Toivottavasti professori Kawaoka oli pukeutunut vähintään yhtä tymäköihin suojavarusteisiin kuin tämä purkin pitelijä. Kuva: Shutterstock
Toivottavasti professori Kawaoka oli pukeutunut vähintään yhtä tymäköihin suojavarusteisiin kuin tämä purkin pitelijä. Kuva: Shutterstock

Ylilääkäri Markku Kuusen mukaan tiedeyhteisö on erimielinen siitä, onko vaarallisten virusten kehittäminen järkevää.

Tämä kuulostaa erehdyttävästi katastrofileffan alkuasetelmalta: meillä on professori ja professorin kehittämä supervirus. Täytyy vain toivoa, että tarinan loppuosa ei mene kuin elokuvissa.

Wisconsin–Madisonin yliopiston professori Yoshihiro Kawaoka on nimittäin kehittänyt sikainfluenssasta uuden viruksen, johon rokotteet eivät tepsi. Asiantuntijoiden arvion mukaan Kawaokan kehittämä virus voisi levitessään aiheuttaa pandemian ja tappaa jopa miljardi ihmistä.

– Hän käytännössä kehitti viruksen, joka on immuuni rokotteille. Hänen aiemmatkin puuhansa ovat olleet vaarallisia, mutta tämä on jo hulluutta, sanoo nimettömänä pysyttelevä virologi Daily Mail -lehdessä.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tartuntatautiosaston ylilääkäri Markku Kuusi sanoo, että tiedeyhteisö on erimielinen siitä, onko vaarallisten virusten kehittäminen järkevää.

– Osa tiedemiehestä on sitä mieltä, että se on osa hyödyllistä tieteellistä tutkimustyötä. Toisten mielestä se on kyseenalaista toimintaa, joka saattaa altistaa ihmisiä vaarallisille taudinaiheuttajille.

Kuinka todellinen uhka tällainen laboratoriossa kehitetty supervirus on?

– Pidän erittäin vähäisenä uhkana sitä, että tällainen tutkimuksen seurauksena kehitetty virus pääsisi leviämään. Tällaisista viruksista pidetään hyvää huolta niissä paikoissa, joissa niitä käsitellään.

Lue myös:

Rokottaminen on aina riski – totta vai tarua?

7 keinoa lisätä vastustuskykyä

Sikainfluenssan tärkeät kysymykset

Tiina Arlin sai laittomat potkut, haastoi työnantajansa oikeuteen, voitti käräjät ja ajautui pitkäaikaistyöttömyyteen. – Miksi minulta vietiin kaikki, vaikka tein työni hyvin? hän kysyy nyt.

Tässä päivässä ei ole mitään juhlimisen arvoista.

Ajatus risteilee Tiina Arlinin, 53, päässä, kun hän hörppii keittiönpöydän ääressä kahvia kotonaan 15. toukokuuta Vantaan Myyrmäessä.

Vaikka ulkona sää on juhlittavan upea eikä kiire paina, Tiinan mieli on apea. Hänen ajatuksensa ovat siinä, mitä tapahtui päivälleen neljä vuotta sitten.

15. toukokuuta 2014 Tiina istui Helsingin käräjäoikeuden istuntosalissa työsuhderiidan takia. Vastassaan hänellä oli entinen työnantajansa Suomen valtio, eduskunnan kanslia.

Vuonna 2012 Tiina oli saanut potkut esimiehensä, kansanedustaja Reijo Hongisto avustajan paikalta vain kaksi päivää ennen kuin hänen määräaikainen työsuhteensa olisi päättynyt. Määräaikaista työsuhdetta ei voi purkaa laillisesti ilman erittäin painavaa syytä.

– Lopputili tuli aivan puskista, niin yllättäen kuin vain mahdollista. En ollut saanut mitään varoituksia, Tiina kertoo.

