Ei sittenkään prinsessa! Yksi herkkyyden lahjoista on tuntea toisen tunteet ominaan. Kuva: Shutterstock
Ei sittenkään prinsessa! Yksi herkkyyden lahjoista on tuntea toisen tunteet ominaan. Kuva: Shutterstock

Jarruttaako pienikin hiekanjyvä tossussa vauhtia? Saatat kuulua erityisherkkiin, jotka aistivat kaiken muita vahvemmin. Sillä on hintansa, mutta ominaisuuden voi kääntää myös voitokseen.

Prinsessa, joka ei saa unta herneen takia. Neuroottinen itkupilli. Epävarma romahtelija. Vai tarkkanäköinen, empaattinen ja luova älykkö?

Herkkyyttä ei ole aiemmin pidetty kovinkaan imartelevana piirteenä. Kuka haluaisi olla herkkähermoinen kyynelehtijä? Mutta intuitiivinen kaunosielu kuulostaa jo paremmalta!

Se, mikä ennen näyttäytyi säälittävänä luonnevikana onkin nykyisin vaalittava erityislahja.

Mitä oikein on tapahtunut?

Geenit vastaan kasvatus

Herkkyyttä ja sosiaalisia pelkoja tutkinut psykiatrian erikoislääkäri ja psykoanalyytikko Juhani Mattila tietää, että herkkiä on yritetty laittaa samaan muottiin.

– Tarkasti tunteminen ei ole heikkoutta tai merkki neuroosista tai huonosta itsetunnosta, hän sanoo.

Mattila muistuttaa, että huonot hermot ja herkät hermot ovat kaksi eri asiaa.

– Onko jokin mittalaite huono, jos sen viisari heilahtaa herkästi? Vai onko se vain tarkka, hän vertaa.

Mattilan mukaan herkkyys on lahja ja älykkyyttä. Esimerkiksi taiteilijoille se on välttämätön ammattityöväline.

Yhdysvaltalainen psykoterapeutti Elaine Aron kehitti 1990-luvulla uuden termin: highly sensitive person eli erityisherkkä ihminen. Suomessa termi on tullut tutuksi vasta viime vuonna. Aronin mukaan noin 15–20 prosentilla ihmisistä on synnynnäisesti herkkä hermosto. Erityisherkät aistivat ja tuntevat kaiken muita vahvemmin.

Mattila näkee herkkyyden Aronia laajemmin.

– Jokainen on herkkä omalla tavallaan, koska jokaisen hermojärjestelmä ja tunteet ovat erilaisia.

Mattila uskoo, että 90 prosentilla ihmisistä on jokin erityisherkkyys, esimerkiksi herkkyys loukkaantua tai tulla mustasukkaiseksi. Tunne voi olla niin syvä, että se tuntuu fyysisenä kipuna. Hän muistuttaa, ettei aihetta ole vielä tutkittu Suomessa.

Aronin mukaan herkkyys on yleensä periytyvä ominaisuus. Siihen vaikuttaa geenien lisäksi myös kasvuympäristö.

– On ikuisuuskysymys, kuinka paljon johtuu geeneistä ja kuinka paljon kulttuurista, Mattila toteaa.

Kivenmuru kengässä

Herkkyys näkyy monin tavoin. Erityisherkkä ei voisi kuvitella treenaavansa vähänkään epämukavassa treenivaatteessa. Hän käy vain jumpissa, joissa ei ole ruuhkaa ja musiikki soi juuri sopivalla volyymilla. Ja juuri herkkä pysähtyy kesken lenkin poistamaan tossustaan sen kivenmurun, jota joku muu ei edes huomaisi.

Psykoanalyytikko Carl Jung kirjoitti jo 1900-luvun alussa: ihmisillä on suuria eroja siinä, miten pieniin, jopa tiedostamattomiin, ärsykkeisiin he reagoivat.

Herkän aivojen suodatin ei karsi ärsykkeitä, joten vireystaso ja jännitys pysyvät yllä ilman benji-hyppyjä tai messutapahtumia.

Kun herkkä eksyy zen-messuille, hänen olonsa on kaikkea muuta kuin zen. Halli pursuaa tietoa herkälle sopivista hiljaisuuden retriiteistä ja mindfulness-kursseista. Ärsyketulva saa kuitenkin aikaan sekavan olon, joka helpottaa vasta rauhaisassa kahvilan pöydässä, messuhälyn ulottumattomissa. Vähemmän herkempi pystyy kiertämään kojulta toiselle, mutta erityisherkkä väsähtää infotulvasta jo alkumetreillä.

– Herkällä ihmisellä on jokin tai useampi aisti erityisen tarkka, Mattila kertoo.

