Joka viideskymmenes ihminen voisi kuulua Mensaan. Kuva: Shutterstock
Joka viideskymmenes ihminen voisi kuulua Mensaan. Kuva: Shutterstock

Mensan varapuheenjohtaja Jenni Karttusen mukaan korkea älykkyysosamäärä ei ole oikotie onneen kaikilla elämän osa-alueilla, mutta sosiaalisesti taitavia älykkäät kyllä ovat.

Älykkyys on iloinen asia, josta on elämässä hyötyä ja jolla voi tehdä paljon hyvää. Älykkyysosamäärällä mitattavaan fiksuuteen liittyy kuitenkin paljon ennakkoluuloja ja kielteisiä mielikuvia. Mensan varapuheenjohtaja Jenni Karttunen kertoo, pitävätkö luulot paikkansa. 

Karttunen muistuttaa, että Mensan jäsenet ovat laaja joukko. Jäseneksi pääsee, jos saa älykkyystestistä paremman tuloksen kuin 98 prosenttia väestöstä. 

– Käytännössä yksi viidestäkymmenestä ihmisestä voisi olla Mensan jäsen, eli joka toisella koululuokalla on yksi, joka voisi olla jäsen. 

Älykkäimpään kahteen prosenttiin mahtuu siis monenlaista kulkijaa. Mutta kuinka on, ovatko älyköt kuivakoita koulussa pärjääjiä ja sosiaalisesti toheloita? Jenni Karttunen vastaa väitteisiin. 

1. Älykkäillä on elämässä helpompaa kuin muilla.

–  Ei älykkyys ainakaan vaikeampaa elämästä tee. On kuitenkin varmasti olemassa merkittävämpiäkin ominaisuuksia, kuten vaikka sosiaalisuus ja ahkeruus, jotka voivat tehdä elämästä helpompaa. 

2. Älykkään on helpompi saada töitä kuin muiden. 

– Älykkyys voi tuoda kykyä oppia uusia asioita nopeasti ja sopeutua siten uusiin tilanteisiin. Voi olla, että sen ansiosta pystyy työelämässäkin luovimaan helpommin.

– Se, miten älykkyyden tuominen ilmi työhakemuksessa vaikuttaa, riippuu alasta ja hakemuksen vastaanottajista. Työhaastattelussa taas vaikuttaa se, miten osaa tuoda itseään esille ja ilmaista osaamistaan, eivätkä ne taidot välttämättä ole älykkyydestä kiinni. 

Oletko Mensan jäsen? Osallistu jutuntekoon ja kerro kokemuksistasi jutun lopussa.

3. Älykäs turhautuu jutellessaan tavallisen tallaajan kanssa.

– Joillekin saattaa käydä näin, mutta ei se yleismaailmallista ole tai päde arkisiin keskusteluihin. Turhautuminen riippuu ihmisistä ja ympäristöstä. Jos esimerkiksi tekee samanlaisena toistuvaa työtä eivätkä omat kehitysideat mene läpi, se voi turhauttaa. 

– Jotkut Mensan jäsenet ovat sanoneet, että testissä käyminen on auttanut ymmärtämään, miksi oma tajunnanvirta ei aina mene vastaanottajalle perille. Sitten he ovat osanneet hidastaa tahtia, jos ovat huomanneet, että vastaanottaja ei pysy kärryillä.

”Mensassa on myös jäseniä, jotka eivät ole matemaattisesti erityisen lahjakkaita .”

4. Älykäs ei ole sosiaalisesti taitava.

– Ei pidä paikkaansa. Tämä on varmaan suurin harhaluulo, joka älykkyyteen liitetään. On itse asiassa tutkittu, että korkea älykkyysosamäärä korreloi myös tunneälyn kanssa. Totta kai älykkäidenkin joukossa on henkilöitä, joilla on ongelmia sosiaalisuuden kanssa, mutta se ei ole älykkyydestä johtuvaa.

5. Älykäs on lukutoukka.

– Ei välttämättä ole. Varmasti moni mensalainen lukee keskimääräistä enemmän, mutta eivät missään nimessä kaikki. Mensassa on myös jäseniä, jotka eivät ole matemaattisesti erityisen lahjakkaita tai eivät koe sitä vahvuudekseen. Mensassa on hyvin paljon erilaisia ajattelutapoja ja lahjakkuuksia, ja varmaan ainoa yhdistävä tekijä on se testitulos.

”Kun liityin Mensaan, yllätyin siitä, että huumori on monia yhdistävä tekijä.”

6. Älykäs on kympin oppilas.

– Ei aina. Älykkyys on vain potentiaalia, laskentatehoa, joka pitää ottaa käyttöön ja jota pitää kehittää. Älykäs saattaa saada keskivertoja tai huonojakin tuloksia koulussa, jos ei näe mitään vaivaa. Kouluissa ei aina tunnisteta älykkyyttä ja patistella ottamaan potentiaalia käyttöön, koska ajatellaan, että kasi on hyvä numero. Keskimäärin älykkäät kuitenkin menestyvät koulussa hyvin. 

7. Älykäs on vaikeatajuinen ja kuivakka tyyppi.

– Ei ainakaan kuivakka! Kun liityin Mensaan, yllätyin siitä, että huumori on monia yhdistävä tekijä.

8. Älykäs on fiksu kaikilla elämänalueilla.

– Ei oikeastaan. Korkea älykkyysosamäärä ei tarkoita sitä, että kaikessa onnistuisi. Kyse on siitä, miten älykkyyttä käyttää hyödyksi. Eri elämäntilanteissa pärjäämiseen vaikuttaa myös moni muu ominaisuus kuin älykkyys.

Tarvitaanko älykkyyttä?

