Nuo sielukkaat silmät ja tuo pehmoinen pörröturkki! Kissat osaavat hurmata. Kuvat: Shutterstock
Nuo sielukkaat silmät ja tuo pehmoinen pörröturkki! Kissat osaavat hurmata. Kuvat: Shutterstock

Tai no, oikeastaan 20 syytä, joiden takia kissat ovat ylipäätään ihan maailman parhaita.

Kissat vain ovat äärimmäisen hienoja olentoja. Siltä varalta, ettet ole tavannut kovin monta kissaa ja tarvitset perusteluja, kokosimme 20 syytä, joiden takia kissa on maailman hienoin otus.

  1. Kissa antaa sinun olla sellainen kuin olet. Ei tarvetta innostua agilitystä tai tottelevaisuuskoulutuksesta. Tai edes sohvalta lähtemisestä.
  2. Kissa on älykkö. Tai ainakin kissoilla on maine erakkoluonteisina älyköinä. Siksi kissan kiintymyksenosoitukset tuntuvat erityisen ihanilta.
  3. Kissa ymmärtää palautumisen ja unen merkityksen. Palautumista pidetään hyvinvointialalla tämän hetken suurimpana trendinä. Kissat ovat  tässäkin asiassa edelläkävijöitä.
    Kissa tietää, että uni on tärkeää. via GIPHY
  4. Kissa on mysteeri. Varsinkin oman lemmikkinsä ilmeitä ja eleitä voi oppia lukemaan, mutta kissan aivoituksista kunnolla perille pääsemiseen ei yksi ihmiselämä riitä. Siksi kissa on mielenkiintoinen lemmikki.
  5. Kissanpennut. Tuskin tarvitsee selittää.

    Tui tui.
    Tui tui.
  6. Kissa oppii nopeasti sisäsiistiksi. Kissanpentujen emo hoitaa siisteyskasvatuksen, joten ihmisen ei tarvitse levitellä sanomalehtiä ympäriinsä. Jos jostakin syystä rakastaa siisteyskasvatuksen antamista, voi kissan opettaa käymään vessanpöntöllä.
  7. Kissa oikeasti rakastaa sinua. Siis enemmän kuin ruokaa, tutkitusti. Se on paljon se.
  8. Kissa muistuttaa taukojen tärkeydestä. Jos erehdyt tuijottamaan ruutua liian pitkäksi aikaa, kissa kyllä kävelee näppäimistöllesi muistuttamaan taukoliikunnasta.
    Kissoilla on mitä ilmeisimmin luontainen mieltymys tietokoneiden näppäimistöihin. via GIPHY
  9. Kissassa on Instagram-potentiaalia. Kai tunnet Grumpy Catin, Georgen, Hanan ja Sämpyn?
  10. Kissassa on tyyliä. Kissat eivät kohella koirien tapaan vaan säilyttävät arvokkuutensa kaikissa tilanteissa.
  11. Kissaa ei tarvitse ulkoiluttaa. Itsestään selvää, mutta ihanaa: kissa ei pakota räntäsateeseen, sitä varten ei tarvitse herätä aamulla puolta tuntia aiemmin eikä sen takia tarvitse kiirehtiä kotiin kesken juhlien.
  12. Kissa on rentouttavaa seuraa. Kissan silittäminen rauhoittaa ennätysajassa. Jo pelkkä kissan kehräyksen kuuntelu toimii zen-retriittinä.

    Stressaako? Katso tätä kuvaa saimaannorpan näköisestä kissasta ja hengitä syvään.
    Stressaako? Katso tätä kuvaa saimaannorpan näköisestä kissasta ja hengitä syvään.
  13. Kissa on fiksun lemmikkivalinta. Niin kissanomistaja ainakin haluaa ajatella – ja on siitä tutkimustietoakin.
  14. Kissa on Youtube-sensaatio. Oletko koskaan kuullut koiravideoista? Emme mekään.
  15. Kissalla on tilannetajua. Kissa on kuin rakas, mutta ärsyttävä sisarus. Se osaa olla raivostuttava, mutta ymmärtää myös olla tukenasi silloin, kun sitä tarvitset.
  16. Kissa on koomikko. Kissan kanssa ei voi elää repeämättä säännöllisesti nauramaan sen toilailuille.
  17. Kissa saa sinut tuntemaan itsesi normaaliksi. Kissojen ominaispiirteitä ovat muun muassa päätön säntäily ympäriinsä iltaisin, kurkkujen säikkyminen ja narusta tehtyjen ympyröiden sisään meneminen. Kissoihin verrattuna oudoinkin meistä voi tuntea olevansa ihan tavallinen.
    Tavallinen päivä kissan elämässä. via GIPHY
  18. Kissa tuoksuu hyvältä. Kissan ominaistuoksusta on jopa kehitetty synteettinen versio, koska ihmiset rakastavat kissan pään tuoksua niin paljon.
  19. Kissa tulee toivottamaan omistajansa tervetulleeksi kotiin. Tämä ei ole vain koirien ominaisuus. Myös moni kissa osaa muodostaa yhden hengen tervetuliaiskomitean.
  20. Kissa ei suorita. Kissa makoilee suurimman osan päivästään. Tänä suorittamisen, kiireen ja hötkyilyn aikana se on tervetullut muistutus siitä, mikä on tärkeää.