Toisista ihmisistä miellyttävä suitsukkeen tuoksu voi laukaista herkällä migreenin. Hajujen lisäksi herkät aistivat helposti muiden mielialat. Pukuhuoneen kireä ilmapiiri tai personal trainerin piilottelema surumieli voivat jäädä muilta huomaamatta, mutta eivät herkältä. Tarkan huomiokyvyn lisäksi herkkä imee helposti tunteen itseensä.

Yksi herkkyyden lahjoista on tuntea toisen tunteet ominaan. Herkkä tuntee niin ystävänsä riemun tennisvoitosta kuin ahdingon rasitusvamman takia peruuntuneesta maratonreissusta. Herkkä, jos kuka, tietää myös sen, kuinka paljon ajattelemattomat sanat voivat satuttaa. Hän aistii jo katseesta, jos sanavalinta on loukannut toista – ja siksi valitseekin sanansa erityisen huolella.

Mattila tietää, että herkät ovat hyviä lukemaan ihmisten kehonkieltä mutta huonoja tulkitsemaan sitä.

– Herkkä saa impulsseja toisesta jopa katsomatta häneen. Havainto on usein oikea, mutta tulkinta voi olla virheellisesti negatiivinen. Aikaisemmat ikävät kokemukset voivat vääristää tulkintoja, Mattila arvelee.

Tämä vaikuttaa tietysti myös ihmissuhteisiin.

Tasapainoon omissa oloissa

”Sinuun pitäisi kiinnittää käsiteltävä varoen -tarra,” ilmoitti eräs sulhaskandidaatti erityisherkälle tyttöystävälleen.

Tarra voisi todellakin auttaa ei-herkkiä ymmärtämään, miksi jokin pikkujuttu voi saada herkän ihmisen raiteiltaan. Se voi olla tarpeen silloin, kun tv-sarja Pomo piilossa saa sinut kyyneliin etkä voi laittaa vetistelyä PMS-päivien piikkiin. Tai silloin, kun jätät tv-uutisetkin katsomatta säilyttääksesi mielenrauhasi.

Tarrasta olisi hyötyä myös kissanristiäisissä, joissa ajatuskin small talkista isoissa seurueissa ahdistaa. Jäät mieluiten nurkkapöytään tarkkailemaan tilannetta tai syvennyt kahdenkeskiseen keskusteluun.

Herkkyytesi voima -kursseja pitävä psykologi ja kouluttaja Heli Heiskanen tietää, ettei tarra tuo täydellistä yhteisymmärrystä.

– Erityisherkillä on synnynnäisesti erityisen herkkä hermosto, jonka kautta he kokevat kaiken. Siksi emme voi koskaan ymmärtää täysin niin sanottuja ’ei-herkkiä’, kuten eivät hekään meitä.

Heiskanen on itsekin erityisherkkä ja pitää ominaisuutta voimavarana. Hänen mukaansa herkät ajattelevat monipuolisemmin ja syvällisemmin kuin ei-herkät.

–Herkkä on usein tunnollinen, luova, taiteellinen ja hänellä on vahva intuitio, Heiskanen kertoo.

Mutta herkkyydellä on myös hintansa. Heiskasen mukaan erilaiset ärsykkeet ja ihmiskohtaamiset rasittavat herkkää hermojärjestelmää. Sosiaalisen elämän vastapainoksi herkkä tarvitsee yksinoloa ja runsaasti lepoa.

Heiskanen kertoo ottavansa herkkyyden huonot puolet eli sen, että kuormittuu helposti ja tarvitsee paljon palautumisaikaa, pakollisena kolikon kääntöpuolena.

Kotiin linnoittautuminen ei ole silti paras ratkaisu.

– Jos ärsykkeitä välttelee liikaa, hermosto tottuu rauhaisaan tilaan. Silloin ärsykkeet tuntuvat entistä voimakkaammilta.

Kämmenet hiessä

Juhani Mattilan mukaan monet jännittäjät ovat herkkävaistoisia. Mutta toisin kuin usein luullaan, herkkä ei ole automaattisesti ujo.

– Ujo välttelee jännittäviä tilanteita, koska aavistaa, että voi pettyä. Herkkä voi jännittää, mutta kohdata silti jännittävät tilanteet.

Esimerkiksi paritanssi voi hyödyttää herkkää monella tapaa: musiikin tahdissa irrottelu opettaa kuuntelemaan kehoaan, päästämään irti ajatuksista ja nauttimaan hetkestä. Parhaimmillaan tanssi on soljuvaa leikkiä, ihanaa vastapainoa vakavuudelle ja jännittämiselle.

Sen sijaan kilpailutilanteessa vaikutukset ovat päinvastaiset. Muiden arvostelevien katseiden alla tanssiminen on piinaa erityisherkälle.
Jännitys juontuu usein siitä, että herkkä huomioi kaikki ärsykkeet itsessään ja ympärillään: posket kuumottavat, syke tykyttää korvissa, kädet hikoavat, joku naurahtaa, toinen katsoo epäilevästi, jossain joku rummuttaa sormillaan pöytää… Nämä huomiot jäävät tekemättä vähemmän herkältä – ei siis ihme, jos sama tilanne ei jännitä häntä yhtä paljon.

