Etelä-Espoossa sijaitseva Westend on pitkään tunnettu Suomen suurituloisimpana postinumeroalueena. Kuva: Sanoma-arkisto / Jussi Helttunen
Etelä-Espoossa sijaitseva Westend on pitkään tunnettu Suomen suurituloisimpana postinumeroalueena. Kuva: Sanoma-arkisto / Jussi Helttunen

Espoolaisetko marisijoita? Hehän ovat luonnonläheisiä älyn sekä kauneuden yhdistelmiä ja itsesuggestion mestareita, joilta meillä muilla on paljon opittavaa!

Espoolaisilla on viime aikoina ollut rankkaa.

Ensin Espoon ja Helsingin välillä kulkevan länsimetron valmistuminen myöhästyi useammalla vuodella. Kun metro vuosien odotuksen jälkeen vihdoin ylitti Espoon ja Helsingin välisen rajan, alkoivat uudet vaikeudet.

Suorat bussilinjat Etelä-Espoosta Helsinkiin lakkautettiin, ja sen takia monen espoolaisen työmatka piteni merkittävästi. Helsingin Sanomien mukaan espoolaispäättäjät vaativat suoria bussilinjoja takaisin, metrojunissa on odottamatonta ruuhkaa ja itse asiassa koko Espoo sellaisena kuin sen tunsimme on kuollut.

Espoolaiset itse ovat HS:n sivuilla muun muassa valitelleet liityntäbussin kierrelleen ”vaikka mistä” ja kertoneet itkeneensä liikennesuunnittelijoille, koska kuuden kilometrin työmatka menee metrolla hitaasti.

Vaikka työmatka-ajan äkillinen kaksinkertaistuminen potuttaisi ketä tahansa meistä, espoolaisille ei ole satanut sympatiaa. Esimerkiksi Me Naisten kolumnisti Anna Perho kommentoi espoolaisten tuskaa sarkastiseen sävyyn Twitter-tilillään.

Espoolaiset tarvitsevat nyt metrokurimuksensa keskellä hieman lisää arvostusta. Onhan ainakin 11 asiaa, joissa muu Suomi voisi ottaa mallia Espoosta ja sen asukkaista:

1. Luonnonläheisyys

Espoo on suurkaupunki, tai ainakin se on suurkaupungin vieressä, ja siellä on ostoskeskus, jonka nimi on Iso Omena. Silti luonnonläheisyys on espoolaisille tärkeä arvo, ja he rakastavat kotikaupunkiaan juuri sen kauniin luonnon tähden.

2. Saaristo

Sen lisäksi, että Espoossa on metsää ja kaupunkia, siellä on myös saaristoa! Ne, jotka eivät koe itseään tarpeeksi merikarhuiksi siirtyäkseen saarille, voivat ihastella merta ja saaristoa Rantaraitilta. Espoon kaupungin nettisivujen mukaan kyseisen kulkuväylän ”luonne vaihtelee urbaanista erittäin vehreään ja pienimuotoiseen”, mitä ikinä se tarkoittakaan. 

3. Monikulttuurisuus

Espoossa on onnistuttu siinä, missä moni epäonnistuu. Espoo on nimittäin hyvin monikulttuurinen, mutta silti tylsyyteen asti rauhallinen paikka. Suuri osa Espoon asukkaista on muualta, lähinnä muista Suomen kunnista, muuttaneita, mutta silti Espoota ei rinnasteta esimerkiksi Ruotsin pahamaineiseen Rinkebyhyn. Itä- ja länsisuomalaiset sekä maahanmuuttajat elävät sulassa sovussa Espoossa.

”Paitsi, että Espooseen on keskittynyt älykkäitä korkeakouluopiskelijoita, sinne on pesiytynyt myös maamme arvostetuinta naiskauneutta.”

4. Teekkaritihentymä

Entisen teknillisen korkeakoulun eli nykyisen Aalto-yliopiston ansiosta Espoo on yksi maamme johtavista teekkarikeskittymistä. Onko suuri teekkaripitoisuus kaupungille hyvä asia, osa teistä saattaa kysyä. On tietenkin, varsinkin jos on itse diplomi-insinööri – kuten peräti runsaat kolme prosenttia espoolaisista on!

5. Älyn ja kauneuden yhteenliittymä

Paitsi, että Espooseen on keskittynyt älykkäitä korkeakouluopiskelijoita, sinne on pesiytynyt myös maamme arvostetuinta naiskauneutta. Vuoden 2000 Miss Suomi -kilpailun ensimmäinen perintöprinsessa, espoolainen Jenni Dahlman kertoi hiljattain Me Naisissa, että hänellä on kotikaupungissaan äitiporukka, johon kuuluvat myös Vanessa Kurri (Miss Suomi 1999), Suvi Tiilikainen (Miss Suomi 2000) ja Janina Fry (Suomen Neito 1993).

