Siipeily kiristää ystävyyttä. Näin puutut pihtailuun.

Shutterstock

Vapaamatkustaja, siipeilijä, lokki. Se, joka mielellään hyötyy muista, mutta ei koskaan anna omasta kukkarostaan, ainakaan vapaaehtoisesti. Jokaisen suvussa tai kaveripiirissä on ainakin yksi pahimman luokan pihistelijä. Porukan siipeilijä kuittaa mökkireissun kulut tuomalla sipsipussin, eikä koskaan tarjoa vuorollaan terassilla. Kavereita pihiys ärsyttää.

Saituri ei luista yhteisistä laskuista välttämättä ilkeyttään tai rahapulan takia. Hän saattaa kärsiä samoista oireista kuin Roope Ankka: rahasta tai omaisuudesta luopuminen ahdistaa, jopa sattuu.

Ongelmaa vähätellään

Siipeilevä ihminen ei ole aina täysin tietoinen toiminnastaan. Yleensä hän ainakin vähättelee tilannetta. 

– Ihminen voi ajatella olevansa vain säästäväinen, kertoo psykiatrian erikoislääkäri Stephan Salenius Psykiatriapalvelu Therapeiasta. 

Kyseessä on yleensä pinttynyt suhtautumistapa, ei persoonallisuushäiriö tai pakko-oire.

Salenius neuvoo huomauttamaan asiasta, jos siipeilijään on luottamuksellinen suhde. Voi mainita, että ystävä jätti viimeksi kahvilassa oman osuutensa maksamatta ja että näin on käynyt aiemminkin. Samalla voi tiedustella, onko hän itse huomannut asiaa. Kannattaa varautua siihen, että vastassa on asian tiukka kieltäminen. Tuolloin kannattaa perääntyä ja antaa ajatuksen muhia. Sen voi koittaa ottaa esiin taas myöhemmin. 

– Jos ongelman pystyy myöntämään, ollaan jo pitkällä, Salenius sanoo. 

Siipeilystä voi yrittää opetella pois. Itseään voi esimerkiksi psyykata edessä olevaan ravintolailtaan ja hyväksyä etukäteen, että siitä aiheutuu kuluja. Ne myös täytyy valmistautua maksamaan itse.

Lokkeileeko ystäväsi? Jaa ärsyttävin siipeilykokemuksesi kommenttiosioissa!

Ei oikein kukaan, näinä päivinä.

Tiedän! Komerot kuuluu siivota jouluksi vain siinä tapauksessa, että aikoo viettää joulunsa komerossa. Niinhän se marttojen perinteinen adventtiohjeistus kuuluu. Sitä varmasti toistellaan tänäkin vuonna.

Ymmärrän, että joulunaluskiireitä on hyvä kohtuullistaa. Ymmärrän, että armoa tarvitaan tässä sekopäisen suorittamisen ajassa. Mutta komeroni, ne eivät ymmärrä! Jos niitä ei edes joulun alla kuulu siivota, milloin sitten? Jos edes marttoja ei kiinnosta kaappieni tilanne, ne jäävät aivan yksin, sotkuisiksi.

”Seiska miikka riittää” on toinen suosittu sanonta. Niin riittää, ja ei nykyään paljon muuta näykään kuin hutiloituja remontteja, irvistäviä saumoja ja puolivillaisia perusteluja.

En ole ajatellut muuttaa jouluksi komerooni, mutta olen alkanut miettiä, asuuko juuri siellä arjen ja pyhän raja. Jos vain imuroin jouluksi, ansaitsenko karjalanpiirakoita ja after eight -kakkua? Jos en juhlavoita joulunalusaikaa erityissiivouksella, pääsenkö oikeaan tunnelmaan?

”Seiska miikka riittää” on toinen suosittu sanonta. Niin riittää, ja ei nykyään paljon muuta näykään kuin hutiloituja remontteja, irvistäviä saumoja ja puolivillaisia perusteluja. Komeroni, olen sinulle velkaa ainakin ysin.

