Tiedä, mistä kahvipöydässä keskustellaan.

KUKA?

Stephen Hawking pitää kehittynyttä tekoälyä uhkana

Professori Stephen Hawking sanoo BBC:n haastattelussa, että tekoälyn kehittäminen voi tietää koko ihmiskunnan tuhoa. Jos roboteista tulee ihmisiä fiksumpia, ne voivat ottaa ottaa langat käsiinsä ja kehittää entistä älykkäämpiä robotteja kiihtyvällä tahdilla. Ihmiset, joiden kehitys on hidasta, eivät pystyisi enää kilpailemaan laitteiden kanssa.

ALS-lihasrappeumatautia sairastavan Hawkingin mukaan alkeellisesta tekoälystä on kuitenkin myös hyötyä – hän itse pystyy esimerkiksi puhumaan sen avulla.

Hawking ei ole pohdintojensa kanssa yksin. Myös Oxfordin yliopiston Ihmiskunnan tulevaisuuden instituutin johtaja Nick Bostrom pohtii tekoälyn aiheuttamaa uhkaa syyskuussa ilmestyneessä kirjassaan Superintelligence.
Helsingin Sanomien
haastattelussa Bostrom kertoo, että jos koneet saadaan hoitamaan kaikki tuottava työ, ihmiset voisivat keskittyä tekemään itselleen kaikkein mieluisimpia asioita: urheilemaan, maalaamaan tauluja ja hoitamaan puutarhaa. Se kuitenkin edellyttää, että tekoälyn hallinta säilyisi ihmisten käsissä.

MITÄ?

Entä jos veronpalautuksia ei tulisikaan?

Tänään suomalaisten tileille napsahtavat veronpalautukset – yhteensä peräti 2,2 miljardia euroa. Tulevaisuudessa veronpalautukset saattavat kuitenkin jäädä historiaan. Verohallinnossa suunnitellaan reaaliaikaista verotusta, joka poistaisi veronpalautusten ja jäännösverojen (eli mätkyjen) maksamisen.

Muutosta varten tarvitaan kuitenkin uudenlaista teknologiaa sekä lakimuutoksia.
Ilta-Sanomien
haastattelema Verohallinnon viestintäjohtaja Mikko Mattinen arvelee, että veronpalautukset ja mätkyt tuskin jäävät meidän aikanamme kokonaan historiaan, koska verotuksen täsmällinen ennustaminen on vaikeaa.

Vaikka ”ylimääräisen” rahasumman saaminen tilille joulun alla voi tuntua kivalta, säästämiskeinona veronpalautus on kehnohko. Rahat saa käyttöönsä vasta pitkän ajan kuluttua, eivätkä ne kasva edes korkoa. Katso täältä parempia rikastumisvinkkejä naisille: näin pääset alkuun sijoittamisessa ja säästämisessä.

Lähteet: Ilta-Sanomat, Helsingin Sanomat

HÄH?

Alitajunta päättää pitsasi täytteet

Kanaa? Salamia? Aurajuustoa? En osaa päättää! Ravintolassa tai pitseriassa pähkäily voi olla pian historiaa. Ensimmäinen ”alitajuisen menun” kokeilija on
Mashable
-sivuston mukaan Pizza Hut, jossa paperisen ruokalistan sijaan aterioitsijan eteen tuodaan silmänliikkeitä tarkkailevaa teknologiaa.

Ruotsalaisen Tobii-yrityksen kehittämä menu päättelee silmistäsi kahdessa ja puolessa sekunnissa, mitä täytteitä pitsaasi haluat – eli minkä täytteiden kuvissa katseesi viipyi aavistuksen muita pidempään. Testien mukaan jopa 98 asiakkaista on ollut tyytyväisiä pitsoihinsa.

Pysäyttävä brittidokumentti paljastaa, miten rajua elämä amerikkalaisyliopistojen veljeskunnissa on.

IS TV-LEHTI:  BBC:n This World -sarjaan kuuluva Veljeskuntien rajut huvit (Frat Boys: Inside America's Fraternities, 2016) on pysäyttävä dokumentti amerikkalaisyliopistojen vanhasta perinteestä. 1700-luvun lopulla alkaneisiin järjestöihin on kuulunut suuri määrä merkkihenkilöitä. Veljeskunnissa luodaan elinikäisiä ystävyyssuhteita, joista on hyötyä tulevalla uralla.