Alun perin Tiinan työsuhteen piti kestää Hongiston kauden loppuun saakka. Eduskuntaryhmän puheenjohtajan pyynnöstä Tiinalle kirjoitettiin lyhyempi sopimus. Suullisesti Tiina ja hänen esimiehensä kuitenkin sopivat, että Tiinan pesti kesää vaalikauden loppuun saakka.

Tiina otti yhteyttä liittoonsa heti, kun sai tietää, ettei työsuhdetta jatketa. Liiton avustuksella hän yritti neuvotella asiasta työnantajansa kanssa. Keskustelut eivät johtaneet mihinkään. Tiina haastoi työnantajansa oikeuteen.

”Ainoa rehellinen syy potkuille oli se, että minulla oli suhde pomoni kanssa.”

– Siitä alkoi täysi helvetti. Esimieheni alkoi mustamaalata mainettani, Tiina kertoo.

Oikeudenkäyntiä Tiina joutui odottamana melkein kaksi vuotta. Kun istuntopäivä vihdoin koitti, Tiinan entinen esimies väitti todistajana monia asioita.

Hän väitti, että Tiina olisi jättänyt tulematta töihin, koska oli ollut edellisenä iltana juopottelemassa. Esimies väitti, ettei Tiina osannut kirjoittaa ja että hän kieltäytyi työtehtävästä. Vain vähän aikaa sitten Tiinan ja Hongiston välit olivat olleet aivan toiset.

– Kaikki syytteet tulivat puun takaa eivätkä pitäneet paikkaansa. Ainoa rehellinen syy potkuille oli se, että minulla oli suhde pomoni kanssa. Hän on perheellinen mies ja halusi minusta eroon, kun hänen omatuntonsa alkoi kolkuttaa, Tiina kertoo.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Tiina irtisanottiin vuonna 2012. Kuva: Tiinan kotialbumi
Tiina irtisanottiin vuonna 2012. Kuva: Tiinan kotialbumi

Oikeus tuli, terveys meni

Elokuussa 2014 myös Helsingin käräjäoikeus asettui Tiinan puolelle. Hän voitti käräjät.

Käräjäoikeuden mukaan Tiinan irtisanomiselleen tai ylipäätään vaalikautta lyhyemmälle määräaikaiselle työsuhteelle ei löytynyt laillista perustetta. Työnantaja ei pystynyt todistamaan yhtäkään irtisanomisen syyksi esitettyä väitettä todeksi. Erityisen loukkaavana oikeus piti sitä, että Tiina irtisanottiin vain kaksi päivää ennen määräaikaisen työsuhteen päättymistä.

Myös Tiinan ja Hongiston suhdetta puitiin istuntosalissa. Reijo Hongisto on kiistänyt suhteensa Tiinaan. Käräjäoikeuden papereissa kuitenkin lukee, että tutkintamateriaalien perusteella ”heidän välillään on ollut läheisempi suhde kuin pelkkä työtoveruus. Kuinka pitkälle suhde on edennyt jää arvoitukseksi, eikä sillä ole tämän jutun ratkaisun kannalta merkitystä.”

Samoissa papereissa lukee, ettei henkilökohtaisen suhteen viileneminen ole mikään perustelu työsuhteen päättymiselle.

”Olin työtön, masentunut ja aivan loppu.”

Voiton jälkeen Tiinan tunteet risteilivät. Toisaalta hän tunsi iloa siitä, että oikeus tapahtui.

– Koskaan aiemmin avustaja ei ole vienyt työsuhderiitaa käräjille, minä löysin siihen ensimmäisenä rohkeuden. Lähdin käräjille siksi, että halusin avustajille paremmat oikeudet. En ollut ainoa, jolle kirjoitettiin suotta vaalikautta lyhempi sopimus, Tiina kertoo.

– Olin tyytyväinen, että tulevaisuudessa avustajilla olisi ennakkotapaukseni jälkeen parempi irtisanomissuoja. Muut avustajat eivät voi saada samanlaisia mielivaltaisia potkuja.

