Kuva Sub
Kuva Sub

Julkkis Big Brother -talon asukkaiden keski-ikä on 41 vuotta. Kuusi viikkoa kestävän ohjelman palkintona on 25 000 euroa.

Suomen ensimmäinen Julkkis Big Brother alkoi tänään. Talon 12 asukasta ovat muusikko Andy McCoy, yrittäjä, näyttelijä Susanna Indrén, laulaja Frederik, taikuri Jori A. Kopponen, selvännäkijä Claudia Eve, virolaisen Elu24-nettilehden päätoimittaja ja muotoilija Ristomatti Ratian vaimo Anu Saagim, Matti Nykäsen luottotoimittaja Kai Merilä, Miss Suomi 2011 Sara Sieppi, Mister Gay Finland, parturi-kampaaja Aleks Vehkala, Mr. Finland, entinen Hunks-tanssija Teppo Säkkinen, Miss XL 2011 Johanna Salminen ja glamourmalli Marianne Kallio, joka on tullut julkisuuteen äidiltään lahjaksi saamiensa silikonien takia.

Käsikirjoittaja Joni Soila kertoi tiistai-illan Big Brother Extra -lähetyksessä, että talossa ei nähdä Johanna Tukiaista eikä vanhoja BB-asukkaita. Myöskään Matti Nykänen ei ole talon asukas, sillä hän istui suoran lähetyksen yleisössä tänään tiistai-iltana. Asukkaiden keski-ikä on 41 vuotta.

Ohjelma kestää kuusi viikkoa, ja voittaja saa palkinnoksi 25 000 euroa. Toisin kuin aikaisemmilla kausilla talossa ei enää ole viikkotehtäviä. Sen sijaan julkkikset kilpailevat päivätehtävissä. Jokaisella on oma hyväntekeväisyyskohteensa, ja päivätehtävissä kertynyt yhteinen potti luovutetaan voittajan kohteelle kauden päätteeksi. Asukkaiden hyväntekeväisyyskohteet paljastuvat vasta viimeisessä jaksossa.

Julkkis Big Brotheria on esitetty yli kymmenessä maassa. 

Lisää aiheesta:

Tällainen olisi Julkkis Big Brotherin unelmatiimi

Tv-kriitikon villi veikkaus: He ovat mukana Julkkis Big Brotherissa 

Päivitetty klo 23.01.

Joillakin niitä ei ole ollenkaan ja joillakin vaikka muille jakaa. Arvaatko hiusten perusteella, ketkä julkisuuden henkilöt ovat kuvissa?

 

Hyönteisruoka on saapunut Suomeen ja siitä povataan maailman ruokakriisin pelastajaa. Mutta miltä se maistuu? Vai maistuuko miltään?

”Hieman makea”, ”jännä jälkimaku”, ”yksinään vähän tunkkainen”, ”mielenkiintoisella tavalla huokoinen”.

Näin Me Naisten raati kuvaili Belgiassa kasvatettujen ja uunissa paahdettujen kokonaisten kotisirkkojen makua hyönteisruokatestissä.

Granolassa kotisirkat olivat silmällä selvästi havaittavissa kaurahiutaleiden, siementen, omenan ja puolukkajauheen seassa, mutta rapsakka suutuntuma katosi muun rouskeen sekaan eikä sirkkoja aamiaisjugurtissaan mitenkään maistanut tai tuntenut. Moni piti sirkkamysliä perushyvänä granolana.

– Ei tämä minua ällötä millään tavalla. Hyvää on, kommentoi yksi raatilainen.

– Nyt ollaan syvästi omien ennakkoluulojen kanssa tekemisissä, myönsi toinen, mutta pisteli reippaasti kipollisen sirkkagranolalla ryyditettyä jugurttia menemään.  

– En ostaisi maun takia. Ei mitenkään ihmeellinen, kommentoi kolmas.

Onko liian madventuresia vai maistuisiko sirkkamysli?
Onko liian madventuresia vai maistuisiko sirkkamysli?

Hyönteisruoan trendikkyys näkyykin tällä hetkellä sirkkaruoan hinnassa. Pieni 200 gramman paketti granolaa maksaa noin 9 euroa. Hintaa nostaa ehkä myös se, että kotimaisten sirkkojen kasvatus on vasta alussa ja sirkat tuodaan Suomeen muualta Euroopasta.

Trendin aallonharjalla

Suomessa jyllää tällä hetkellä pienimuotoinen hyönteisruokabuumi.

Fazerin leipomosta kerrotaan, että he eivät ole aina saaneet sirkkajauhoa Hollannista niin paljon ja nopeasti, kuin heidän leipurinsa sitä taikinaansa tarvitsisivat. Kaikki sirkkaleivät menevät ja illalla kyselijöille pitää tarjota 'ei oota'.

Se ei ole ihme.  Hyönteisleipä maistuu nimittäin pelkän Oivariinin kanssa erinomaiselta. Sen sirkkajauhopitoisuus on kolme prosenttia, ja kuulostaa hämmästyttävältä, että yhteen pieneen leipään on silti käytetty 70 kotisirkkaa.  

Näyttää ja maistuu vastaleivotulta leivältä, mutta sisältää 70 kotisirkkaa jauhettuna. Kuva: Fazer
Näyttää ja maistuu vastaleivotulta leivältä, mutta sisältää 70 kotisirkkaa jauhettuna. Kuva: Fazer

– Olin vähän varautunut, ennen kuin laitoin leivän suuhuni, mutta tämähän on hyvää, testiryhmäläinen kehuu.

– Siemenet tekevät leivästä rapsakan. Kivalla tavalla vähän pähkinäinen ja paahteinen maku.

– Leipä on niin hyvää, että unohdin sirkat kokonaan. Olen pääosin kasvisyöjä, joten en ehkä kuitenkaan ota sitä jokapäiväiseen käyttöön.

Hyönteisten tunteet

Sirkkaleipää ja sirkoista valmistettuja einespihvejä mutustellessaan voikin miettiä tuntevatko hyönteiset ja sattuuko niihin.

Ympäristön kannalta hyönteissyöntiä pidetään kuitenkin niin paljon parempana ratkaisuna kuin perinteistä lihansyöntiä, että sen myötä vegaanius on saanut uuden muodon: entovegaani sallii ruokavalioonsa hyönteiset ja hyönteisperäiset tuotteet, mutta ei lihaa, kalaa tai maitotuotteita.

Ilmeisesti kaikki valmistajatkaan eivät pidä kotisirkkoja liharuokana, sillä kaupan einesaltaassa myytävät sirkkajauheella ryyditetyt pihvit on nimetty kasvispihveiksi. Ne sisältävät 83% kasviksia ja 4,6% kasvatetun kotisirkan jauhetta, ja saavat raadilta kehuja.

– Tämähän on miellyttävä tuttavuus einespihvien joukossa.

– Tuhti, ruokaisa, täyttävä eikä lainkaan kuiva. Kiva, että pinaatti, parsakaali ja kaikki ainekset  – paitsi kotisirkka – maistuvat.

Hyönteispihvit voittavat pinaattiletut ja monet kasvispihvit niin maussa kuin proteiinipitoisuudessa.
Hyönteispihvit voittavat pinaattiletut ja monet kasvispihvit niin maussa kuin proteiinipitoisuudessa.

Testasimme tuotteet: Fazer Sirkkaleipä 250g, 3,99e, Veljekset Mattilan Sirkka-kasvispihvit 300g, 3,98e ja Samu sirkkagranola 200g, 8,90e