    Kissa keskittyy siihen, mikä elämässä on tärkeää.
    Kissa keskittyy siihen, mikä elämässä on tärkeää.
C. G. E. Mannerheim ei menestynyt empatiansa tähden. Kuva: Sanoma-arkisto / Poutiainen

Mehän olemme ihan hullun empaattisia! Etkö usko? Tulenko lyömään?

Turun Sanomat uutisoi tuoreesta amerikkalaistutkimuksesta, jonka mukaan suomalaiset kuuluvat maailman vähiten empaattisiin kansakuntiin. Yhdysvaltaispsykologit kartoittivat ihmisten kykyä asettua toisen asemaan globaalilla verkkokyselyllä. Vastaajia kertyi yli 100 000 eri puolilta maailmaa. Mukaan otettiin 63 valtiota, joista saatiin riittävän suuri määrä vastauksia. 

Suomi sai vertailussa kuudenneksi kehnoimmat empatiapisteet. Maailman epäempaattisimmaksi maaksi paljastui Liettua, ja häntäpaikoilla killuivat myös Viro, Puola ja Bulgaria.

Tutkijat uskovat, että empaattisuus on yhteydessä ihmisten hyvään itsetuntoon. Empaattiset ihmiset ovat myös muita kiltimpiä. He ovat huomaavaisia. Anteliaita. Yhteisöllisiä. 

Tutkimus on varmasti tehty vähän päin honkia, sillä juuri tuollaisiahan me suomalaiset olemme!

Olemme niin anteliaita...

... että olemme jopa ulkoistaneet kaiken antamisen. Sitä vartenhan verottaja on olemassa! Kyllä yhteiskunnan tulee huolehtia heikompiosaisista. Ja mielellään kaikesta muustakin.

Niin huomaavaisia...

... että pyrimme olemaan häiritsemättä kanssaihmisiämme millään tavalla. Esimerkiksi julkisissa liikennevälineissä emme vaivaa muita turhalla pölinällä, vihainen tuijotus nimittäin sanoo enemmän kuin kymmenen kirosanaa. 

Niin kilttejä...

... että kun punkeamme ruuhkassa ihmisten ohi, emme pelästytä ketään ahdistavilla pahoitteluilla, vaan vain tönäisemme ihmiset lempeästi sivuun. Siinä tulee se toisen ihmisen koskettaminen samassa paketissa.

Niin yhteisöllisiä...

...että voitimme talvisodan. Siinä se kansakunta liimaantui yhteen. Yhteisöllisyys tuli hoidettua kertarysäyksellä tulevienkin sukupolvien edestä. Vai onko jotain sanottavaa tästä. Tuletko nauramaan Mannerheimin haudalle?

Ja meillä todellakin on niin hyvä itsetunto...

... että meidän ei tarvitse tehdä itsestämme mitään numeroa. Kukaan ei edes huomaa, että me olemme täällä. Paitsi jotkut hemmetin amerikkalaiset psykologit. Jos vain olemme ihan hiljaa, tämäkin asia unohtuu. 

Ei niin kovin kauan aikaa sitten suomalaiset laskivat iltaisin päänsä halolle ja pesivät itsensä virtsalla. Sukella tuttujen arkiesineiden outoon historiaan!

  • Lokoisa päänalushalko. Ennen muinoin ei ollut peittoja, vaan sikeitä vedettiin turkisten ja ryijyjen alla. Nukkuma-asento oli puoliksi istuva, ja kolealla säällä kaikki vaatteet pidettiin päällä. Tyynyn korvasi lokoisa päänalushalko. Vielä keskiajalla punkka jaettiin pokkana useamman tutun tai vieraan kanssa.
  • Haarukka tappaa. Haarukka tuli Eurooppaan 1000-luvulla. Kumma kapistus, paholaisen ase, jolla saattoi puhkoa silmät, tuumi kansa. Jos joku sattui syödessä ikävästi kuolemaan, syynä pidettiin haarukkaa, vaikka kyse yleensä oli myrkytysmurhasta. Veistä kunnioitettiin, koska se oli alun perin ollut ase. 1600-luvulta asti pöytä on katettu niin, että veitsen terävä reuna on kohti lautasta, ei muita ruokailijoita.
  • Ptruu, tässä imuri. 1900-luvun alussa alkoi pölynimurin maailmanvalloitus. Vuonna Yhdysvalloissa 1901 esiteltiin laite, joka imi lian sisään eikä puhaltanut sitä suoraan ulos kuten aiemmat viritelmät. Järin näppärää käyttö ei ollut. Ikkunoista työnnettiin sisään putkia likaa imemään. Laite ulkopuolella oli niin suuri, että sen liikutteluun tarvittiin hevoskärryt. 
  • Pisulla pesulle. Saippuan hyödyt hoksattiin vasta 1800-luvun lopulla. Se korvasi puhdistautumiseen aiemmin käytetyt ihmeaineet, hiekan ja virtsan. Kiinassa keksitty, alun perin sian harjaksista sommiteltu hammasharja miellettiin pitkään luksustuotteeksi. Suomeen mokoma turhake löysi tiensä vasta pari sataa vuotta sitten.

Lähde: Tarja-Tuulikki Laaksonen: Kuka keksi haarukan – Arkiesineiden ihmeellinen historia (Minerva).