Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Älä diagnosoi sairauttasi Wikipedian avulla, tuoreen yhdysvaltalaisen tutkimuksen tekijät varoittavat.

Rintaa pakottaa. Selkää jomottaa. Olokin on huono. Voisiko se olla sydänifarkti? Ainakin Wikipedian mukaan oireet täsmäävät.

Stop tykkänään!

Yhdysvaltalaisen Campbellin yliopiston lääketieteen asiantuntijoiden mukaan 90 prosenttia Wikipedian (englanninkielisen kylläkin) lääketieteellisestä tiedosta on epäluotettavaa, Daily Mail uutisoi.

Tutkimuksessa paljastui, että yhdeksästä lääketieteellisestä Wikipedia-artikkelista kymmenestä löytyy virhetietoa. Syynissä oli muun muassa diabetesta, keuhkosyöpää ja selkäkipua käsitteleviä artikkeleita.

Väärä Wikipedia-diagnoosi voi olla pahimmillaan vaarallinen tai estää saamasta oikeanlaista hoitoa.

– Parhaimman diagnoosin saa omalta lääkäriltä, joka osaa huomioida sairaushistoriasi ja muut tekijät, jotka vaikuttavat hoitoon, tutkimuksen vetäjä Robert Hasty muistuttaa.

Jopa lääkärit turvautuvat Wikipediaan

Campbellin yliopiston Wikipedia-tutkimuksen tekijät kertovat, että jopa lääkärit ja lääketieteen opiskelijat saattavat turvautua Wikipediaan lähteenä.

Hasty kannustaakin lääkäreitä korjaamaan Wikipedia-artikkeleiden virheitä.

Virhetieto on vuodesta 2001 toimineelle Wikipedialle ominaista, sillä suosittua nettitietosanakirjaa voi ylläpitää kuka tahansa. Toisilla asiantuntemusta on enemmän, toisilla vähemmän. Kuka tahansa voi julkaista ja muokata artikkeleita, eikä virhetietoa välttämättä korjata sekunnissa. Daily Mailin mukaan esimerkiksi lääkeyhtiöitä on syytetty siitä, että ne olisivat muokanneet Wikipedia-artikkeleista itselleen myönteisiä.

Tutkimus julkaistiin toukokuussa 2014 tiedejulkaisussa Journal of the American Osteopathic Association.

Lähde: Daily Mail

Lue myös:

Googlaatko oireesi? Tätä mieltä lääkäri on nettidiagnooseista

Wikipedia hukkuu testostoroniin – aika tehdä jotain, naiset?

Lentokentällä voi ottaa lasillisen tai useamman kuohuvaa ja rentoutua. Jos paikalta saa poistua, nappaa taksi alle ja hurista jatkamaan lomaa.

Kyllä, se on tapahtunut minullekin. Viime syksynä jämähdimme Kreetalle Hanian kentälle, kun lentokoneemme meni rikki.

Olimme reissussa kahden aikuisen ja kahden pienen lapsen voimin. Nuorempi joi äidinmaidonkorviketta, ja olimme pakanneet matkaan juuri sopivan määrän maitotetroja. Eli emme yhtään ylimääräistä.

Sillä aikaa, kun muut (aikuiset) tuskailivat, kiukuttelivat ja huokailivat, meidän perhe päätti ottaa rennosti. Ensimmäisenä menimme ostamaan karkkia. Sen jälkeen laitoimme isommalle lapselle tablettitietokoneelta piirretyt pyörimään ja odotimme, että saamme aikataulusta lisätietoa. Olimme tyytyväisiä, ettemme lähteneet matkaan rikkinäisellä lentokoneella.

Klassinen tilanne on, että lentohenkilökunta yrittää pitää matkustajat lähtövalmiina, koska myöhästyminen maksaa heille paljon. Siksi porukka ei pääse pois lentokentältä ennen kuin on varmistettu, että remmi kannattaa kuljettaa muualle odottamaan. Niin kävi myös meille. Lopulta kapteeni tuli ilmoittamaan, että lähtö siirtyy kymmenen tuntia. 

Tässä vaiheessa meidän perhe otti taksin kaupunkiin.

Matkustajille kerrottiin, että lentokentän ulkopuolella on kahvila, josta saisi lounasta. Tässä vaiheessa meidän perhe otti taksin kaupunkiin. Varasin netistä hotellihuoneen, josta oli merinäköala. Se oli naurettavan halpa, koska saimme viime hetken varaajina tuntuvan alennuksen. Sitten köpöttelimme rantakadulla, ostimme vauvalle korvikejauhetta apteekista, söimme mereneläviä ja kävimme lasten kanssa hevosajelulla. Kaikilla oli mukavaa. Välillä lepäsimme hotellihuoneessa.

Kun uusi ilmoitettu lähtöaika alkoi lähestyä, otimme taksin lentokentälle. Lähtöportilla kuulimme, että muut suomalaiset oli noukittu tienvarsikahvilasta bussiin ja kuljetettu viiden tähden resorttiin, jossa porukka oli istunut aulatilan sohvilla lähes koko odotusajan. Kaikkien uikkarit oli pakattu matkalaukkuihin, laukut olivat lentokentällä ja lähin kauppa sijaitsi useiden kilometrien päässä evakkohotellilta.

Ihmiset olivat todella kypsiä. Tilannetta ei helpottanut se, että lento viivästyi vielä entisestään. Toisin kuin muilla, meillä oli ollut mahtava viimeinen päivä etelänlomalla. Kaiken lisäksi meille maksettiin tuosta ihanasta aurinkopäivästä 1 600 euroa korvauksia.

Lentokentällä istumisesta saa minusta oikein kohtuullisen tuntipalkan.

Useamman sadan euron korvauksen voi saada, jos lento myöhästyy yli kaksi tuntia

Vaikka olisin joutunut istumaan vuorokauden lentokentällä pelkkää kolmioleipää järsien, olisin silti kokenut, että tuo korvaus on ihan kelpo raha siitä kärsimyksestä. Toki olisin ollut huolesta soikeana, kun vauvani äidinmaidonkorvikkeet olisivat loppuneet, mutta ehkä siitäkin olisi jotenkin selvitty.

Monesti olen odottanut myöhästynyttä lentoa myös ilman lapsia. Silloin voi vaikka ottaa lasillisen tai useamman kuohuvaa ja rentoutua – sekä suunnitella käyttökohteita korvausrahoille. Lentokentällä istumisesta saa minusta oikein kohtuullisen tuntipalkan.

Tilaajille
Mika Myllyaho kouluttautui ensin autonasentajaksi. Oma ala, teatteri, löytyi vasta mutkien kautta. ”Olin kuin uskoon tullut, jokin iso ovi aukesi edessäni.” Kuva: Juha Salminen
Mika Myllyaho kouluttautui ensin autonasentajaksi. Oma ala, teatteri, löytyi vasta mutkien kautta. ”Olin kuin uskoon tullut, jokin iso ovi aukesi edessäni.” Kuva: Juha Salminen

Ohjaaja Mika Myllyaho kärsi nuorena paniikkihäiriöstä, mutta oppi elämään sen kanssa, kun oma ala löytyi. – Muistan miten helpottavaa oli saada diagnoosi ja tulla viimein ymmärretyksi.

Ohjaaja ja Kansallisteatterin johtaja Mika Mylly­aho, 51, ei meinaa mahtua teatterinsa pienimmän näyttämön, Omapohjan, katsomopenkkiin. Pitkät koivet näyttävät jatkuvan kolmosriviltä aina seuraavan rivin yli ensimmäisille tuoleille asti,...