Suomalaisessa kahvittelukulttuurissa on ainutlaatuisen harras pohjavire. Kuva: Sanomien arkisto / Erkki Laitila
Suomalaisessa kahvittelukulttuurissa on ainutlaatuisen harras pohjavire. Kuva: Sanomien arkisto / Erkki Laitila

Suomi 100 -hengessä katsomme eteenpäin. Olisiko laatikkoruokabaari tai mökötysretriitti seuraava vientituotteemme?

  1. Kahvittelu. No, ruotsalaisilla on toki omat fikansa, mutta meidän kahvittelukulttuurimme on Jotain Ihan Muuta. Juuri mikään ei summaa suomalaisuutta paremmin kuin se harras tunnelma, kun joukko toisilleen tuttuja ihmisiä ryystää sumppia yhdessä pyhävaatteet päällä. Kuppi kilahtelee välillä lautaseen, joku ryystää vaimeasti, mutta muuten mikään ei keskeytä pyhää nesteytystä. Japanilaisen teeseremonian härmäläisversio ihan huutaa kaupallistamistaan.
  2. Hiljainen poistuminen. Tätäkään ei maailmalla hallita. Jokainen suomalainen osaa kertoa kanssamatkustajilleen halustaan poistua julkisesta liikennevälineestä ilman, että sitä ilmaistaan verbaalisesti. Sylissä olevan laukun kiinninaksautus, hanskojen veto käteen ja merkitsevä liikahtelu viestivät hetkessä vieressä tukkeena istuvalle, että nyt on aika. Hiljaisen poistumisen hallittu koreografia on syvällä perimässämme. Hyvin voisimme vetää workshoppeja tästäkin teemasta.
  3. Laatikot. Ranskalaisilla on ehkä kohokkaansa, mutta meillä on laatikot. Juurevat, riittoisat arki- ja juhlaruuat, jotka nielevät sisäänsä melkein mitä vain. Kaali, maksa, peruna, lanttu, sekaan vaan! Miksi ihmeessä Piilaaksossa ei vielä ole omaa makaronilaatikkobaariaan? Nopeaa ja täyttävää ruokaa kiireisille maailmankansalaisille, olkaa hyvät!
  4. Mökötys. Huitominen ja rähjääminen kuluttavat hirveästi energiaa. Me osaamme hoitaa kinammekin ihanan pienellä liekillä. Miten olisi mökötysretriitti revontulisafarilla? Vihanpitoa laavulla? Uudenlainen parisuhdeleiri voisi olla hitti ylisosiaalisten muunmaalaisten keskuudessa. Rakas, sitä ihanan pohjoismaista riitaamme en tule koskaan unohtamaan! Se tuntui kestävän ikuisuuden!

Tänään vietetään kansainvälistä emoji-päivää.

Emojien käytöstä saa helposti aikaiseksi ikäpolvien välisen perheriidan tai vähintään liudan väärinkäsityksiä. Tässä muutamia vinkkejä ja faktoja emojien käytöstä.

