Karkkipussi silloin tällöin ei ole ongelma. Jos taas syöt harva se päivä itsesi ähkyyn, hidasta ja koske vain hyvänmakuisiin ruokiin.

Syömme nälkäämme ja nautintoomme, ja hyvä näin. Ähkyyn johtava mättäminen kuitenkin kielii ruoan väärinkäytöstä. Kuvittelemme usein olevamme nälkäisiä sillonkin, kun keho on kylläinen, sanoo ravitsemukseen perehtynyt psykiatri Gérard Apfeldorfer.

Ongelma piilee siinä, että annamme vatsan sanella syömisen tahdin, vaikka maha on todellisuudessa surkea mittari kylläisyydestä kertomiseen. Ruokalähetyksen saatuaan kuluu vielä 15 minuuttia ennen kuin vatsa lähettää aivoille raportin aiheesta. Kylläisyysilmoitusta odotellessamme ehdimme siis lapata sisäämme tarpeetonta ravintoa varttitunnin ajan.

Ahmimista välttääkseen ruokailutahtia tulisi ensinnäkin hidastaa. Myös telkkarin katselu tai lukeminen omat omiaan häiritsemään kehon ja mielen yhteyttä ruokailuhetkellä. Ravitsemusprofessori Bärbel Knäuper suosittelee pyhittämään ruokailuhetken ainoastaan syömiselle, hengittämään syvään joka suupalan välissä ja kuuntelemaan kroppaa.

– Oikeastaan syöminen pitäisi lopettaa silloin, kun tunnet olevasi puolitäysi, Knäuper summaa.

Syö vain hyvänmakuista ruokaa

Stressin ja sydänsurujen purkaminen herkuttelemalla tai itsensä palkitseminen ovat yleisiä syitä ahmimiselle. Erityisesti sokeri humahtaa päähän ja tuottaa hetkellisesti mielihyvää.

– Ruoan kuuluukin olla nautinto, sanoo Apfeldorfer.

Herkuttelun kieltämisen sijaan hän jopa kannustaa syömään ainoastaan hyvänmakuisia ruokia. Epämieluinen sapuska ei anna mielihyvää eikä tyydytä nälkää samalla tavalla kuin herkullinen annos.

Toisin sanoen mitään ei kannata irvistellä alas vain terveellisyyden nimissä. Kun opit tunnistamaan kylläisyyden ja nauttimaan joka suupalasta, voit huoletta herkutella muutamalla palalla suklaalla, vaikka päivittäin.

Lähde: Psychologies.com, Plaisirs Santé

Lue lisää:

Taas meni korppuja koko pakkaus! 5 vinkkiä ahmimisen hillitsemiseen

Ryyppyilta saa ahmimaan 24 munkin verran roskaruokaa

Ulkolinja-dokumentti Putin ja mafia pureutuu Venäjän presidentin miljardiomaisuuden taustoihin.

IS TV-LEHTI: Toukokuussa neljännen kautensa aloittaneeksi presidentiksi Vladimir Putinin voisi sanoa elävän suhteellisen normaalia elämää, ainakin mitä tulee henkilökohtaiseen varallisuuteen. 

Toki reilun 100 000 dollarin luokkaa oleva vuosipalkka on taviksen tuloihin nähden suuri, mutta omistukset ovat melko vaatimattomat – Venäjän presidentiksi: 1 500 neliön tontti, 77 neliön asunto, autotalli, kaksi vanhaa neuvostovalmisteista autoa, Lada Niva ja peräkärry. Näin siis virallisen totuuden mukaan. 

Putinin rahakuvioita aiemminkin tutkineiden Nicolas Tonevin ja Anastasia Kirilenkon Ulkolinja-dokumentti Putin ja mafia (Putin and the Mafia, 2017) esittää hänen haalineen miljardien omaisuuden, johon kuuluu esimerkiksi valtavia kiinteistöjä ja palatseja Venäjällä ja ulkomailla. Dokumentissa etsitään muun muassa kartanotiluksia Venäjänsaarella lähellä Viipuria.

Dokumentin mukaan Putinilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pysyä vallassa.  Jos presidenttiys joskus päättyy, saattaa jopa Putin joutua tilille teoistaan.

