Lue mieluummin oheisesta listasta kymmenen hienoa, vaivalla keksittyä perustelua sille, miksi ei ole mitään syytä kateuteen.

Nyt se alkaa: opettajien kesäloma! Suvivirren laukaisema kymmenen viikon vapaus vehreyden keskellä. Ja se saattaa tuntua muun alavalinnan tehneistä pahalta.

Kateuden iskiessä keskity seuraaviin asioihin.

1. Mieti, että opettaja joutuu muun ajan vuodesta työskentelemään opettajana. Opettajana! Tuntuuko jo paremmalta?

2. Opettaja ei pysty hehkuttamaan kenellekään lomasuunnitelmiaan etukäteen, koska aina on se riski, että kateelliset vetävät lättyyn.

3. Vaikkei kukaan vetäisikään lättyyn, opettaja joutuu kuuntelemaan naljailua lomistaan läpi vuoden, myös lomalla.

4. Opettaja ei saa valita lomansa ajankohtaa. Moni varmasti haluaisi pitää touko- tai marraskuun vapaana, mutta ei onnistu. Täytyy pakosti lomailla kesä-, heinä- ja elokuussa.

5. Tuntuuko sinusta pahalta palata töihin kesäloman jälkeen? Ajattele, miten hirveältä se tuntuisi, jos loma kestäisi vielä pitempään, esimerkiksi koko kesän.

6. Loman alkuun sijoittuvat työpainajaiset ovat varmasti normaalia pahempia, jos niiden tapahtumapaikkana on koulu.

7. Koulut ovat melkein aina homeessa. Muut työpaikat eivät aivan aina ole. Keuhkojen tuulettamiseen kymmenen lomaviikkoa on lopulta lyhyt aika.

8. Kouluissa on usein huonompaa työpaikkaruokaa kuin muilla työpaikoilla, ja viran puolesta siitä ei saa puhua pahaa. Vaikka nythän sitä ei tarvitse syödä vähään aikaan.

9. Ei se oikeasti ole edes lomaa, sen nimi on ”opetukseton jakso”.

10. ”En mä just nyt keksi mitään huonoja puolia, mutta kysy syksyllä uudestaan” -Opettaja-

 

Raskaus oli yllätys lapsettomuudesta kärsineille Satu Taiveaholle ja Antti Kaikkoselle.

Suvanto ry:n toiminnanjohtaja Satu Taiveaho, 41, kertoo Ilta-Sanomissa, että tuli syksyllä yllättäen raskaaksi. Satu oli ihmetellyt erikoisia oireitaan ja mietti ensin, ovatko vaihdevuodet alkamassa. Raskaus oli yllätys, sillä Satu ja hänen kansanedustajapuolisonsa Antti Kaikkonen, 43, ovat kärsineet lapsettomuudesta vuosia. Syksyllä raskaus päättyi kuitenkin keskenmenoon jo aikaisessa vaiheessa. 

”Se oli erittäin hämmentävä ja yllättävä asia.”

– Se oli erittäin hämmentävä ja yllättävä asia. Ja totta kai myös surullinen. Olen kuitenkin yrittänyt kääntää asian mielessäni iloiseksi ja ajatellut, että olen ainakin kerran elämässäni ollut vähän aikaa raskaana, Satu kertoo IS:ssa.

Satu ja Antti ovat puhuneet lapsettomuudesta avoimesti julkisuudessa ja kertoneet, ettei hedelmöityshoidoistakaan ole ollut apua. Syytä lapsettomuuteen ei ole löytynyt. Myös adoptioprosessi kariutui aivan viime metreillä syksyllä 2011 Antin vaalirahakohun takia.

”Ehkä on pientä toiveekkuuttakin.”

– Meidän kohdalla asia (keskenmeno) ei varmasti ollut kauhean iso suru sen takia, että emme ole osanneet tai edes uskaltaneet ajatella asiaa. Sen jälkeen asia on kuitenkin pyörähdellyt mielessä. Ehkä on pientä toiveekkuuttakin, Satu kertoo IS:ssa.

Tällä hetkellä Satu ja Antti ovat kahden pienen lapsen sijaisvanhempia. Syksyllä 2014 heistä tuli pienen pojan sijaisvanhempia ja vuonna 2015 perheeseen saapui kolmevuotias tyttö.

Sadun ja Antin tie vanhemmiksi on ollut pitkä ja raskas. Lue parin yhteishaastattelu parin vuoden takaa:

 

Peter von Baghin viimeiseksi jäänyt Lauluja utopiasta – Agit Prop -dokumenttielokuva kertoo sosialistisia aatteita tarmokkaasti edistäneen yhtyeen tarinan.

IS TV-LEHTI:  Suomen musiikkihistorian yksi mielenpainuvimmista yhtyeistä on kommunistisia työväenlauluja esittävä Agit Prop. Se perustettiin vuonna 1971 Berliinin poliittisen laulun festivaalia varten, ja nykyinen kokoonpano on ollut koossa vuodesta 1972: Martti Launis, Monna Kamu, Sinikka Sokka ja Pekka Aarnio.

Tämän sosialistisia aatteita tarmokkaasti edistävän yhtyeen tarinan dokumentointi oli Peter von Baghin pitkäaikainen haave. Etenkin elokuvahistorioitsijana ja Sodankylän elokuvajuhlien johtajana elämäntyönsä tehnyt von Bagh teki haastattelut kesällä 2014, mutta menehtyi kesken elokuvan teon. Jouko Aaltonen ohjasi elokuvan loppuun.

 Lapsuudenystävät Pekka Aarnio (vas.) ja Martti Launis lauloivat yhdessä jo poikina. Kuva: Yle Kuvapalvelu
Lapsuudenystävät Pekka Aarnio (vas.) ja Martti Launis lauloivat yhdessä jo poikina. Kuva: Yle Kuvapalvelu

Lauluja utopiasta – Agit Prop (2017) kertoo yhtyeen tarinan ja sisältää ennen julkaisematonta kuvamateriaalia. Agit Prop kiersi ahkerasti maailmalla ja tapasi muun muassa Chilen sosialistisen presidentin Allenden hänen 1960-vuotissyntymäpäivillään. Kun vuonna 1973 sotilasjuntta kaappasi vallan ja presidentti teki itsemurhan, järkytti se kaikkia perinpohjaisesti. Aatteeseen tukeuduttiin entistä vahvemmin.

Virheettömän suomen kielen artikuloinnin lisäksi Agit Prop kiehtoi ideologiallaan. Mutta myös Eero Ojasen vetävä loistava bändi ja hyvät sovitukset houkuttelivat yleisöä. Tämä on yhtye, jota Ultra Bra piti esikuvanaan.

Vaikka 1980-luvulla Neuvostoliiton vavistessa illuusiot paremmasta maailmasta heikkenivät, 1990-luvulla nousi laman myötä jälleen tarve poliittisille lauluille eikä loppua näy. Jäähyväiskonserttia ei tule, sillä vaikka he ovat laulaneet jo 40 vuotta, maailmassa on edelleen samat ongelmat. Lauluja paremmasta huomisesta tarvitaan edelleen.

Lauluja utopiasta – Agit Prop, Teema & Fem la klo 20.00