Lue, mistä kahvipöydässä tänään keskustellaan.

Kuka?

Elton Johnin ja David Furnishin jouluhäät

Elton John, 67, ja hänen pitkäaikainen puolisonsa David Furnish, 52, menevät tulevana sunnuntaina naimisiin. Pariskunta on ollut yhdessä yli 20 vuotta ja rekisteröi ensimmäisten brittien joukossa parisuhteensa vuonna 2005. Heillä on kaksi lasta, Zachary, 4, ja Elijah, 2.

– Jeesus ei voisi sanoa homoavioliittojen olevan väärin. Hän oli mahtava persoona ja kristitty, jolle rakkaus ja myötätunto olivat kaikki kaikessa, Sir Elton pohti kesällä.

Jouluhäät tulevat luultavasti olemaan jonkinlainen spektaakkeli, koska pariskunta käytti jo rekisteröitymisjuhliensa järjestämiseen hieman alle 2 miljoonaa euroa.



Elton John ja hänen tuleva aviomiehensä David Furnish maaliskuussa Elton John Aids Foundation -järjestön vuotuisissa Oscar-juhlissa. Kuva: Reuters

Lue myös: Sir Elton John: "Jeesus hyväksyisi homoliitot"

Mitä?

Suomeen pandoja?

Maa- ja metsätalousministeriö kertoo tänään, lähteekö Suomi havittelemaan jättiläispandaparia Kiinasta. Pandakiinnostusta ovat ilmaisseet muun muassa Ranuan ja Ähtärin eläinpuistot, jotka ovat esitelleet pandasuunnitelmansa ministeriölle. Jos pandasuunnitelmat hyväksytään, pitää ne myydä vielä kiinalaisille.

Jos Suomi saa pandaparin, eläimet tulevat todennäköisesti olemaan kotoisin Sichuanin alueelta, joka vaurioitui pahoin vuonna 2008 maanjäristyksessä. Suurin osa kiinan jättiläispandoista elää alueella.

Lue myös: Ovela isopanda halusi herkkuja – teeskenteli olevansa raskaana

Lähde: Yle

Häh?

Gävlen pukki sinnittelee

Tänä vuonna Keski-Ruotsissa sijaisevan Gävlen kaupunkiin pystytettyä jättimäistä joulupukkia ei ole poltettu vielä. Pukki on seissyt kaupungin keskustassa vuodesta 1966 ja miltei joka vuosi se on tuhottu polttaen tai muulla tavoin.

Kaupunki seuraa pukin vointia livekuvan avulla. Sitä yritetään suojella myös väliaikaisella taksitolpalla. Taksitolpan takia pukin liepeillä hengailee jatkuvasti porukkaa.

Pukin tilannetta voi seurata Gävlen kaupungin pukkikamerassa – täällä. Sillä on myös oma Twitter-tili, joka löytyy täältä.

Joillakin niitä ei ole ollenkaan ja joillakin vaikka muille jakaa. Arvaatko hiusten perusteella, ketkä julkisuuden henkilöt ovat kuvissa?

 

Hyönteisruoka on saapunut Suomeen ja siitä povataan maailman ruokakriisin pelastajaa. Mutta miltä se maistuu? Vai maistuuko miltään?

”Hieman makea”, ”jännä jälkimaku”, ”yksinään vähän tunkkainen”, ”mielenkiintoisella tavalla huokoinen”.

Näin Me Naisten raati kuvaili Belgiassa kasvatettujen ja uunissa paahdettujen kokonaisten kotisirkkojen makua hyönteisruokatestissä.

Granolassa kotisirkat olivat silmällä selvästi havaittavissa kaurahiutaleiden, siementen, omenan ja puolukkajauheen seassa, mutta rapsakka suutuntuma katosi muun rouskeen sekaan eikä sirkkoja aamiaisjugurtissaan mitenkään maistanut tai tuntenut. Moni piti sirkkamysliä perushyvänä granolana.

– Ei tämä minua ällötä millään tavalla. Hyvää on, kommentoi yksi raatilainen.