Dokumentti setvii Putinin salaillun omaisuuden alkuperää. Rahavirtoja kartoitetaan 1990-luvun alkuun, jolloin Putin toimi Pietarin apulaispormestarina. Tonev ja Kirilenko todistelevat, kuinka tämä oli virkamiesroolinsa ohella keskeinen tekijä hallinnon ja rikollisten välisissä hämäräbisneksissä. Liikeelämältä pumpatun korruptiorahan lisäksi Putin hyötyi apulaispormestarina Neuvostoliiton romahtamisen jälkeisestä tilanteesta, jossa harmaa talous takoi miljardeja. 

Kuvaavaa on, kuinka usein 1990-luvulla Venäjällä tehdyissä korruptiotutkimuksissa Putinin nimi nousi esiin. Vuosien saatossa todisteita on ilmaantunut lisää Putinin ja venäläismafian yhteyksistä. Ainoat seuraukset ovat tunteneet nahoissaan Putinia vastaan nousseet, jotka ovat muuttaneet maasta tai päässeet hengestään, joskus molempia.

Putin ja mafia ei tuo varsinaisesti mitään uutta Putiniin liitettyihin raskaisiin syytöksiin. Laaja todistusaineisto todistajalausuntoineen auttaa kuitenkin hahmottamaan kuvion mittakaavaa. 

Dokumentti esittää kiinnostavan näkemyksen Putinin vallan- ja kullanhimon motiiveista. Sen mukaan Putinilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pysyä vallassa. Jos presidenttiys joskus päättyy, saattaa jopa Putin joutua tilille teoistaan.

Ulkolinja: Putin ja mafia, TV1 klo 22.00

Jarkko Valtee juhli pyöreitä baarissa. – Laitoin parille kymmenelle frendille Facebookissa viestiä, että en ole matkoilla vaan baarissa, tule sinäkin.

Drag-artisti, radiojuontaja ja viihteen monitoimimies Jarkko Valtee täytti lauantaina 50 vuotta.

– Tai siis olen nyt vanha 600 kuukautta ja neljä päivää. Lapsilla ikä lasketaan aina kuukausissa, jossain vaiheessa ihminen alkaa kääntyä takaisinpäin.

Jarkko juhli pyöreitä baarissa.

– En jaksanut järjestää mitään tapahtumaa, mutta laitoin parille kymmenelle frendille Facebookissa viestiä, että en ole matkoilla vaan baarissa, tule sinäkin.

Edellisen kerran Jarkko juhli pyöreitä isommin, kun hän täytti 30 vuotta. Noissa juhlissa hän esiintyi ensimmäistä kertaa Osku Heiskasen kanssa Sowhat draq-duona.

”Meitä on Oskun kanssa leikkisästi syytetty, että veimme drag-skenen S-etukorttiristeilyille.”

Nyt kaksikko rakentaa syksylle 20-vuotisjuhlakiertuetta. Mukaan lähtee 13 henkinen porukka sekä iso rekan perävaunullinen koneistoa. Kiertue kattaa maan isoimmat kulttuuritalot.

– Naurettiin Oskun kanssa, että on tämä aika hyvin kahdelle viisikymppiselle miehelle, jotka esittävät muita artisteja. Silloin kun aloitimme, drag nähtiin enemmän suttuisena yökerhoasiana. Meitä on Oskun kanssa leikkisästi syytetty, että veimme drag-skenen S-etukorttiristeilyille. Se on edennyt marginaaliviihteestä yhdeksi isoksi teatteriviihteen alaksi.

Esiintymistä Jarkko aikoo jatkaa hamaan tulevaisuuteen. Muutenkin hän arvelee muuttuneensa ihmisenä hyvin vähän viimeisen 20 vuoden aikana.

– Rauhoittunut on väärä sana, mutta en ole enää niin ehdoton kuin aikaisemmin. Pystyn yhä vetämään kilarit aivan käsittämättömistä asioista, mutta väitän että olen ihan pikkuisen paremmin oppinut ymmärtämään, enkä suutu ihan niin herkästi, Jarkko analysoi Laura Paloheimon kirjan julkistamistilaisuudessa.