Samaan aikaan Tiina kuitenkin ajatteli, että hänen elämänsä oli aivan pilalla.

– Olin työtön, masentunut ja väsynyt. Myös ihmissuhteeni pomoni kanssa oli tietenkin ohi. Mietin, mitä ihmettä seuraavaksi tapahtuu.

Pakko pysyä kasassa

Heti irtisanomisensa jälkeen vuonna 2012 Tiina alkoi hakea uutta työtä. Samaan aikaan tapaus nousi isosti uutisotsikoihin.

– Lähetin työhakemuksia, lähetin ja lähetin, Tiina kertoo.

Tiina haki toimistotöitä, joista hänellä on vuosien kokemus. Potkujensa jälkeen hän on päässyt yhteen haastatteluun.

– Karsiuduin heti kättelyssä. Yksi syy ikäni lisäksi on varmaankin se, että moni työnantaja googlaa hakijat. Minun kohdallani Googlessa törmää usein ex-pomoni esittämiin perättömiin väitteisiin.

”Ajattelin, että on pysyttävä hengissä siksi, että oikeus tapahtuu.”

Vaikka Tiina yritti pysyä sinnikkäänä, oikeudenkäynti ajoi hänet loppuun. Yöt menivät valvoessa ja päivät kuluivat miettien, mitä seuraavaksi tapahtuu.

– Minulla oli usein huono ja ahdistunut olo. Sain paniikkikohtauksia. Mutta halusin saada oikeudenkäynnin hoidettua. Ajattelin, että on pysyttävä reippaana ja hengissä siksi, että oikeus tapahtuu.

Kun oikeus lopulta tapahtui, Tiinan vointi romahti.

– Kun kaikki oli ohi, minusta tuntui siltä, kuin ilmapallosta olisi vedetty ilmat ulos. Kaikki oli mennyt, ja iski masennus.

Käteen pelkkää tyhjää

Tällä hetkellä Tiina on määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä masennuksen takia. Hän on aimmein päässyt käymään terapiassa, mutta hoitojakso jäi liian lyhyeksi.

– Terapiassa minusta alkoi pikkuhiljaa tuntua, että pääsen eteenpäin. Kun hoito loppui kesken, olin taas tyhjän päällä. Minulla on edelleen paljon unihäiriöitä. Ne vievät voimat. Heräilen jatkuvasti ja valvon miettien.

”Tein sen virheen, että lähdin suhteeseen varatun miehen kanssa. Siitä olen saanut kärsiä nahoissani.”

Työsuhderiidan voittamisen jälkeen Tiinalle määrättiin korvaukseksi yhdeksän kuukauden palkat, irtisanomisajan palkka ja lomakorvaus irtisanomisajalta. Kuukausipalkka Tiinalla oli 2315 euroa. Suomen valtio määrättiin maksamaan myös oikeudenkäyntikulut, mutta ne menivät suoraan liittoon.

Könttäsummana yhdeksän kuukauden palkka voi kuulostaa suurelta, mutta todellisuus on toinen.

– Koska korvaukset maksettiin palkkoina, niistä maksettiin ansiotuloverot. Työttömyysvakuutusrahasto otti korvauksesta noin puolet, ja työttömyyskassa peri summasta takaisin maksettuja työttömyyspäivärahoja. Kun siihen päälle laskee sen, etten työllisty, voisi sanoa, etten voittanut rahallisesti mitään, Tiina kertoo.

Tiinan entinen esimies on yhä töissä kansanedustajana. Se tuntuu Tiinasta epäreilulta.

– Miksi minulta vietiin kaikki, vaikka tein työni hyvin? Samaan aikaan minulle laittomat potkut antanut ihminen istuu eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa.

Ainoa iso virhe, jonka Tiina menneisyydessään näkee, on se, että hän meni suhteeseen varatun miehen kanssa.

