Mitä tekisin elämälläni? Tämä kysymys nousee todennäköisesti mieleen vähän ennen pyöreitä vuosia. Kuva Shutterstock
Mitä tekisin elämälläni? Tämä kysymys nousee todennäköisesti mieleen vähän ennen pyöreitä vuosia. Kuva Shutterstock

Ikäkriisi iskee tutkitusti juuri ennen uudelle vuosikymmenelle siirtymistä.

Aikuinen syventyy itsetutkiskeluun aina vuotta ennen uudelle vuosikymmenelle siirtymistä, uusi tutkimus osoittaa.

29-, 39-, 49- ja 59-vuotiaat käyttävät tämän vuoden kyseenalaistaakseen omia elämänvalintojaan ja tulevaisuuttaan. Silloin he erityisesti syventyvät etsimään merkitystä elämälleen, kertoo Proceedings of National Academy of Sciences -nettisivuilla julkaistu tutkimus.

Tänä aikana ihminen todennäköisemmin alkaa harjoitella esimerkiksi maratonille. On myös suurempi mahdollisuus, että hän päätyy pettämään puolisoaan tai tekemään itsemurhan.

– Muutokset saavat meidät arvioimaan elämäämme uudestaan. Kun ympärillä tapahtuu paljon, on helpompi vain mennä ja tehdä. Mutta kun pysähdyt ja otat askeleen taaksepäin, alat arvioida elämääsi uudelleen, tutkimuksen tehneet UCLA:n psykologi Hal Hershfield ja New Yorkin yliopiston Adam Alter kirjoittavat.

Tutkijat perehtyivät muun muassa pettämisdeittisivusto Ashley Madisonin tarjoamiin taustatietoihin. Heille selvisi, että palvelun käyttäjistä yli 18 prosenttia oli 29-, 39-, 49- ja 59-vuotiaita miehiä. Naisilla tietyn iän vaikutus ei ollut yhtä vahvasti näkyvissä, vaikka trendi olikin samansuuntainen.

Uusi alku innostaa

Vuotta ennen uuden vuosikymmenen alkua olemme siis erityisen uppoutuneita kyseenalaistamaan elämämme mielekkyyttä. Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat myös siihen, miten paljon ihmiset arvostavat niin sanotusti uusia alkuja. Tasaluku antaa heidän mukaansa tunteen, että jokin asia on tullut päätökseen. Parittomalla luvulla ei ole samaa vaikutusta.

Tulevaisuudessa tutkijat haluaisivat selvittää, miten ajanjakson ennen pyöreitä vuosia voisi hyödyntää parempien elämäntapojen löytymisessä, esimerkiksi tupakoinnin lopettamisessa tai laihdutuksessa. Asiasta uutisoi NYMag.

Lue lisää

Sirpa Selänne: ”Vauva toi aikalisän ikäkriisiin”

Tavoitteena elämänmuutos? Miniaskelin onnistut varmasti

26 kiloa puolessa vuodessa laihtunut Moona: "Näin tein pysyvän elämänmuutoksen"

Joillakin niitä ei ole ollenkaan ja joillakin vaikka muille jakaa. Arvaatko hiusten perusteella, ketkä julkisuuden henkilöt ovat kuvissa?

 

Hyönteisruoka on saapunut Suomeen ja siitä povataan maailman ruokakriisin pelastajaa. Mutta miltä se maistuu? Vai maistuuko miltään?

”Hieman makea”, ”jännä jälkimaku”, ”yksinään vähän tunkkainen”, ”mielenkiintoisella tavalla huokoinen”.

Näin Me Naisten raati kuvaili Belgiassa kasvatettujen ja uunissa paahdettujen kokonaisten kotisirkkojen makua hyönteisruokatestissä.

Granolassa kotisirkat olivat silmällä selvästi havaittavissa kaurahiutaleiden, siementen, omenan ja puolukkajauheen seassa, mutta rapsakka suutuntuma katosi muun rouskeen sekaan eikä sirkkoja aamiaisjugurtissaan mitenkään maistanut tai tuntenut. Moni piti sirkkamysliä perushyvänä granolana.