Mattila on huomannut, että monet herkät ratkaisevat ongelman kovettamalla itsensä. Silloin hermoilu, mutta myös herkkyys, katoavat.

Herkkyyden tukahduttamisesta voi seurata pahimmillaan burn out.

– Jos haluaa kadotetun herkkyyden takaisin, joutuu tekemään ison työn myöhemmin, Mattila varoittaa.

Herkkyyttä kannattaakin vaalia – silläkin uhalla, että tulee leimatuksi prinsessaksi.

Lue lisää: Elaine N. Aron:  Erityisherkkä ihminen,
Nemo 2013. Juhani Mattila: Herkkyys ja sosiaaliset pelot, Kirjapaja 2014. Janna Satri: Sisäinen lepatus, Basam Books 2014. Susan Cain: Hiljaiset – introverttien manifesti, Avain 2013.  Suomen Erityisherkät: erityisherkat.wix.com/erityisherkat.

Lue myös:

Putsaa mieli ennen kesälomaa – näin häädät tunkkaiset ajatukset

Liikutuitko sinäkin tv-sarjasta?

Koirillakin on tunteet

Lue, mitä tähdet kertovat tänään juuri sinulle.

 

VAAKA
Voit saada päivästä paljon irti. Odottamaton käänne saa sinut hetkeksi eksyksiin. On aika tutustua paremmin äskettäin tapaamaasi ihmiseen.


SKORPIONI
Tarjoa apuasi ihmiselle, joka on ollut tukenasi menneisyydessä. Ystävällisyytesi pelastaa hänen päivänsä. Ihmissuhteissa on kääntymässä uusi lehti.


JOUSIMIES
Rakkauselämäsi vie nyt valtaosan huomiostasi. Täytä päiväsi asioilla ja ihmisillä, jotka saavat sinut loistamaan. Hyvinvointisi on etusijalla.


KAURIS
Nyt ei ole aika lainata kaverille rahaa. Pidä omaisuudestasi huolta. Voit tarjota neuvoja ja kokemuksen ääntä hänen avukseen.


VESIMIES
Älä vain odottele, että muutokset tapahtuisivat itsestään. Ole valmis panostamaan asiaasi. Päivä tuo elämääsi romantiikkaa.


KALAT
Hoida sovitut asiat nopeasti. Päivällä on varallesi vielä yllätyksiä. Vanhentunut ja hankala puheenaihe nousee uudestaan pintaan.


OINAS
Sinulla on vaikeuksia pysyä paikoillasi. Liikunnallinen haaste tekee sinulle hyvää. Kanavoi energiasi hyödylliseen tai hauskaan tekemiseen.


HÄRKÄ
Yritä olla joustava ja hyväntuulinen. Pääset paljon helpommalla, jos onnistut tulemaan toimeen kaikkien kanssa. Diplomatia on tänään paras aseesi.


KAKSONEN
Nyt ei ole hyvä hetki ihmissuhdesotkujen selvittämiselle. Anna pölyn laskeutua ensin. Keskitä kaikki energiasi välillä itseesi.


RAPU
On aika höristää korvia ja kiinnostua uusista asioista. Lähde liikkeelle, sillä aktiivisuus on avainsana. Seikkailu odottaa sinua.


LEIJONA
Älä kiirehdi väärällä hetkellä. Kärsivällisyys avaa eteesi enemmän mahdollisuuksia kuin osaat kuvitellakaan. Vielä ei ole aika toimia.


NEITSYT
Ole mukana koko sydämelläsi. Nyt ei ole aika tehdä mitään hutiloiden. Satsaa kaikkesi peliin ja katso, mihin se vie sinut.

 

Jaa horoskooppi sähköpostilla kaverille!

Tilaajille
Kuolema on läsnä ambulanssin ensihoitajan Mika Länsisolan jokaisessa työvuorossa. Kuva: Satu Kemppainen
Kuolema on läsnä ambulanssin ensihoitajan Mika Länsisolan jokaisessa työvuorossa. Kuva: Satu Kemppainen

Yli miljoona suomalaista tekee henkisesti raskasta työtä, jossa on vaara kyynistyä. Ensihoitaja Mika Länsisola kertoo, miten työ on muuttanut häntä.

Kutsumusammatti. Palkitseva ja mielenkiintoinen työ, jolla on merkitystä. Samalla kuitenkin duuni, jossa joutuu päivittäin kasvotusten esimerkiksi kurjuuden, sairauden, päihteiden ja syrjäytymisen kanssa.

Joka neljännellä suomalaisella on henkisesti raskas työ, kertoo Työterveyslaitoksen...