6. Siistit metroasemat

Suurkaupungeista ympäri maailmaa tiedetään, että siellä missä on metroasemia, on myös lieveilmiöitä. Esimerkiksi Helsingissä Sörnäisten, Kontulan ja Rautatientorin metroasemien seudut ovat poliisin erityishuomion kohteena. Toista on Espoossa! Siellä metroasemat kiiltelevät vielä uutuuttaan, nenään ei tunnu virtsan hajua eikä silmiin osu huumekauppaa. 

7. Ruuhkankestävyys

Vaikka espoolaiset ymmärrettävästi harmittelevat länsimetron epäkohtia, oikeasti ruuhkassa istuskelu ja odottaminen eivät heitä hetkauta. He ovat tottuneet jonottamaan tyynesti Helsinkiin pääsyä autoissansa Länsiväylällä. 

8. Itsesuggestion voima

Jos se ei olisi rahasta kiinni, aika monesta pääkaupunkiseudun kunnasta kävisi nykyistäkin vilkkaampi muuttoliikenne maamme pääkaupunkiin. Niin hieno paikka kuin Espoo onkin, myös moni espoolainen asuisi oikeasti mieluiten Helsingissä. Espoolaiset ovat kuitenkin onnistuneet joukolla suggeroimaan itsensä ajatusmalliin, jossa Espoo on ei vain Suomen vaan koko maailman paras paikka asua ja elää. 

”Espoolaiset todella tykkäävät busseistaan.”

9. Kauniainen

Missä muussa suomalaisessa kunnassa on toinen kunta kruununjalokivenä tai hillosilmänä keskellä? Vain Espoo pystyy tähän.

10. Bussirakkaus

Kuten lienee käynyt ilmi, espoolaiset todella tykkäävät busseistaan. Useimmat ihmiset inhoavat bussissa istumista ja valitsevat mieluummin esimerkiksi junan, metron tai lentokoneen, mutta eivät espoolaiset. He muistavat edelleen, että linja-autossa on tunnelmaa – jollaista metrossa ei kaikesta päätellen ole. 

11. Jokin mysteeriksi jäänyt Espoo-tekijä

Espoolla ja espoolaisilla menee sekä stereotypioiden että tilastojen valossa erittäin mukavasti. Keskimäärin espoolaiset ovat hyvinvoivaa ja hyvin toimeentulevaa sakkia, ja heidän määränsä on kasvussa. Vaikka muiden kuntien asukkaat voisivat ottaa espoolaisista oppia, eivät he pysty muualta käsin aivan muuttumaan espoolaisiksi. Ei nimittäin täysin tiedetä, mikä tekee espoolaisista niin erinomaisia.

Marjastaminen hälventää tutkitusti alakuloa, stressiä ja ahdistusta. Tai sitten ei.

Marjastus, mikä luonnonläheinen ajanviettotapa! Listasimme hiljattain useita syitä, miksi marjastus on todellinen kuningaslaji – luonnossa oleilu muun muassa hälventää alakuloa, ahdistusta ja stressiä ja marjastaessa voi kokea onnistumisen riemua.

Vai voiko? Toisinaan suomalaisten suosikkilaji voi olla itse syypää aiemmin mainittuun ahdistukseen ja alakuloon. Pahimmassa tapauksessa marjastaminen on jättänyt pysyvät traumajäljet, kun metsään lähtemiseen on liittynyt erityistä dramatiikkaa tai pakollisuutta.

Neljä naista kertoo, millaisia traumoja marjametsältä jäi käteen.

Kainuun räkkä sai Sallan jättämään marjaretket vuosikymmeneksi. Metsässä kykkiminen totisesti kasvattaa luonnetta!

”Olin ehkä 13-vuotias, kun mökillä tuli ajankohtaiseksi poimia kaikki lähitienoon mustikat. Toki meidät lapsetkin värvättiin töihin. Ei metsässä muuten mitään, marjaahan olivat mättäät täynnä, mutta Kainuussa kun oltiin, myös itikkaa riitti niin, ettei eteensä nähnyt. Silmät ja suu olivat kirjaimellisesti täynnä koipia ja siipiä, ja korvat soivat ininästä.

”Meni yli vuosikymmen ennen kuin seuraavan kerran lähdin vapaaehtoisesti marjametsään.”

Lopulta tuskissani kiristin anorakin hupun niin, että nenälle ja silmille jäi pieni aukko, laitoin korvalappustereot soimaan (kasetilla taisi olla Queenia), ettei ininä häiritsisi, ja valelin kämmenselät Offilla. Ne olivatkin ainoa paljas iholäikkä nenän lisäksi. Sillä konstilla sain ämpärin puolilleen, mutta meni yli vuosikymmen ennen kuin seuraavan kerran lähdin vapaaehtoisesti marjametsään. Silloinkin etelässä, jossa itikoita on niukemmin.”