Suomen Mensa järjestää lauantaina 30.9.2017 avoimen seminaarin kansainvälisen älykkyyspäivän kunniaksi.

Mensan valvova psykologi Marja-Leena Haavisto puhuu tapahtumassa älykkyyden tarpeellisuudesta ja siitä, miten älykkyys näkyy arjessa. Seminaaria voi katsoa livenä myös Facebookissa Mensan älykkyystestit -sivun kautta.

Älykkyystestien aikataulut löytyvät Mensan testikalenterista.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Antti Holma ja maastamuuttajat -ohjelmassa selviää, miten suomalaisuus näkyy surffirannalla ja maailman kuivimmalla suola-aavikolla.

IS TV-LEHTI:  Tänään alkavassa näyttelijä Antti Holman luotsaamassa Antti Holma ja maastamuuttajat -ohjelmassa seurataan, millaista on suomalaisten elämä ulkomailla. 

Antti Holma on juuri sopiva juontaja sarjalle, sillä hän muutti viime vuonna pysyvästi Lontooseen. Holma viihtyy uudessa asuinpaikassaan sen verran hyvin, että käy Suomessa vain tekemässä töitä.

Holman viime kesä kului Cheek-elokuvaa tehden. Keväällä kuvattu uutuusohjelma vei sen sijaan näyttelijää ympäri maailman.

– Reissaaminen oli raskasta ja ahdistavaakin, mutta ihmiset olivat ihan huikeita, Antti Holma muistelee ohjelman tekemistä.

Holman mukaan aluksi oli tarkoitus tehdä neljä tunnin mittaista jaksoa. Kanavanvaihdoksen myötä sarjan jaksojen määrä kuitenkin kasvoi.

Sarjaan haluttiin eri-ikäisiä ja eri tavoin ulkomaille päätyneitä suomalaisia. 

– Esimerkiksi Australiassa tapasimme Tomi Björckin, joka on tuoreempi maastamuuttaja.

Pohjois-Amerikan suomalaisimmassa kaupungissa Hancockissa Michiganissa paikalliset taas pitivät itseään amerikansuomalaisina. Suomalaisuus näkyi kaupungissa voimakkaasti, ja esimerkiksi tiennimet ovat suomeksi.

– Heillä on kulttuurissa paljon samaa kuin meillä, mutta myös omia perinteitä. Heillä on esimerkiksi Pyhän Urhon päivä, Holma kertoo.

”Heidän oli vaikea puhua Suomesta ilman, että alkoi vähän itkettää.”

Antti Holma sanoo, että monen maastamuuttajan puheessa toistuivat samat, suomalaiset asiat, joita uudessa kotipaikassa on ikävä: terveydenhuolto, sauna, luonto ja perhe sekä ystävät. Ilmi tuli myös asioita, joita Suomesta ei kaivattu, kuten käytöstapojen puute ja marraskuun pimeys.

Chilessä Antti Holma kohtaa muun muassa Nightwish-yhtyeestä tutun Marco Hietalan.
Chilessä Antti Holma kohtaa muun muassa Nightwish-yhtyeestä tutun Marco Hietalan.

Holman mukaan ulkomailla asuu kuitenkin hyvällä tavalla isänmaallista väkeä. Puheessa kuulsi lämpö ja rakkaus synnyinmaata kohtaan.

– Heidän oli vaikea puhua Suomesta ilman, että alkoi vähän itkettää.

Antti Holma ja maastamuuttajat. MTV3 ma klo 21.00    

Toni Wirtanen ja Jannika B näyttävät rakkautensa avoimesti perjantain Vain elämää -erikoisjaksossa. Varo juonipaljastuksia!

Vain elämää -ohjelman seitsemännen kauden artistipäivät on nyt vietetty, mutta ohjelmasta on vielä jäljellä kaksi jaksoa. Tämän viikon perjantaina luvassa on jotakin aivan uutta, kun ruudussa nähdään niin sanottu encore-jakso.

Jaksossa artistit esittävät itselleen tärkeitä kappaleita valitsemansa kollegan tuotannosta. Tällaisia esityksiä laulajilta ei ole ennen kuultu.

Satulinnan saunamökki täyttyy rakkaudellisesta tunnelmasta, kun Toni Wirtanen kutsuu vaimonsa Jannika B:n esiintymään kanssaan. Tonin mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun he duetoivat julkisesti.

– Totesin äsken, että tämä on kappale, jota en ehkä pysty vetämään. Mietin pitkään, voiko näin tehdä, mutta sitten ajattelin, että kun mä kaadun, niin mua ei nosta kukaan ylös niin kuin vaimoni Jannika, jonka haluan kutsua tähän rinnalleni, Toni sanoo.

Nelosen julkaisemalla ennakkoklipillä ei vielä kuulla itse esitystä, mutta Toni ja Jannika nähdään suukottelemassa ja pitämässä hellästi toisiaan kädestä.

– Kun näki ilmielävänä tuon rakkauden ja heidän yhteytensä, tuli sellainen olo, että tältäkö rakkaus näyttää, Sanni kehuu paria.

Jannikan ja Tonin parisuhde on ollut esillä viime aikoina myös siksi, että Jannika kertoi sairastamastaan masennuksesta. Toni on ollut hänelle tärkeä tuki hoitoon hakeutumisessa ja toipumisessa.

– En ole ikinä omassa perheessäni joutunut vähätellyksi, vaan Toni on aina kuunnellut ja hoitanut tyttäremme, jotta olen saanut levätä. Toni on paras ystäväni, vertaistukeni ja ymmärtäjäni, Jannika sanoi Me Naisten haastattelussa syyskuussa.

Me Naiset ja Nelonen kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.