Petra Kinnula treenaa Janne Särmäkarin kanssa, joka on tukena ja kannustaa käymään salilla. Kuva: Milka Alanen
Petra Kinnula treenaa Janne Särmäkarin kanssa, joka on tukena ja kannustaa käymään salilla. Kuva: Milka Alanen

Viime keväänä Me Naiset kertoi Petra Kinnulasta, joka oli laihtunut 50 kiloa. Nyt Petra kertoo, miten painonpudotuksessa onnistuu niin, etteivät kilot tule rytinällä takaisin.

Jes, vihdoin vaa’an lukema hivelee silmiä, ja tavoitefarkut mahtuvat päälle! Vaan miten käy, kun maaliin on päästy: täyttyykö herkkukaappi palkintosuklaista vai löytyykö voitonriemu lenkkipolulta?

Petra Kinnula, 36, tietää, miten pysyvä elämäntapamuutos onnistuu. Hän laihdutti 114 kilosta 55 kiloa, ja saavutti tavoitteensa viime keväänä. Entiseen elämään ei ole paluuta. Petran motivaatio pysyy yllä houkutushetkienkin, kuten juhlapyhien, yli. Nämä oivallukset ovat auttaneet häntä.

Oivallus 1: Anna uusille tavoille aikaa

Ei ole mihinkään kiire. Se on tärkein oivallus, jonka Petra on tehnyt pudotettuaan painoa noin kahden vuoden ajan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Kilo per viikko oli minun ja personal trainerini Janne Särmäkarin tavoite. Riittävän rauhallinen tahti ei ole helppoa. Se vaati motivaatiota ja hyvää valmentajaa. Yksin olisin saattanut hurahtaa ja laihtua nopeasti, Petra miettii.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Personal trainer laati Petralle ruokavalio- ja liikuntaohjelman. Etenkin ruokavalion merkitys painonpudotuksessa on olennainen, ja Petra tietää, että uusille ruokailutottumuksille kannattaa antaa aikaa.

”Ennen rakastin pitsaa, mutta nyt minusta tuntuu, etten yksinkertaisesti tarvitse sitä mihinkään.”

– Alusta alkaen minun oli hirveän vaikea suhtautua vähähiilihydraattiseen ruokavalioon ja naureskelin esimerkiksi kvinoalle. Mutta kun ensimmäiset pari viikkoa vähemmillä hiilareilla ja ilman sokeria olivat kuluneet, ei minun enää edes tehnyt mieli makeaa. Suklaa alkoi maistua pahalta ja kvinoa hyvältä. Kannattaa kokeilla, se on yllättävän helppoa.

Nykyään Petra ei syö juuri lainkaan epäterveellistä ruokaa.

– Tärkeää on, että en päästä itseäni nälkäiseksi vaan syön 5–6 kertaa päivässä. Ennen rakastin pitsaa, mutta nyt minusta tuntuu, etten yksinkertaisesti tarvitse sitä mihinkään.

Silti Petrakaan ei voi välttyä houkutuksilta. Hän valitsee joka päivä ja moneen otteeseen, mitä suuhunsa laittaa.

– Heikkoina hetkinä, kuten nälkäisenä reissussa, minua auttavat mantrat: ”Ruoka on vaan ravintoa” ja ”Nälkä on vain tunne”. Ne motivoivat. Minua on auttanut myös se, että pt huomaa aina, kun olen laihtunut. Tuntuu, etten tee tätä turhaan.

Oivallus 2: Tee tylsästä treenistä hauskaa

Petra pyöräilee tai kävelee töihin kymmenen kilometriä ja käy spinningissä 3–4 kertaa viikossa. Lisäksi hän käy salilla pari–kolme kertaa viikossa, vaikkei oikeastaan välitä siitä.

– Rakastan spinningiä ja kävelylenkkejä, mutta kuntosalilla tulee rasittava tuskanhiki, eikä samanlainen kunnon hiki kun aerobisessa rasituksessa. Siksi minulle on tärkeää, että salilla käymiseen liittyy sosiaalinen puoli.