Maaseudulla kasvaneet nuoret muistavat, että tietyssä vaiheessa kesää kouluun ei ollut tulemista ilman marjasankoa. Minna muistaa ajan liiankin hyvin.

”1980-luvulla ainakin maaseutukouluissa oppilaat saivat elokuun lopulla yhden päivän marjankeruuvapaata. Jokaisen oli vietävä koulun keittolaan muutama litra puhdistettuja puolukoita. Voi luoja, inhosin sitä päivää. Lukuaineiden ystävänä olisin paljon mieluummin istunut pulpetissa kuin kykkinyt yksikseni hyttysten syötävänä marjamättäällä.”

”Ärsyttää, kun toisen ämpäri täyttyy nopeammin, vaikka itse kauhoo veren maku suussa.”

Kilpailuhenkisyys voi pilata marjastuksen ilon, kuten Heinillä.

”Marjastus on ok, jos seura on sopivaa eli hitaampaa kuin minä. Jostain syystä siinä lajissa kilpailuhenkisyys puskee pintaan. Ärsyttää, kun toisen kuppi tai ämpäri täyttyy nopeammin kuin oma, vaikka itse kauhon veren maku suussa enkä edes ehdi syödä yhtään marjaa. Isosiskoni kuuluvat ikäluokkaan, jonka piti lapsena kerätä kouluun ämpärillinen puolukoita puuroa varten. Heiltä se ämpäri täyttyy nykyäänkin nopsaan ja iloisesti. Oma pullamössösukupolveni ei pärjää.”

Tällä niin kutsutun pullamössösukupolven edustajalla, parikymppisellä Aliisallakin on painavaa sanottavaa viinimarjapensaista.

”Lapsuudenkotimme pihalla Oulussa oli valtavat viinimarjapensaat. Vihasin loppukesää, koska perheen lapset tuupattiin vuosittain pensaikkoon kulhojen kanssa. Sato oli aina runsasta, eikä marjoja tietenkään voinut jättää pensaisiin mädäntymään. Yritin kipeästi keksiä pakokeinoja, jotta välttäisin tuntien marjanpoiminnan, mutta huudoksi ja itkuksihan se meni. Kaiken lisäksi olen aina pelännyt hämähäkkejä sydämeni pohjasta, ja pensaikot kuhisivat isoja lukkeja. Viinimarjapensaista on jäänyt todellinen trauma, perhesuhteita koeteltiin, eivätkä viinimarjat edes ole herkullisia.”

Onneksi Euroopassa on monarkioita. Mitä yhtä harmitonta meillä muuten olisi kauhisteltavaksi?

Elämme kuivia aikoja: on pakko kauhistella Meghan Marklen paljaita olkapäitä ja ihastella prinssi Louisin söpöyttä, koska kuninkaalliset eivät ole viime aikoina tuottaneet kunnollisia, mehukkaita skandaaleja. Onneksi voi aina palata menneisiin vuosiin. Kuinka hyvin muistat klassiset kuninkaalliset törttöilyt?



Kuninkaallisten skandaalien äiti tapahtui Britannian hovissa vuonna 1936. Mikä?


Minkä tapauksen jälkeen tiedotettiin herttuatar Sarah Fergusonin ja prinssi Andrewin asumuserosta?


Kuka kuningatar Elisabet II:n lapsista ei ole eronnut?


Kenen omaan skandaaliin tämä ryhmä liittyy?


Minkä niminen se kaveri oli, joka oli Ruotsin prinsessa Madeleinen kanssa kihloissa, mutta menikin paneskelemaan norjalaisen käsipalloilijan kanssa?


Mitä vuotta kuningatar Elisabet II on kutsunut nimellä Annus Horribilis?


Kuka kruunupää perusti selvänäkijäystävänsä kanssa enkelikoulun?


Kenen kanssa tällä miekkosella oli juorujen mukaan kuninkaallinen suhde?


Miksi Espanjan kuningas Juan Carlosin suosio romahti vuonna 2012?


Kenen elämän kiusallisin asia?


Kuka kohautti valitsemalla naamiaisiin asukseen natsiunivormun?


Skandalöst!

 

Kai se tamponihomma edes meni oikein??!


Lite märkvärdigt!

 

Mutta ehkä seuraat jotain muita kesäuutisia kuin kuninkaallisuutisia? Sekin on ok!


Jättefantastiskt!

 

Nämä olivatkin perustason juoruja. Mutta tiesitkö, että prinsessa Anne on saanut kerran ylinopeussakot?