Alastomalta siivoojalta saa myös hierontaa. Kuva: Colourbox.
Alastomalta siivoojalta saa myös hierontaa. Kuva: Colourbox.

Viime lama toi mukanaan alastomat siivoojat ja topless-baarit. Meneekö nakualalla taas lujaa?

Marco, 23, tekee opiskelun ja päivätyön ohella alastonta siivouskeikkaa.

– Duunia riittää sopivasti, kahtena kolmena iltana viikossa. Päädyin alalle puolisen vuotta sitten. Ihan läppänä päätin kokeilla, ja kyllähän tämä toimii. Tämä on kivaa asiakaspalvelua, tykkään seurustella ihmisten kanssa ja olla silmänilona naisille.

Marcon mukaan alastoman siivoojan palveluksia tilaavat kaikenlaiset naiset, ujosta 18-vuotiaasta keski-ikäiseen seksihirmuun. Kodin- ja pihanhoitotöiden lisäksi palveluihin kuuluvat tavallinen sekä eroottinen hieronta. Suosituin tilaus on Marcon mukaan syntymäpäivälahja ystävättärelle ja tyttöjen iltoihin.

– Siivoan ensin alasti ja hieron sitten jokaista yksitellen.

Marco aikoo tehdä keikkoja niin kauan kuin työ tuntuu kivalta. Opiskelut ja päätyöt menevät vielä edelle.

– Eivät minun taksani ole niin kovat, että niillä eläisi.

Yläosattomissa tarjoilemaan

– Topless-tarjoilijoille on nyt kysyntää, paljon enemmän kuin edellisinä vuosina, kertoo ohjelmapalveluyrittäjä Jenni Siltanen.

Siltasen firma Zeni’s välittää ravintoloille bilepaketteja ja työvoimaa: tarjoilijoita, PR-tyttöjä ja tanssijoita. 90-luvulta tuttuja topless-baareja ei Siltasen mukaan vielä Etelä-Suomessa ole. Mutta monet ravintolat ovat alkaneet tilata säännöllisesti yläosattomia tarjoilijoita. Siltanenkin etsii töihin uusia kasvoja.

– Tarjoiluun on vaikeaa saada tekijöitä, esimerkiksi tanssijat eivät välttämättä tee sitä mielellään. Yleensä ne, jotka viihtyvät topless-tarjoilijoina, ovat sosiaalisia ja iloisia tyyppejä. Jotkut tytöistämme ovat olleet alalla jo 90-luvulla.

Siltasen mukaan tytöt osaavat pitää puolensa, ja asiakkaat pysyvät yleensä hyvin aisoissa. Säännöt ovat selvät: jos koskee, joutuu ulos ravintolasta. Siltanen on itsekin tarjoillut yläosattomissa joskus, kun työntekijöistä on ollut pulaa. Hän ei erityisesti pidä hommasta.

– Tykkään enemmän tanssia ja juontaa.

Laman merkit

Muistatko vielä nämä 1990-luvun lamailmiöt?

1. Keskiolutbaarit
Tyhjät liiketilat täyttyivät halvoista kaljakuppiloista. Vuosittain perustettiin tuhansia keskiolutbaareja. Osa on hengissä vieläkin, kuten Roskapankki Helsingin Kalliossa.

2. Kirpputorit
Kun taloudessa menee huonosti, kirpputorit tulevat. Läpi 90-luvun kirppareilla vaihtuivat vaatteet, taloustavarat ja harrastusvälineet. Pröystäileminen oli kielletty niiltäkin, joilla oli siihen varaa.

3. Panttilainaamot
Panttilainaamot tulivat viime lamassa tutuiksi myös varakkaille. Nyt niiden kysynnästä kielii uusien panttilainaamoiden ilmestyminen katukuvaan.

4. Kotiviini
Suomalaiset hullaantuivat kotiviinistä niin paljon, että kaupunkeihin syntyi niihin erikoistuneita kauppoja. Tutkimusten mukaan kotiviiniä valmistui vuonna 1994 ainakin 14 miljoonaa litraa. Laman jälkeen trendi nuupahti.

Kun entiset kommunistit tapaavat ruokakurssilla selviää, että kaikki nuoruuden ihanteet ovat hävinneet.

IS TV-LEHTI:  Alkukesän aurinkoisena päivänä lehti on koivussa kauneimmillaan, ja ilmassa leijailee alkavan suven toivo. Rauhallisessa suomalaisessa maalaismaisemassa kulkee venäläisen ajoneuvovalmistajan vanha auto. Se kulkee hitaasti, mutta vie määränpäähän kaksi nauravaa matkaajaa.

Maailmalla asustelleen Natalian (Kaija Pakarinen) ja porvarillisen rouvan Veeran (Riitta Havukainen) perässä huomattavasti paremmalla ja uudemmalla kulkupelillä kruisailee Veeran aviomies, rahalle arvoa antava Tom (Antti Virmavirta).

Kolmikko on matkalla nuoruuden toverinsa Katjan (Heidi Herala) kartanohotellille. Heitä odottavat nuorena musiikkitaidoillaan naisia hurmannut, sittemmin rauhan löytänyt Ilja (Taneli Mäkelä), salaisuutta kantava Miska (Sari Mällinen) ja suorapuheinen Juri (Erkki Saarela).

He näkivät toisensa viimeksi kesälukiossa 70-luvulla ollessaan vasemmistoaatteen omaavia nuoria.