Brittidokumentti tarkastelee veljeskuntien pimeämpää puolta, tyttöjen hyväksikäyttöä ja salaisia rituaaleja, joiden seurauksena opiskelijoita on loukkaantunut, useita myös kuollut.

Ovelasti rakennettu ohjelma kulkeekin kunniasta häpeään. Moniääniseen ja objektiiviseen dokumenttiin poimitut kuvat opiskelijakämpissä roikkuvista rintaliiveistä, tanssitangolle ripustetuista alastomista barbie-nukeista ja humalassa heiluvista nuorukaisista kertovatkin omaa kieltään veljeskuntien kulttuurista.

Dokumentissa seurataan Gazoni-perheeseen pyrkivää brittiläistä Jordania. Veljeskunnan pomo Ben ja Jordanin ”isoveli” Raymond kertovat kokelaille asetettavista vaatimuksista. Salaisen rituaalin kohdalla kuvaaminen kielletään.

Marissa kertoo omakohtaisen kokemuksensa yhden veljeskunnan juhlissa tapahtuneesta raiskauksesta.

Kowiakin perhe kertoo Harrison-pojastaan, joka kuoli 19-vuotiaana siirtymäriitissä. Terrence puolestaan loukkaantui hengenvaarallisesti. Hänen asianajajansa Doug Firebaugh on ollut 20 vuotta kiusattujen opiskelijoiden asialla ja kongressiedustaja Frederica S. Wilson ajaa lakialoitetta simputuksen kieltämiseksi.

 Veljeskuntien rajut huvit, TV2 ke klo 22.10

”Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja”, Katariina kertoo Ilta-Sanomille.

Kirjailija Katariina Souri, 49, sai vuosi sitten psykiatrilta diagnoosiksi persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Hän kertoi asiasta ensimmäisen kerran viime viikon lopulla Instagramissa julkaisemassaan kuvassa, jossa kuvaillaan hänen tulevaa omaelämäkerrallista Sarana – tunnustuksia taitekohdassa -kirjaansa.

Kirjan kuvauksessa kerrotaan, että Katariina järkyttyi diagnoosia ja esimerkiksi sitä, miten psyykelääke vaikuttaa häneen

Katariina kertoo tilanteestaan myös Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Ajattelin että hetkinen, mitä tapahtuu luovuudelleni, Katariina kertoo IS:lle.

Kirjaa kuvailevassa otteessa kerrotaan, että Katariina mietti diagnoosin saatuaan uskaltaako alkaa syödä lääkkeitä ja mitä jos diagnoosi onkin väärä. Iltalehdelle Katariina kertoo, ettei alkanut syödä lääkkeitä, vaikka saikin kaksi eri reseptiä. Sen takia hän ei myöskään päässyt terapiaan.

– Ymmärrän, että jotkut tarvitsevat lääkitystä. Itse en sitä koe tarvitsevani, koska en esimerkiksi ole milloinkaan ollut psykoosissa tai itsetuhoinen.

”Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat.”

Katariinalla on aiemmin todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja hän on kertonut avoimesti myös kokemistaan paniikkihäiriöistä. Kirjassa hän kertoo myös ongelmistaan alkoholin kanssa. Kirjailija ei pelkää leimautumista mielenterveyspotilaaksi.

– Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja. Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat, hän kertoo IS:lle.

Mt-hoitaja

Katariina Souri järkyttyi psykiatrin diagnoosista – kertoo IL:lle kieltäytyneensä lääkityksestä

Terapiaan pääsee, vaikka kieltäytyisi lääkkeistä. MUTTA, Kelan korvausta ei saa silloin. Terapiatunti maksaa noin 70-120,-/h. Joten jos varaa on ja apua ajattelee saavansa, niin kannattaa miettiä kokonaan itse maksettavan terapian vaihtoehtoa. Paniikkihäiriö ei ole osa kaksisuuntaista. Tiukan tulkinnan mukaan paniikkihäiriö ei edes ole mielenterveysongelma/-häiriö/-sairaus, vaan tilapäinen ahdistuskohtaus.
Lue kommentti