– Minulla olisi pitänyt hälytyskellot soida sen suhteen, mutta en osannut kuunnella järjen ääntä. Luotin sinisilmäisenä väärään ihmiseen. Siitä virheestä olen saanut kärsiä nahoissani moninkertaisesti.

Lopussa on vain toivo

Mitä jos?

Ajatus nousee satunnaisesti Tiinan mieleen. Millaista elämää hän eläisi nyt, jos olisi päättänyt, ettei haastakaan työnantajaansa oikeuteen?

– Minun on vaikeaa päästä elämässä eteenpäin. Edelleen monesti alkaa itkettää, kun vain mietin koko tilannettani. Olen lapseton tahattomasti, mutta aina olen miettinyt, että työ ja ura voisivat olla lapsiani. Minulla on sellainen olo, ettei minulla ole mitään, kun ei ole perhettä tai työtä.

Omasta voinnista huolimatta Tiina on silti varma, että kävisi läpi saman uudestaan.

– Se, että rikotaan lakia, on valtavassa ristiriidassa oikeudentajuni kanssa. En olisi voinut päästää työnantajaani kuin koiraa veräjästä. Irtisanominen oli niin törkeä.

”Edelleen toivon, että saan kunnon sellaiseksi, että pääsen tekemään jotain hyödyllistä.”

Ja kyllä Tiinan elämästä hyvääkin löytyy. On iäkkäät vanhemmat, jotka tarvitsevat apua ja jaksavat tukea. On Vantaan lähimetsät, joihin sukeltaessa ja linnunlaulua kuunnellessa tuntuu hetken ajan siltä, että kaikki on hyvin. Lisäksi aina on pientä toivoa.

– Edelleen toivon, että vielä joskus saan vointini sellaiseksi, että pääsen tekemään jotain hyödyllistä. Haluaisin päästä vielä joskus töihin.

Mieluiten Tiina haluaisi kansanedustajaksi. Eduskunnassa hän haluaisi päästä vaikuttamaan esimerkiksi työttömien tilanteeseen kokemusasiantuntijana. Hallituksen työttömiin kohdistuva politiikka ja erityisesti aktiivimalli saavat Tiinan tulistumaan.

Nykyisille päättäjille hänellä on tiukkoja terveisiä:

– Terveisiä sieltä, minne aurinko ei paista, koska sieltä tämä politiikka on. Miksi ihmeessä leikataan heiltä, joilla ei ole yhtään mitään? Miksi heitä kyykytetään, joilta on jo viety kaikki? Se on niin kohtuutonta, epäinhimillistä ja epäoikeudenmukaista kuin vain voi olla.

Tutkimuksen mukaan pitkät ovat lyhyitä fiksumpia. Me Naisten koostamalta listalta voit tarkistaa, oletko Oprahin vai Steve Jobsin tasolla.

Pitkät ihmiset ovat tilastollisesti hieman älykkäämpiä kuin lyhyet, kertovat useammatkin tutkimukset. Mistä tämä johtuu? Uusi Helsingin, Kalifornian ja Bostonin yliopistojen tutkimus valottaa asiaa.

Tutkimuksen mukaan syy pitkien älykkyyteen löytyy totta kai heidän koostaan. Tutkimuksessa kerrotaan, että pitemmillä ihmisillä on keskimäärin myös isommat aivot – ja mikä tärkeintä, myös isompi aivokuori. Suuri aivokuori auttaa ihmistä ratkaisemaan ongelmia nopeammin.

Tutkijat huomauttavat, että vaikka tilastollisesti pitkät ovat lyhyitä todennäköisemmin teräväpäisiä, yksilölliset erot ihmisten välillä ovat isoja.

– Yksittäisen ihmisen pituudesta ei voi tehdä mitään johtopäätelmiä hänen älykkyydestään, kertoo tutkija Eero Vuoksimaa Helsingin Sanomien haastattelussa.

