Superkireää elämäntapaa voi tuskin elää rennosti, kirjoittaa Virpi Salmi.

Fitnessharrastus on nyt niin valtavirtaa, että siitä on kuullut Pihtiputaan mummon kuuro kissakin. Lajin pääideanahan on hankkia itselleen tämän hetken muodikkain vartalo – mutta yhtälailla myös osoittaa pystyvänsä hyvin kurinalaiseen elämään. Jokainen meistä sohvabataateistakin nimittäin tietää, että fitness on elämäntapa, ei pelkkä liikuntaharrastus.

Koska tämä kaikki on jo ihan piece of gluteeniton raakacake, nyt hardcoreimmat fitnessit erottuvat muista korostamalla, ettei ääriankara elämä tunnu missään, ihan iisiä, pelkästään mahtavia fiiliksiä. Tästä saa erinomaisen maistiaisen tällä hetkellä Avalla pyörivistä Fitnesspäiväkirjoista. Siinä muun muassa Nanna Koivisto kertoo, kuinka hänen ei enää koskaan tee mieli mitään makeaa, joskus vähän suklaata, mikä Nannaa kyllä harmittaa. Siis ei se, ettei saa syödä suklaata vaan se, että sitä tekee vielä joskus mieli.

Myös kaikki muut kolme todistelevat puheissaan, kuinka vaivatonta on elää superterveellisesti. Se tulee kuin itsestään.

Jokunen vuosi sitten, kun oli vielä muotia olla tosi hoikka, piti kertoa kovaan ääneen syövänsä mäkkäriaterioita ja juovansa sokerikolaa. Oli hienointa olla tikkulaiha ilman vaivannäköä.

Myös maailman tunnetuin milloin-minkäkin-hihhuli-aatteen edistäjä Gwyneth Paltrow lesoilee tuoreessa haastattelussaan, että hän ei kuulemma usko mihinkään kasvonaamioihin tai muihin kosmetiikan vippaskonsteihin, vaan on niin upea siksi, että hän nauraa, harrastaa seksiä ja liikuntaa ja on oma itsensä. Yeah right. Samassa haastattelussa hän väittää [valehtelee], että antaa lastensa syödä mitä vain.

Että noudatatte siis supersuperkireää elämäntapaa, mutta samaan aikaan olette supersuperrentoja sen elämäntavan suhteen. Ettekä yhtään kireitä niuhottajia. Uskoisko?

Lisää Tätä mieltä -kolumneja löydät täältä.

”Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja”, Katariina kertoo Ilta-Sanomille.

Kirjailija Katariina Souri, 49, sai vuosi sitten psykiatrilta diagnoosiksi persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Hän kertoi asiasta ensimmäisen kerran viime viikon lopulla Instagramissa julkaisemassaan kuvassa, jossa kuvaillaan hänen tulevaa omaelämäkerrallista Sarana – tunnustuksia taitekohdassa -kirjaansa.

Kirjan kuvauksessa kerrotaan, että Katariina järkyttyi diagnoosia ja esimerkiksi sitä, miten psyykelääke vaikuttaa häneen

Katariina kertoo tilanteestaan myös Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Ajattelin että hetkinen, mitä tapahtuu luovuudelleni, Katariina kertoo IS:lle.

Kirjaa kuvailevassa otteessa kerrotaan, että Katariina mietti diagnoosin saatuaan uskaltaako alkaa syödä lääkkeitä ja mitä jos diagnoosi onkin väärä. Iltalehdelle Katariina kertoo, ettei alkanut syödä lääkkeitä, vaikka saikin kaksi eri reseptiä. Sen takia hän ei myöskään päässyt terapiaan.

– Ymmärrän, että jotkut tarvitsevat lääkitystä. Itse en sitä koe tarvitsevani, koska en esimerkiksi ole milloinkaan ollut psykoosissa tai itsetuhoinen.

”Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat.”

Katariinalla on aiemmin todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja hän on kertonut avoimesti myös kokemistaan paniikkihäiriöistä. Kirjassa hän kertoo myös ongelmistaan alkoholin kanssa. Kirjailija ei pelkää leimautumista mielenterveyspotilaaksi.

– Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja. Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat, hän kertoo IS:lle.

Timon ja hänen puolisonsa Maikin ensimmäinen yhteinen lapsi on poika. 

Timo Lavikaisen, 43, perheessä eletään jännittäviä aikoja.

Timo valmistautuu parhaillaan Putoukseen ja kuvaa sketsejä tammikuussa alkavaa ohjelmaa varten. Samaan aikaan on puhelimen oltava lähettyvillä, sillä Timon puolison Maikin laskettu aika on näillä hetkillä.

– Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen, Timo totesi, kun hän saapui 95-elokuvan kutsuvierasensi-iltaan Espoon kulttuurikeskukseen.

Timolla on niin sanotun ”tavallisen kansalaisen rooli” kaikkien aikojen suurimmassa suomalaisessa jääkiekkoelokuvassa. Elokuvaan liittyy jo nyt muitakin tärkeitä muistoja, Timo kertoo.

”Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen.”

– Kun minulla oli tässä viimeinen kuvauspäivä, vaimo teki positiivisen raskaustestin. Jouluvauvaa meille odotetaan.

Timolla on parikymppinen tytär, ja Maikilla on 10-vuotias tytär. Pian syntyvä lapsi on parin ensimmäinen yhteinen. Näyttelijä kertoo, että hartaasti odotettu vauva on poika.

– Meillä ehti olla useampi, kolme keskenmenoa ja sitten lopulta tärppäsi näin. Ne olivat kovia paikkoja.

Timo luottaa, että vauvan hoito palailee mieleen vanhasta muistista.

– Suhtaudun luottavaisesti. Uskon, että kasvattajana olen rennompi, kun kaikki ei ole ihan uutta.