Avolatte on sekopäinen keksintö, mutta maussa ei ole vikaa. 

Kun The Independent kaksi päivää sitten uutisoi avolattesta, eli avokadon kuoresta tarjoillusta lattekahvista, maailmasta kuului kollektiivinen syvä huokaus: nyt on menty liian pitkälle. Eikö ole mitään rajaa sille, mitä hipsterit tekevät saadakseen Instagram-sisältöä? 

Toisaalta olisi pitänyt arvata, että avokado ja latte keksitään yhdistää. Harva ruoka-aine, jos mikään, on onnistunut lietsomaan sellaista innostusta ympäri maailmaa kuin avokado. Suomessakin avokadon tuonti moninkertaistui nopeasti, kun avokadotrendi saapui tänne muutama vuosi sitten. 

Lue myös: Saammeko esitellä: pahuuden hedelmä avokado – kolme syytä lopettaa sen syöminen heti

The Independentin mukaan avolattea myydään ainakin Turkissa ja Australiassa. Mikäli suomalaiskahvilat innostuvat trendistä, avolatten voi tulevaisuudessa yhdistää esimerkiksi toiseen uuteen fuusioherkkuun, suklaapizzaan.

Avokado, sukupolvihedelmä

Avokadoista on myös tullut milleniaaleille eräänlainen sukupolvihedelmä. Australialainen kiinteistömoguli Tim Gurner nimittäin täräytti hiljattain, että milleniaalit eivät pysty ostamaan asuntoja, koska he käyttävät niin paljon rahaa avokadoleipiin ja kahviin. 

– Kun pyrin ostamaan ensimmäisen oman kotini, en ostanut muussattua avokadoa 19 dollarilla ja neljää kahvia neljällä eurolla kuppi, nykyisin hyvinkin varakas Gurner, 35, viisasteli australialaisessa 60 Minutes -ohjelmassa.

Tiedossa ei ole, paljonko avolattet maksavat niitä kauppaavissa kahviloissa. Voi olla, että trendijuomasta muodostuu taas uusi uhka kiinteistömarkkinoille – koska asuntojen  hurjista hinnoistahan kauppojen teko ei ole kiinni, ehei. 

Pakkohan tätä on kokeilla

Maitovaahdolla koristellun kahvin sullominen avokadon kuoreen on sen sortin sekoilua, että pakkohan sitä on kokeilla. Koska olen milleniaali, minulla oli tietysti repussani muutama syöntikypsä avokado (kyllä, oikeasti). Ei muuta kuin sisukset pois ja lähikahvilaan onnea kokeilemaan!

Katso videolta, miten avokadolatte syntyy:

2997868

Ei täriseviin käsiin

Avokadolatte kuulostaa hankalalta ja ehkä vähän vastenmieliseltäkin konseptilta, mutta lopputulos yllättää: hyvää on ja maistuu ihan vain lattelta. Kahteen kuoreen mahtuu puoliksi yksi espressoannos, eli kovin vahvoja kofeiinitärinöitä tällä ei saa aikaiseksi. 

Avokadolatten nautiskelijalla täytyy olla vakaat kädet, sillä kuumalla kahvilla täytetty hedelmä on melkoisen kiikkerä kokonaisuus. Toisaalta kahvin nautiskelemiseen on pakko keskittyä, kun kuppia ei voi välillä laskea käsistään. 

Noutokahvin siemaileminen kadulla muuttuu ihan omanlaisekseen elämykseksi, kun latten ryystää avokadon kuoresta. Ja kun kahvi loppuu, ”mukin” voi heittää biojätteeseen – ympäistöä tuhoavat pahvimukit ja muovikannet voi unohtaa.

Tee Me Naisten eeppinen kaupunkivisa ja selvitä, oletko karavaanaritason Suomi-tietäjä.

Viihdytkö tutuissa nurkissa vai tunnetko jokaisen niemennokan ja notkelman? Olemme koonneet kymmenen kuvaa suomalaisista ikoneista ja monumenteista, jotka liittyvät johonkin tiettyyn suomalaiseen kaupunkiin.

Osaatko yhdistää kuvan oikeaan kaupunkiin?