  1. Emoji-päivää juhlitaan 17. heinäkuuta, sillä kalenteria esittävän emojin päiväys on 17.7. Tämä puolestaan johtuu siitä, että Mac-tietokoneiden iCal-kalenteriohjelmisto esiteltiin kyseisenä päivämääränä vuonna 2002.
  2. Älä kutsu emojia hymiöksi, se on niiiin dorkaa. Emojit tulivat osaksi yleistä kieltä älypuhelinten mukana, ja myös Kielitoimiston sanakirja on ottanut sanan valikoimaansa.
  3. Emojit eivät näytä kaikissa puhelimissa ja sovelluksissa samanlaisilta. Perinteinen hymynaama voi näyttää laitteesta riippuen tältä.
  4. Myös emojien merkitykset vaihtelevat käyttäjästä riippuen. Esimerkiksi hennosti hymyilevä emoji näyttää yhden silmissä iloisen ystävälliseltä, toisen mielestä se on passiivis-aggressiivinen, ja kolmas tulkitsee sen ironiseksi. Käytön kanssa kannattaa olla varovainen asiayhteyden mukaan.
  5. Joillain emojeilla on kaksoismerkitys. Esimerkiksi persikka-emoji kuvastaa hedelmän lisäksi peppua ja munakoiso – no, penistä. Konteksti ratkaisee jälleen.
  6. Käyttämiesi emojien määrä saattaa kertoa jotain iästäsi. Etenkin kuvapalvelu Instagramissa nuorimmat vaikuttavat hylänneen sanat. Tilalle ovat tulleet viisi kertaa peräkkäin esiintyvät liekit, pusut ja sydänsilmät.
  7. Se voi myös olla kertomatta iästäsi mitään, sillä omanikäisten kanssa viestitellessä ongelmaa ei esiinny. Sen sijaan perheiden WhatsApp-keskusteluissa emojeista on seurannut väärinkäsityksiä, kun vanhemmat purkavat viesteihinsä kaikki puhelimensa kuvasymbolit – ilman mitään loogista järjestystä. 

    ”Isäni oppi emojien käytön ollessaan 50-vuotias. Lähtiessään laivalle hän kertoi siitä viestillä, jonka perässä olivat koira, poliisi, mopo ja ananas mutta ei tietenkään laiva-emojia.” Moona, 22.
     
  8. Tuleeko pistettä käyttää ennen emojia vai sen jälkeen? Tuleeko pistettä ollenkaan? Näiden asioiden kanssa on tuskailtu jo vuonna 2009, jolloin Kielitoimiston julkaisemassa Kielikello-lehdessä kehotettiin sijoittamaan hymiö virkkeen päättävän välimerkin perään.
  9. Entä tuleeko emojin eteen välilyöntiä vai ei? Tähän kysymykseen odotamme ratkaisua. Toimituksen miniotannassa naiset suosivat välilyönnin käyttöä, mutta miehet kirjoittivat emojit kiinni edelliseen sanaan.
  10. Olit emojeista mitä mieltä tahansa, ne ovat tulleet jäädäkseen. Vuonna 2015 Oxfordin yliopiston julkaisema Oxford Dictionaries valitsi itkunauru-emojin vuoden sanaksi.

Suomen presidentit ovat lahjoittaneet harrastusvälineitä ja saaneet eläimiä. Maailmalta löytyy myös erikoisuuksia.

Fiiniä faunaa

Ei mikään Troijan hevonen. Vuonna 1958 Urho Kekkonen sai Neuvostoliitolta lahjaksi lämminverisiä tammoja, Suosikin ja Kaunottaren. Kuva: Lehtikuva
Ei mikään Troijan hevonen. Vuonna 1958 Urho Kekkonen sai Neuvostoliitolta lahjaksi lämminverisiä tammoja, Suosikin ja Kaunottaren. Kuva: Lehtikuva

Tarja Halonen vastaanotti Venäjän pääministeri Dmitri Medvedevin lahjoittaman Neva masquerade -kissan. Kisu sai nimekseen Meggi. Kuva: Sanoma-arkisto / Leena Koskela
Tarja Halonen vastaanotti Venäjän pääministeri Dmitri Medvedevin lahjoittaman Neva masquerade -kissan. Kisu sai nimekseen Meggi. Kuva: Sanoma-arkisto / Leena Koskela

Ei haittaa harrastustoimintaa

Sauli Niinistö vastaanotti Vladimir Putinin ojentaman luistimen hyväntekeväisyysjääkiekko-ottelussa. Yhdellä ei vielä pitkälle pötkitä, joten luikkari lienee päätynyt takan päälle tai ullakolle. Kuva: Ria Novosti
Sauli Niinistö vastaanotti Vladimir Putinin ojentaman luistimen hyväntekeväisyysjääkiekko-ottelussa. Yhdellä ei vielä pitkälle pötkitä, joten luikkari lienee päätynyt takan päälle tai ullakolle. Kuva: Ria Novosti