Venäläisen ruoan kurssi kokoaa heidät yhteen nyt, 40 vuotta myöhemmin elokuvassa Nuoruustango. Nopeasti ruokaperinteet unohtuvat, kun muistot ja nuoruuden kiihko tulevat pintaan. On aika selvittää asioita ja paljastaa salaisuuksia.

Nuoruustango pohjautuu Heidi Köngäksen ja Taina Westin Kalliolle kukkulalle -tv-elokuvaan (1993). Yle Areenassa katseltavissa oleva Kalliolle kukkulalle sijoittuu 70-luvulle, jolloin valveutunut nuoriso tiesi, kenen joukoissa seistään.

”Tajusin, ettei Suomesssa ole juurikaan puhuttu, mitä meille tapahtui 90-luvun alussa, kun koko sosialistinen maailmanleiri romahti.”

Kun Heidi ja Taina kirjoittivat kommunistipoliitikon elämästä kertovaa Punainen kolmio -draamasarjaa (2015), heille tuli samalla idea tehdä elokuva siitä, mitä Kalliolle kukkulalle -nuorille kuuluu nyt kuusikymppisinä.

– Tajusin, ettei Suomesssa ole juurikaan puhuttu, mitä meille tapahtui 90-luvun alussa, kun koko sosialistinen maailmanleiri romahti. Huomasin, että ihmiset ovat jääneet vähän hämmennyksen valtaan, koska on käsittelemättömiä asioita, Nuoruustangon ohjaaja Heidi Köngäs sanoo.

Elokuvassa 70-luvun vasemmistoaatteen nuoret pohtivat Neuvostoliiton hajoamisen merkitystä. merkityksellisempiä ovat kuitenkin vuosikymmenien henkilökohtaiset asiat.

Kiertolaisena maailmalla elänyt Natalia on yksi, jolla on selvittämättömiä juttuja menneisyydestä.

– Selvittämättömät asiat ovat suuri taakka. Ei pitäisi odottaa, vaan ottaa ratkaiseva askel, kun on vielä aikaa, Kaija Pakarinen miettii.

”Oli viitekehyksenä kommunismi tai mikä tahansa, loppupeleissä ihmiset kaipaavat rakkautta ja hyväksytyksi tulemista.”

Elokuva pisti näyttelijät pohtimaan monenlaista.

– Iän myötä on tajunnut, mitkä asiat ovat oikeasti tärkeitä. Oli viitekehyksenä kommunismi tai mikä tahansa, loppupeleissä ihmiset kaipaavat rakkautta ja hyväksytyksi tulemista, Riitta Havukainen sanoo.

Kaija kertoo olevansa onnellinen roolihenkilönsä puolesta.

– Natalia on itseäni pidemmällä siinä, että on päässyt turhasta eroon. Mitä kevyemmillä materialistisilla kantamuksilla elämäänsä elää, sitä enemmän voi tulla oikeasti tärkeää sisältöä. Se juuri ratkaisee näillä kilometreillä, Kaija muistuttaa.

”Kroppa vanhenee, mutta sielu käy aina vaan rippikoulua”

Hurtin huumorin avulla Nuoruustango on oiva muistutus, että niin kauan kuin henki pihisee, on toivoa.

– Ei ole syytä ajatella, että elämä loppuisi tietyn ikäisenä. Kroppa vanhenee, mutta sielu käy aina vaan rippikoulua, ohjaaja nauraa.

Kotikatsomo: Nuoruustango, TV1 su klo 21.05

Ex-missi Essi Pöysti ja ex-koripalloilija Ville Mäkäläinen saivat kolmannen lapsensa lauantaina.

Lauantaina synnyttänyt Essi Pöysti, 30, on julkaissut ensimmäisestä kuvan hänen ja puolisonsa Ville Mäkäläisen, 32, kolmannesta lapsesta.

– Täydellinen pikkuveli täydensi meidän perheen tänään, Essi on kirjoittanut kuvan yhteyteen. Hän on käyttänyt muun muassa hashtägiä suurirakkaus.

Ville Mäkäläinen kertoi lauantaina Facebook-sivuillaan, että synnytys meni hyvin.

 

Raskaus ei ollut Essille helppo, sillä hän kertoi aikaisemmin tänä syksynä, että pelko varjosti odotusta aikaisempien keskenmenojen takia.

”Ei ole ollut helppoa olla raskaana, kun takana on kaksi enkelivauvaa.”

– Ei ole ollut helppoa olla raskaana, kun takana on kaksi myöhäistä keskeytynyttä raskautta, kaksi enkelivauvaa. Toivomme sydämestä, että kaikki menee tällä kertaa paremmin ja joulukuussa meitä on viisi, Essi kirjoitti syksyllä Instagramissa.

Hänellä ja Villellä on entuudestaan kaksi lasta: Alma ja Aaro. Vuonna 2015 syntynyt Alma syntyi mummolan eteiseen, mutta kaikki meni lopulta hyvin.

– Siinä tilanteessa en ehtinyt pelätä tai miettiä. Kaikki kävi niin nopeasti, vartissa. Ei ehtinyt tulla edes hiki. Pelko siitä, kuinka olisi voinut käydä, iski vasta jälkeenpäin, Essi muisteli synnytystä Meidän Perhe -lehdelle vuonna 2015.