Varmaan sinäkin unelmoit tunnelmallisesta kodista jugendtalossa, mutta todennäköisemmin asut kuitenkin sodan jälkeen rakennetussa elementtilaatikossa. Ei se mitään!

Muovimatto, katto matalalla, laatikko mikä laatikko ilman turhia yksityiskohtia. Sellainen on suomalainen kerrostalokoti suoraan 50-, 60- tai 70-luvulta. Toimittaja Katja Lindroos on kirjoittanut lohdullisen kirjan, jossa etsitään yksinkertaisuudesta inspiraatiota.

Olet antanut sodanjälkeisille elementtitaloille nimen momo: modest & modern (vaatimaton ja moderni). Miksi tämä kunnianpalautus ankeille laatikoille?
Asuin koko kasvuikäni lähiössä. Sieltä on hyviä muistoja: parvekkeelle pääsi sekä saunasta että olkkarista. Värit olivat kirkkaita. Ikkunatkin olivat vielä isot, koska talo oli ajalta ennen öljykriisiä. Pihoilla oli turvallista leikkiä. Mutta varsinaisesti kirjaprojektikin alkoi, kun muutin aikuisena takaisin 60-luvun lähiötaloon. Paluu lähiöön masensi, ja lisäksi niistä taloista kuuli pelkkiä synkkiä uutisia. Mietin, että ainoa neuvo ei voi olla "pysykää kaukana" – elementtitalot ovat täällä, ja niitä on paljon. Jos ne kaikki nyt purettaisiin, tehtäisiin sama virhe kuin 60-luvulla, kun raivattiin kauniit, vanhat talot uuden tieltä.

Kehu vähän elementtien ihanuutta.
En lähde hehkuttamaan, miten hienosti eterniittilevy hohtaa... ei ole tarkoitus kaunistella tai nostalgisoida. Mutta momokotien taustalla on uljas ideologia: ne tehtiin kovaan tarpeeseen hyviksi, moderneiksi kodeiksi tavallisille ihmisille. Ne eivät teeskentele olevansa mitään muuta kuin asuntoja. Sisustajalle laatikko on luovuushaaste. Kun asunnossa ei ole valmiiksi henkeä ja kivoja yksityiskohtia, siitä on pakko tehdä itse koti!

Anna kuumimmat momosta ammentavat sisustusvinkit.
Käytä rohkeasti värejä – ei tarvitse tehdä kylppäristä myrkynvihreää, mutta niiltä ajoilta näkyy myös kaunista kuusenvihreää ja tummanruskeaa, luonnon värejä. Kannattaa valita pintamateriaaleja, jotka tuntuvat ja näyttävät keskenään erilaisilta. Vanha kunnon linoleumilattia voi olla tosi hauska. Ja korkin uusi tuleminen olisi kiva nähdä, korkkikatto on makea.

Katja Lindroos: Momo – Koti elementissään

Siltala

Ida Paul ja Kalle Lindroth ovat Emma Gaalassa ehdolla vuoden tulokkaaksi. 

Duona esiintyvän Ida Paulin ja Kalle Lindrothin työtilanne ei ole tavanomaisin, sillä Ida Paul opiskelee toista vuotta maailman parhaaksi rankatussa Harvardin yliopistossa.

”Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita.”

– Lensin yöllä juuri takaisin Suomeen. Teemme töitä periodeissa. Suomessa teemme keikkoja ja musajuttuja. Kun olen Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita, Ida Paul kertoi tänään Emma-ehdokkaiden julkistustilaisuudessa.

Ida Paulin äiti on suomalainen ja isä yhdysvaltalainen. Lapsena hän on asunut Amerikassa lyhyen aikaa, jolloin haave amerikkalaisessa yliopistossa opiskelusta lujittui. 

Hakuprosessi Harvardiin kesti puoli vuotta, jonka aikana Ida Paul keräsi suosituksia opettajilta ja kollegoilta, kirjoitti esseitä ja teki SAT-pääsykokeen. Ida Paul teki jo tuolloin, 19-vuotiaana, kappaleita Warnerin artisteille.

– Toki arvosanat pitää olla kouluun riittävän hyvät, mutta pitää olla lisäksi joku asia, jossa on ihan huippu. Minulla se oli tämä musajuttu, joka on yhä minulle numero yksi.

”Kaikki eivät ole tiedehörhöjä”

Harvardissa Ida Paul ei ole vielä päättänyt pääainettaan, mutta on opiskellut yhteiskuntatieteitä, naistutkimusta sekä sivuaineina tanssia ja teatteria. Hän asuu kampuksella asuntolassa.

”Koulu on ihan oma ekosysteeminsä.”

– On kivaa, kun parhaat kaverit asuvat ihan naapurissa. Koulu on ihan oma ekosysteeminsä, kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. 

– Vaikka koulussa on lahjakkaita ihmisiä, ei kaikki todellakaan ole mitään tiedehörhöjä, jotka ovat hautautuneet laboratorioon. Sinne haetaan joka vuosi entistä monipuolisempi vuosiluokka opiskelijoita.

Harvardiin pääsy ei jää rahasta kiinni

Lukuvuosimaksu Harvardissa on yli 50 000 dollaria eli yli 42 000 euroa. Ida Paul painottaa, että Harvard kuuluu need blind -haun piiriin, jossa maksut räätälöidään opiskelijalle maksukyvyn mukaan. Loput maksusta kuitataan lahjoituksilla, joita yliopisto on saanut.

– Tiedän opiskelijoita, jotka eivät maksa opiskelusta mitään. Jotkut käyvät opintojen ohella töissä. Kenelläkään ei jää pääsy rahoituksesta kiinni.

”Musa on ainut pysyvä asia mun elämässä.”

Ida Paulilla on tällä hetkellä koti Suomessa ja Amerikassa, mutta hän uskoo panostavansa tulevaisuudessa eniten musiikkiin. Ida Paulin ja Kalle Lindrothin ensimmäinen albumi julkaistaan helmikuussa.

– Musa on ainut muuttumaton, pysyvä asia mun elämässä. Vaikka elämä ja vaatimuksen Harvadissa ovat joskus stressaavia, se varmasti kannattaa. Mitä enemmän koen, sitä enemmän minulla on myös lauluihin kirjoitettavaa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo suru-uutisesta Facebookissa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa, 52, kertoo virallisilla Facebook-sivuillaan suru-uutisesta: hänen nuorin pikkuveljensä on kuollut. 

– Nuorin pikkuveljeni on menehtynyt. Suruviesti saavutti minut 7.12. iltapäivällä. Jupan ystäville suru-uutinen tiedoksi. Jupaa ei enää ole, Sarkomaa on kirjoittanut Facebookiin.

Sarkomaa on omistanut päivityksessään koskettavan runon veljelleen.

Pikkuveljelleni

Ikinä ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän
Yhtäkkiä elämäsi loppuikin tähän

Lähdit niin hiljaa
Että vain aamu kuuli
Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli

Kiitos yhteisistä lapsuuden vuosista
Ja vuosista sen jälkeen
Uskon että sinun on nyt hyvä 
Taivaan kodissa olla