Petra aloitti hiljattain treenit personal trainerinsa toisen asiakkaan, Marian kanssa.

”Elämäntapamuutos ei ole kisa, vaan kamppailua itseä ja entisiä elämäntapoja vastaan.”

– Toisen kanssa sovituista treffeistä ei voi luistaa, ja meillä on tosi hauskaa treeneissä. Maria on myös käynyt läpi elämänmuutosta, joten häneltä saan vertaistukea.

Treenikaverin kanssa ei kannata kuitenkaan vertailla suorituksia.

­­­– Voimme jutella Marian kanssa tekniikasta, mutta teemme liikkeet eri painoilla. Elämäntapamuutos ei ole kisa, vaan kamppailua itseä ja entisiä elämäntapoja vastaan.

Oivallus 3: Kuuntele itseäsi

Kun Petra oli laihtunut kymmeniä kiloja, moni tuttu ihmetteli, mihin hän enää tarvitsisi personal traineria. ”Sehän vain huijaa sinulta rahat”, hänelle sanottiin.

– Kun ulkomuoto muuttuu, joutuu sietämään muiden hämmästelyä. Silloin on hyvä muistaa, että elämäntapamuutos on oma valinta, eikä kenelläkään ole oikeutta arvostella sitä.

”En ole syönyt sokeria yli vuoteen, muutamia lakupaloja lukuun ottamatta.”

– Olen nähnyt, miten joku on päässyt tavoitteeseensa ja palannut sitten entisiin ruokavalio- ja liikuntatottumuksiinsa. Minä en halua palata enää koskaan entisiin tapoihini ja alkaa jojoilla. Siksi minulla on vielä personal trainer, joka ymmärtää tuntee minut ja kannustaa käymään säännöllisesti salilla.

Petra toivoisi, että kaverit ja tutut ymmärtäisivät, että hänellä on uusi pysyvä elämäntapa.

­– Syön edelleen vain vähän hiilihydraatteja, enkä ole syönyt sokeria yli vuoteen, muutamia lakupaloja lukuun ottamatta. Tämä on nyt minun normaali elämäni.

Oivallus 4: Mieti uusi tavoite

Viime jouluna Petra ajatteli, että hänen ei enää tarvitsisi laihduttaa. Hän oli pudottanut 44 kiloa.

– Kinastelimme asiasta pt:ni kanssa. Olin tyytyväinen itseeni, mutta Jannen mielestä minä olin luovuttamassa. Päätin jatkaa hänen asiakkaanaan niin kauan, kun tuntuu hyvältä. Tajusin, että pelkään jonkin verran vieläkin, että palaan entiseen.

Petraa on auttanut se, että hän on hionut tavoitettaan sitä mukaa, kun keho on tottunut muutoksiin.

– Seuraavaksi päätin, että laihdun kokonaisuudessaan 50 kiloa. Olen tottunut uusiin elämäntapoihini, joten kilot lähtivät omalla painollaan. Kun olin laihtunut 55 kiloa, tavoitteeni ei ollut enää laihtua. Nyt olen motivoitunut siihen, että pysyn tässä kropassa, lihaskuntoni kehittyy ja näytän urheilulliselta. Haluan myös oppia koko ajan lisää ravinnosta.

PT:n vinkki

”Pysyvään elämän­tapamuutokseen tarvitaan halua ja motivaatiota muutokseen sekä realistinen ja toimiva suunnitelma. Tärkeää on, että terveellisistä ruokailu- ja liikuntatavoista tulee rutiininomaisia. Kannattaa miettiä, mitkä asiat ovat jo rutinoituneet ja missä kaipaa vielä tsemppausta. Jos vaikka ruokavalion noudattamisessa tai lihaskunnon kehittämisessä tarvitsee tsemppausta, ne helpottuvat valmentajan avulla. Myös tavoitteen uudelleen miettimistä kannattaa pohtia: jos ylimääräiset kilot on pudotettu, voi seuraava tavoite olla lihaskunnon kehittäminen.”

Personal trainer
Janne Särmäkari,
JS World

Sisältö jatkuu mainoksen alla