Sauli ja rouva Jenni Haukio puolestaan veivät Norjan kuningas Haraldille aitoa suomalaista käsityötä: Rapalan uistimia. Kuningas oli kuulopuheiden mukaan tyytyväinen. Kalasaaliista ei ole tarkempaa tietoa. Kuva: Sanoma-arkisto / Pete Aarre-Ahtio
Sauli ja rouva Jenni Haukio puolestaan veivät Norjan kuningas Haraldille aitoa suomalaista käsityötä: Rapalan uistimia. Kuningas oli kuulopuheiden mukaan tyytyväinen. Kalasaaliista ei ole tarkempaa tietoa. Kuva: Sanoma-arkisto / Pete Aarre-Ahtio

Vuonna 2007 Tarja Halonen antoi Uuden-Seelannin pääministeri Helen Clarkille kävelysauvat, joilla lienee hyvä taivaltaa saarivaltion vuorilla. Kuva: Reuters / Anthony Phelps
Vuonna 2007 Tarja Halonen antoi Uuden-Seelannin pääministeri Helen Clarkille kävelysauvat, joilla lienee hyvä taivaltaa saarivaltion vuorilla. Kuva: Reuters / Anthony Phelps

Kekkonen sai Neuvostoliitolta lahjuksia myös pääministeriaikanaan. Vuonna 1955 naapurivaltio lahjoitti Kekkoselle ja presidentti Juho Paasikivelle ZIS 110 -limusiinit. Kuva: Sanoma-arkisto / Reijo Hietanen
Kekkonen sai Neuvostoliitolta lahjuksia myös pääministeriaikanaan. Vuonna 1955 naapurivaltio lahjoitti Kekkoselle ja presidentti Juho Paasikivelle ZIS 110 -limusiinit. Kuva: Sanoma-arkisto / Reijo Hietanen

Erikoiset esineet

Irlannin pääministeri Enda Kennyltä Donald Trump sai lahjaksi kulhollisen apiloita. Kuva: Reuters / Jonathan Ernst
Irlannin pääministeri Enda Kennyltä Donald Trump sai lahjaksi kulhollisen apiloita. Kuva: Reuters / Jonathan Ernst

Vuonna 2006 Yhdysvaltain presidentti Geroge W. Bush vastaanotti Viron pääministeri Andrus Ansipin antaman mysteeripaketin. Erikoista lahjassa oli se, että lopulta Bush unohti ottaa saamansa käärön mukaansa poistuessaan tapaamisesta. Kuva: Sanoma-arkisto / Toomas Volmer
Vuonna 2006 Yhdysvaltain presidentti Geroge W. Bush vastaanotti Viron pääministeri Andrus Ansipin antaman mysteeripaketin. Erikoista lahjassa oli se, että lopulta Bush unohti ottaa saamansa käärön mukaansa poistuessaan tapaamisesta. Kuva: Sanoma-arkisto / Toomas Volmer

Vuonna 1975 Suomessa järjestettiin ETYK-kokous, jossa presidentti Kekkosen vieraina olivat Leonid Brežnev ja Gerald Ford. Muutama vuosi kokouksen jälkeen herrat ikuistettiin puiseen taideteokseen, jonka taustalla on Euroopan kartta. Lahja lojuu edelleen Tampereella museon varastossa, sillä se ei mahdu oikein mihinkään. Kuva: Sanoma-arkisto / Reijo Hietanen
Vuonna 1975 Suomessa järjestettiin ETYK-kokous, jossa presidentti Kekkosen vieraina olivat Leonid Brežnev ja Gerald Ford. Muutama vuosi kokouksen jälkeen herrat ikuistettiin puiseen taideteokseen, jonka taustalla on Euroopan kartta. Lahja lojuu edelleen Tampereella museon varastossa, sillä se ei mahdu oikein mihinkään. Kuva: Sanoma-arkisto / Reijo Hietanen