– Nyt ollaan syvästi omien ennakkoluulojen kanssa tekemisissä, myönsi toinen, mutta pisteli reippaasti kipollisen sirkkagranolalla ryyditettyä jugurttia menemään.  

– En ostaisi maun takia. Ei mitenkään ihmeellinen, kommentoi kolmas.

Onko liian madventuresia vai maistuisiko sirkkamysli?
Onko liian madventuresia vai maistuisiko sirkkamysli?

Hyönteisruoan trendikkyys näkyykin tällä hetkellä sirkkaruoan hinnassa. Pieni 200 gramman paketti granolaa maksaa noin 9 euroa. Hintaa nostaa ehkä myös se, että kotimaisten sirkkojen kasvatus on vasta alussa ja sirkat tuodaan Suomeen muualta Euroopasta.

Trendin aallonharjalla

Suomessa jyllää tällä hetkellä pienimuotoinen hyönteisruokabuumi.

Fazerin leipomosta kerrotaan, että he eivät ole aina saaneet sirkkajauhoa Hollannista niin paljon ja nopeasti, kuin heidän leipurinsa sitä taikinaansa tarvitsisivat. Kaikki sirkkaleivät menevät ja illalla kyselijöille pitää tarjota 'ei oota'.

Se ei ole ihme.  Hyönteisleipä maistuu nimittäin pelkän Oivariinin kanssa erinomaiselta. Sen sirkkajauhopitoisuus on kolme prosenttia, ja kuulostaa hämmästyttävältä, että yhteen pieneen leipään on silti käytetty 70 kotisirkkaa.  

Näyttää ja maistuu vastaleivotulta leivältä, mutta sisältää 70 kotisirkkaa jauhettuna. Kuva: Fazer
Näyttää ja maistuu vastaleivotulta leivältä, mutta sisältää 70 kotisirkkaa jauhettuna. Kuva: Fazer

– Olin vähän varautunut, ennen kuin laitoin leivän suuhuni, mutta tämähän on hyvää, testiryhmäläinen kehuu.

– Siemenet tekevät leivästä rapsakan. Kivalla tavalla vähän pähkinäinen ja paahteinen maku.

– Leipä on niin hyvää, että unohdin sirkat kokonaan. Olen pääosin kasvisyöjä, joten en ehkä kuitenkaan ota sitä jokapäiväiseen käyttöön.

Hyönteisten tunteet

Sirkkaleipää ja sirkoista valmistettuja einespihvejä mutustellessaan voikin miettiä tuntevatko hyönteiset ja sattuuko niihin.

Ympäristön kannalta hyönteissyöntiä pidetään kuitenkin niin paljon parempana ratkaisuna kuin perinteistä lihansyöntiä, että sen myötä vegaanius on saanut uuden muodon: entovegaani sallii ruokavalioonsa hyönteiset ja hyönteisperäiset tuotteet, mutta ei lihaa, kalaa tai maitotuotteita.

Ilmeisesti kaikki valmistajatkaan eivät pidä kotisirkkoja liharuokana, sillä kaupan einesaltaassa myytävät sirkkajauheella ryyditetyt pihvit on nimetty kasvispihveiksi. Ne sisältävät 83% kasviksia ja 4,6% kasvatetun kotisirkan jauhetta, ja saavat raadilta kehuja.

– Tämähän on miellyttävä tuttavuus einespihvien joukossa.

– Tuhti, ruokaisa, täyttävä eikä lainkaan kuiva. Kiva, että pinaatti, parsakaali ja kaikki ainekset  – paitsi kotisirkka – maistuvat.

Hyönteispihvit voittavat pinaattiletut ja monet kasvispihvit niin maussa kuin proteiinipitoisuudessa.
Hyönteispihvit voittavat pinaattiletut ja monet kasvispihvit niin maussa kuin proteiinipitoisuudessa.

Testasimme tuotteet: Fazer Sirkkaleipä 250g, 3,99e, Veljekset Mattilan Sirkka-kasvispihvit 300g, 3,98e ja Samu sirkkagranola 200g, 8,90e