Tästä listasta onkin huolestuttavan helppoa saada kaikkiin bokseihin ruksit.

Kemikaaleille altistuminen ei juuri huoleta suomalaisia, kertoo Tukesin teettämä tuore tutkimus. Tai no, huolestuttaa se vähän: noin joka neljäs nainen ja 13 prosenttia miehistä kertoo olevansa erittäin tai melko huolestunut kemikaalialtistuksestaan. Huolestumista herättävien kemikaalien kärjessä olivat torjunta-aineet ja hiusvärit.

Kuinka huolissaan olisi syytä olla? Kemikaalituotteiden ryhmän päällikkö Marilla Anttila Tukesilta toteaa, että ei kovin: kemikaalialtistukseensa pystyy vaikuttamaan, joten parempi ratkaisu on toimia kuin huolehtia.

– EU:n tiedekomitea tekee kosmetiikan kemikaaleista jatkuvasti riskien arviointia, joiden perusteella kosmetiikkalainsäädäntöä kehitetään. Lausuntoja voi käydä netissä lukemassa itsekin, Anttila sanoo.

Anttilalla on muutama vinkki kemikaaleista, joiden kanssa kannattaa toimia:

Tatuoinnit

”Ehkä tässä on semmoinen kohta, jota harkitsisin vakavasti. Tatuointikemikaaleihin liittyy tällä hetkellä tosi vähän lainsäädäntöä, ja niihin sovelletaan aika pitkälle samoja lakeja, joilla säännellään talomaalejakin. Jos luottaa tatuoijaansa ja tietää, että hän tilaa tatuointivärit paikasta, jossa tehdään laadunhallintaa muun muassa raskasmetallien suhteen, niin tilanne paranee. Turvallisiakin tatuointiaineita oletettavasti on. Tatuointiväreille ollaan parhaillaan valmistelemassa uutta lainsäädäntöä.”

Hiusvärit

”Hiusvärien parafenyleenidiamiini eli PPD aiheuttaa paljon allergioita. Kun sille kerran herkistyy, riesa on ikuinen, joten oireet kannattaa ottaa vakavasti. PPD pidentää värin kestoa, ja sitä on väreissä yleisesti, vaikka riskit ovat tiedossa. Korvaavia aineita koetetaan varmaankin yrityksissä keksiä, mutta yhtä hyvää ei ole vielä ilmeisesti löydetty. Myös kulmakarvojen ja ripsien kestoväreissä on samoja yhdisteitä.”

Metyyli-isotiatsolinoni

”Tätä käytetään kosmetiikassa säilöntäaineena, ja se voi löytyä tuoteselosteesta myös koodilla MI, MIT tai CIT. Metyyli-isotiatsolinoni yleistyi sen jälkeen, kun parabeenien vaaroista alettiin puhua, ja nyt ihotautilääkärit puhuvat yliherkkyysepidemiasta. Rajoituksia on viime aikoina tiukennettu: näitä yhdisteitä saa enää olla vain pois huuhdeltavissa kosmetiikkatuotteissa. Jos on herkistynyt, kotona kannattaa katsoa kaikki purkit – samaa ainetta on monissa yleispuhdistusaineissakin. Hyvä säilöntäaine, mutta iholle paha.”

Mites Kiinan-tuotteet?

Kiinalaisista verkkokaupoista tilataan nykyään Suomeen hulluna halpaa tavaraa. FB-ryhmiin postataan kuvia onnistuneista ja vähemmän onnistuneista ostoksista, ja joukossa näkyy myös kuvia  turvonneista silmäluomista – kiinalaisen luomivärin kokeilun jälkeen. Kannattaako Kiinasta ensinkään tilata kosmetiikkaa? Anttila olisi varuillaan.

–  Siinä ottaa itselleen ison vastuun. Kiinassa on erilainen lainsäädäntö, joten eri kemikaalit ovat sallittuja kuin EU:ssa. Kuluttajien mahdollisuus valittaa on myös aika rajallinen, ja kantautuuko viesti riskeistä oikeisiin paikkoihin?