Myös katsaus historiallisiin älykköihin ja heidän mittoihinsa vahvistaa, ettei lyhyiden kannata tuosta noin vain heittää älykönuraa nurkkaan. Tiesitkö, että esimerkiksi huippuälykäs tutkija Marie Curie oli vain 155 senttimetriä pitkä? Hiljattain menehtynyt huippufyysikko Stephen Hawking ylsi puolestaan vain 169 senttimetriin.

Kokosimme listaksi yli 50 omalla tavallaan huippuvälkkyä tyyppiä pituuden mukaan. Kenen heidän kanssa sinä olet samanpituinen?

140–159 cm

148 cm: Kiti Kokkonen (näyttelijä)

152 cm: Äiti Teresa (pyhimys), Cleopatra (Egyptin kuningatar), Anna-Leena Härkönen (kirjailija)

155 cm: Marie Curie (Nobel-palkittu kemisti)

157 cm: Paula Vesala (muusikko)

160–169 cm

160 cm: Prince (muusikko)

163 cm: Mozart (säveltäjä), Kuningatar Elisabet II (Iso-Britannian monarkki), Sofi Oksanen (kirjailija), Betty White (näyttelijä)

164 cm: Mahatma Gandhi (pasifisti), Madonna (muusikko)

165 cm: Helen Keller (kuurosokea kirjailija), Charlie Chaplin (näyttelijä-ohjaaja), Angela Merkel (Saksan liittokansleri), J. K. Rowling (kirjailija), Hillary Clinton (poliitikko), Emma Watson (näyttelijä)

166 cm: Margaret Tacher (Iso-Britannian pääministeri)

167 cm: Kari Ketonen (näyttelijä)

168 cm: Meryl Streep (näyttelijä), Katariina Souri (kirjailija), Steve Wozniak (Applen perustaja)

169 cm: Steven Hawking (fyysikko), Oprah (juontaja-yrittäjä), Martin Luther King Jr. (Nobelin rauhanpalkinnon saaja), Beyoncé Knowles (muusikko)

170–179 cm

170 cm: Vincent van Gogh (taiteilija)

171 cm: Agatha Christie (kirjailija), Bob Dylan (muusikko), Isaac Newton (fyysikko), Tarja Halonen (Suomen presidentti)

172 cm: Salvador Dalí (taiteilija)

174 cm: J. R. R. Tolkien (kirjailija)

175 cm: Albert Einstein (fyysikko), Leonardo da Vinci (taiteilija)

176 cm: Jean Sibelius (säveltäjä)

177 cm: Freddie Mercury (muusikko), Bill Gates (Microsoftin perustaja), Pirkka-Pekka Petelius (näyttelijä), Sauli Niinistö (tasavallan presidentti)

178 cm: David Lynch (ohjaaja), Matt Damon (näyttelijä), David Bowie (muusikko)

180–189 cm

180 cm: Charles Darwin (luonnontieteilijä)

181 cm: Rowan Atkinson (näyttelijä)

182 cm: Leena Harkimo (poliitikko)

183 cm: Tuomas Enbuske (toimittaja)

188 cm: Nikolai Tesla (fyysikko-keksijä), Steve Jobs (Applen perustaja), Elon Musk (keksijä)

Yli 190 cm

191 cm: Markus Grönholm (autourheilija)

192 cm: Tommi Korpela (näyttelijä)

193 cm: Conan O’Brien (juontaja)

Huom! Tämä juttu ei ole kaiken kattava kokonaisuus maailman älykkäimmistä ihmisistä ja heidän pituuksistaan. Listasta uupuu lukuisia maailman älykkäitä ihmisiä – muun muassa Judith Polgar (äo 170) ja Terence Tao (äo 230) – koska Me Naiset ei ole saanut haltuunsa heidän pituustietojaan.

Lähteet: Me Naisten arkisto, menaiset.fi, mtv.fi, themodestman.com, iltalehti.fithetoptens.comfinancesonline.com, Wikipedia

Kerro kommenteissa, kuinka pitkä sinä olet!