– Ei tämä minua ällötä millään tavalla. Hyvää on, kommentoi yksi raatilainen.

– Nyt ollaan syvästi omien ennakkoluulojen kanssa tekemisissä, myönsi toinen, mutta pisteli reippaasti kipollisen sirkkagranolalla ryyditettyä jugurttia menemään.  

– En ostaisi maun takia. Ei mitenkään ihmeellinen, kommentoi kolmas.

Onko liian madventuresia vai maistuisiko sirkkamysli?
Onko liian madventuresia vai maistuisiko sirkkamysli?

Hyönteisruoan trendikkyys näkyykin tällä hetkellä sirkkaruoan hinnassa. Pieni 200 gramman paketti granolaa maksaa noin 9 euroa. Hintaa nostaa ehkä myös se, että kotimaisten sirkkojen kasvatus on vasta alussa ja sirkat tuodaan Suomeen muualta Euroopasta.

Trendin aallonharjalla

Suomessa jyllää tällä hetkellä pienimuotoinen hyönteisruokabuumi.

Fazerin leipomosta kerrotaan, että he eivät ole aina saaneet sirkkajauhoa Hollannista niin paljon ja nopeasti, kuin heidän leipurinsa sitä taikinaansa tarvitsisivat. Kaikki sirkkaleivät menevät ja illalla kyselijöille pitää tarjota 'ei oota'.

Se ei ole ihme.  Hyönteisleipä maistuu nimittäin pelkän Oivariinin kanssa erinomaiselta. Sen sirkkajauhopitoisuus on kolme prosenttia, ja kuulostaa hämmästyttävältä, että yhteen pieneen leipään on silti käytetty 70 kotisirkkaa.  

Näyttää ja maistuu vastaleivotulta leivältä, mutta sisältää 70 kotisirkkaa jauhettuna. Kuva: Fazer
Näyttää ja maistuu vastaleivotulta leivältä, mutta sisältää 70 kotisirkkaa jauhettuna. Kuva: Fazer

– Olin vähän varautunut, ennen kuin laitoin leivän suuhuni, mutta tämähän on hyvää, testiryhmäläinen kehuu.

– Siemenet tekevät leivästä rapsakan. Kivalla tavalla vähän pähkinäinen ja paahteinen maku.

– Leipä on niin hyvää, että unohdin sirkat kokonaan. Olen pääosin kasvisyöjä, joten en ehkä kuitenkaan ota sitä jokapäiväiseen käyttöön.

Hyönteisten tunteet

Sirkkaleipää ja sirkoista valmistettuja einespihvejä mutustellessaan voikin miettiä tuntevatko hyönteiset ja sattuuko niihin.

Ympäristön kannalta hyönteissyöntiä pidetään kuitenkin niin paljon parempana ratkaisuna kuin perinteistä lihansyöntiä, että sen myötä vegaanius on saanut uuden muodon: entovegaani sallii ruokavalioonsa hyönteiset ja hyönteisperäiset tuotteet, mutta ei lihaa, kalaa tai maitotuotteita.

Ilmeisesti kaikki valmistajatkaan eivät pidä kotisirkkoja liharuokana, sillä kaupan einesaltaassa myytävät sirkkajauheella ryyditetyt pihvit on nimetty kasvispihveiksi. Ne sisältävät 83% kasviksia ja 4,6% kasvatetun kotisirkan jauhetta, ja saavat raadilta kehuja.

– Tämähän on miellyttävä tuttavuus einespihvien joukossa.

– Tuhti, ruokaisa, täyttävä eikä lainkaan kuiva. Kiva, että pinaatti, parsakaali ja kaikki ainekset  – paitsi kotisirkka – maistuvat.

Hyönteispihvit voittavat pinaattiletut ja monet kasvispihvit niin maussa kuin proteiinipitoisuudessa.
Hyönteispihvit voittavat pinaattiletut ja monet kasvispihvit niin maussa kuin proteiinipitoisuudessa.

Testasimme tuotteet: Fazer Sirkkaleipä 250g, 3,99e, Veljekset Mattilan Sirkka-kasvispihvit 300g, 3,98e ja Samu sirkkagranola 200g, 8,90e