äidin kanssa avioitunut Arttu kertoo.

”Kaikki perheenäidit tietävät, miten vaikea säännöllisten liikunta-aikojen järjestäminen on.”

Arkisin Arttu tekee musiikkia ja hoitaa 2- ja 4-vuotiata lapsia kotona. Viikonloput hän keikkailee.

– En ole oikein ikinä lomalla. Kaikki perheenäidit tietävät, miten vaikea säännöllisten liikunta-aikojen järjestäminen on. Joskus pitää mennä salille aamulla, joskus illalla. Saatan usein mennä salille vasta yhdeksältä. Se, että jaksaa raahautua sinne, on pääjuttu. En aseta itselleni mitään älyttömiä tavotteita, jotka saavutettua repsahdan. 

Arttu ei seuraa tarkasti kilojen tippumista, vaan yrittää vaalia pieniä muutoksia arjessaan.

– Eilen tehtiin kotona taas terveellistä safkaa. Paistoimme kasviksia, pinaattia ja lihaa.

Keikkalavojen lisäksi Wiskari nähdään Supermarsu-elokuvassa, joka saa ensi-iltansa ensiviikolla. Laulaja pitää päähenkilö Emilian isäpuolen Pertin roolia lähes luonneroolina.

– Pertissä on noin puolet Arttu Wiskaria. Vähän hömelömpi versio meikäläisestä se on.

 

Seitsemän sinkkumiestä ja -naista muuttaa kahdeksaksi viikoksi saman katon alle. Tavoitteena on tietysti löytää Se Oikea. Vaikka väkisin.

IS TV-LEHTI:  Spouse House on talo, jonne kutsutaan seitsemän naista ja seitsemän miestä avioitumaan. Kihlat ja häät ovat tavoite, joka houkuttelee naimahaluisia paikalle tositarkoituksella.

Tämä realitysarja on hivenen inhimillisempi kuin Ensitreffit alttarilla, sillä tutustumiseen on aikaa 8 viikkoa.

Siihen inhimillisyys loppuukin. Kosiminen on nimittäin pakollista tai joku saa talosta potkut.

Mitä pidempään talossa majailee ja altistuu kolmio- ja neliödraamoille, sitä vaikeampaa on haluta kenenkään kanssa naimisiin.

Toisaalta aidot tunteet palkitaan! Jos kaikesta huolimatta lempi leiskuu, on televisioshow läpikotainen testi rakkaudelle.

Tosi-tv:n tapaan ohjelmaa on tekemässä joukko ”asiantuntijoita”. On psykologia ja tunneterapeuttia, ja itse sinkut on poimittu mukaan huolellisella käsityöllä ja tieteellisiin todennäköisyyslaskelmiin pohjautuvilla match-menetelmillä.

”Kun menimme deittini kanssa ravintolaan, kamerat kuvasivat ja kaikki tuijottivat. Se oli kamalaa!”

Suhteiden pysyvyyttä helpotetaan myös sillä, että Los Angelesissa kuvatun sarjan kaikki sinkut ovat kotoisin samalta seudulta – tällä kaudella Chigacosta.

Ensimmäisessä jaksossa tutustutaan ja jo ihastutaankin. Sinkut ovat keskimäärin 30-vuotiaita, hyvissä ammateissa ja tarpeeksi hyvän näköisiä, jotta kukin saisi tasaisesti huomiota. Mukana on totta kai myös ärsyttäviä henkilöitä.

Ei paljasteta, kuinka kävi palomies Jimmy Breretonille, yhdelle lemmentalon asukkaista, mutta jälkeenpäin hän on kuvaillut talon tunnelmaa hyvin stressaavaksi.

– Kamerat olivat vieressä koko ajan, samoin mikrofonit. Emme saaneet käyttää puhelinta tai internetiä. Kun menimme deittini kanssa ravintolaan, kamerat kuvasivat ja kaikki tuijottivat. Se oli kamalaa!

Salamarakkauden talo, Frii pe klo 20.00