 

Kiti Kokkonen. Kuva: Sanoma-arkisto / Jonna Öhrnberg
Kiti Kokkonen. Kuva: Sanoma-arkisto / Jonna Öhrnberg

Lyhyydestä voi olla myös harmia, mutta paljon hauskempaa on keskittyä niihin hyviin puoliin.

Jalat eivät yllä bussissa lattialle, farkkujen lahkeet ovat aina liian pitkät ja usein tuntuu, että ne kivoimmat vaatteet on sijoiteltu kaupassa ihan katon rajaan. Muun muassa tällaisia asioita lyhyet ihmiset kohtaavat lähes päivittäin.

Saman tietää myös Putous-tähti Kiti Kokkonen, 43, joka on vain 150 senttimetriä pitkä. Tai oikeastaan enää 148,5-senttimetriä: Kokkonen kertoo lyhentyneensä viime vuosien aikana.

– Olin joskus 150-senttimetriä pitkä, mutta olen jotenkin tullut siitä alaspäin – tai lyhentynyt. En tiedä, jatkuuko tämä vielä, Kokkonen nauraa.

Kokkosen pituus on aina ollut huumorin väännön kohteena, ja esimerkiksi viime lauantain Putous-jaksossa Kokkonen nähtiin 191-senttimetriä pitkän Roope Salmisen kahvikupin alustana sekä jääkaappiin ahtautuneena.

Lue myös: Kuka Suomi-julkkis on kanssasi samanpituinen? Katso yli 150 nimen listasta

Arkielämässään Kokkonen kuulee paljon vitsejä tai kommentteja siitä, kuinka näppärää on käyttää häntä käsinojana tai kuinka hänen lyhyytensä jaksaa yllättää joka kerta. Yleensä vitsailu ei haittaa, mutta välillä lyhyyden jatkuva alleviivaaminen ärsyttää.

”Lyhyyteni on asia, mistä muut helposti vitsailevat.”

– Itse en usein tee lyhyydestäni numeroa, mutta se on asia, josta muut helposti vitsailevat. Yleensä muiden vitsailu menee vain ohi, kun olen niin tottunut siihen. Välillä on tosin sellaisia hetkiä, että ihmetyttää, miksi keskitymme ihmisissä niin paljon tällaisiin asioihin. Eli välillä vähän ärsyttää, Kokkonen sanoo.

Lyhyelle sattuu ja tapahtuu

Lyhyeeseen varteen voi liittyä kuitenkin monta erikoista ja hauskaakin sattumusta. Niitä Kokkosella todella riittää.

– Kun olin nuori, yksi poika jätti minut sen vuoksi, että olin niin lyhyt. Hän ihan sanoi, että tämä ei nyt toimi, koska hän on niin pitkä ja minä niin lyhyt, Kokkonen nauraa.

”Minulle haettiin pyllyn alle penkille jokin tyyny ja jalkojen alle koroke.”

– Olen kyllä useita kertoja myös hävennyt pituuttani. Kun esimerkiksi olen ollut haastateltavana, minulle haettiin pyllyn alle penkille jokin tyyny ja jalkojen alle koroke. Siitä tulee vain jotenkin typerä olo.

Onneksi useimmat kokemukset lyhyydestä ovat lopulta positiivisia.

– Näin lyhyenä mahtuu hyvin kaikkiin pieniin tiloihin, ja hyvin harvoin tarvitsee pelätä sitä, että löisi päänsä johonkin. Lisäksi caprihousut ovat pitkät housut ja voi ostaa lastenvaatteita, jotka ovat usein tosi kivoja, Kokkonen sanoo.

”Minulta ei kysytty lippua, koska olin saman pituinen kuin tarhalapset.”

– Metrossa olen pari kertaa unohtanut ostaa lipun. Kaksi kertaa on käynyt niin, että kun lipuntarkistajat ovat tulleet, on kohdalle osunut tarharyhmä ja olen ajautunut jotenkin sen keskelle. Minulta ei kysytty lippua, koska olin melkein samanpituinen kuin tarhalapset, eli olen varmaan jotenkin näyttänyt olevan osa tarharyhmää ja välttynyt niin tarkastusmaksulta.

Vielä muutama vuosi sitten bussisakin Kokkoselta saatettiin kysyä, tuleeko aikuisten vai lasten lippu. Vähän hävettää, mutta enemmän naurattaa.