Sipilöiden perhe laskee säästäneensä parisataatuhatta euroa rakentamalla itse. Siinä on päässyt jo palkoille.

Porvoolaiset Ina, 42, ja Hannu Sipilä, 44, rakensivat omakotitalonsa hartiapankilla.

– Meidän palkoilla ei olisi muuten ollut ikinä mahdollisuutta
tämänkokoiseen taloon, valtiolla töissä oleva Hannu sanoo.

Sipilöiden puutalossa on 360 neliötä. Vain sähkö- ja putkitöissä, laatoituksissa ja tapetoinnissa on käytetty ulkopuolista apua.

Urakoija velottaa tunnista 30–50 euroa. Hannu laskee viettäneensä rakennustyömaalla tuhansia tunteja ja säästäneensä sillä helposti 200 000 euroa. Se on jo ihan hyvä korvaus menetetyistä vapaailloista ja lomista.

Talo on itse asiassa jo toinen Hannun rakentama.

– Meillä on rakennettu koko ajan vuodesta 1999 lähtien. Nykyisen talon perustukset tehtiin 2004, ja se on yhä hiukan kesken, hän kertoo.

Ensimmäisen talon ohessa syntyivät perheen kolme lasta.

– Minä hoidin lapsia ja mies rakensi taloa, Ina kuvaa työnjakoa.

Talon rakentamisen sanotaan olevan varma keino saada avioero, mutta Ina ei allekirjoita ajatusta.

– Minusta se pikemmin yhdistää.

– Ensimmäisen talon aikana ei tehty muuta kuin töitä ja taloa. Nyt on ehditty jo lomaillakin.

Sipilöiden mielestä hartiapankkirakentamiseen ei tarvita ylimaallisia taitoja.

– Työkaverini rakensi talon ilman mitään kokemusta, ja se onnistui ihan hyvin, Hannu kannustaa.

Hyödynnä kotitalousvähennys

  • Uudisrakentamiseen ei saa kotitalousvähennystä, mutta kodin ja mökin remonteissa se kannattaa hyödyntää.
  • Kotitalousvähennys sopii parhaiten urakoihin, joissa materiaalien osuus kuluista on pieni ja työn osuus suuri.
  • Työkuluista voi vähentää 60 prosenttia omassa verotuksessa, enintään 3 000 euroa vuodessa. Pariskunnalla katto on siis 6 000 euroa. Omavastuu on 100 euroa per henkilö.

Apuriksi omalle raksalle?

Kannattaa myös laskea, kuinka paljon voi säästää ryhtymällä ammattimaisen kirvesmiehen apuriksi omalle talotyömaalle. Keskituloiselle palkansaajalle saattaa tulla jopa halvemmaksi ottaa palkatonta lomaa ja hoidella apupojan hommia – kuten siivouksia ja tavaroiden hakuja – kuin palkata ulkopuolinen
hanttihommiin. Samalla voi valvoa työn etenemistä.

– Urakoihin se ei sovi, mutta jos löytää rakennukselleen luotettavan timpurin tuntityöhön, niin miksei, sanoo neuvontainsinööri Jouko Lommi Pientalorakentamisen kehittämiskeskuksesta.

Ida Paul ja Kalle Lindroth ovat Emma Gaalassa ehdolla vuoden tulokkaaksi. 

Duona esiintyvän Ida Paulin ja Kalle Lindrothin työtilanne ei ole tavanomaisin, sillä Ida Paul opiskelee toista vuotta maailman parhaaksi rankatussa Harvardin yliopistossa.

”Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita.”

– Lensin yöllä juuri takaisin Suomeen. Teemme töitä periodeissa. Suomessa teemme keikkoja ja musajuttuja. Kun olen Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita, Ida Paul kertoi tänään Emma-ehdokkaiden julkistustilaisuudessa.

Ida Paulin äiti on suomalainen ja isä yhdysvaltalainen. Lapsena hän on asunut Amerikassa lyhyen aikaa, jolloin haave amerikkalaisessa yliopistossa opiskelusta lujittui. 

Hakuprosessi Harvardiin kesti puoli vuotta, jonka aikana Ida Paul keräsi suosituksia opettajilta ja kollegoilta, kirjoitti esseitä ja teki SAT-pääsykokeen. Ida Paul teki jo tuolloin, 19-vuotiaana, kappaleita Warnerin artisteille.

– Toki arvosanat pitää olla kouluun riittävän hyvät, mutta pitää olla lisäksi joku asia, jossa on ihan huippu. Minulla se oli tämä musajuttu, joka on yhä minulle numero yksi.

”Kaikki eivät ole tiedehörhöjä”

Harvardissa Ida Paul ei ole vielä päättänyt pääainettaan, mutta on opiskellut yhteiskuntatieteitä, naistutkimusta sekä sivuaineina tanssia ja teatteria. Hän asuu kampuksella asuntolassa.

”Koulu on ihan oma ekosysteeminsä.”

– On kivaa, kun parhaat kaverit asuvat ihan naapurissa. Koulu on ihan oma ekosysteeminsä, kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. 

– Vaikka koulussa on lahjakkaita ihmisiä, ei kaikki todellakaan ole mitään tiedehörhöjä, jotka ovat hautautuneet laboratorioon. Sinne haetaan joka vuosi entistä monipuolisempi vuosiluokka opiskelijoita.

Harvardiin pääsy ei jää rahasta kiinni

Lukuvuosimaksu Harvardissa on yli 50 000 dollaria eli yli 42 000 euroa. Ida Paul painottaa, että Harvard kuuluu need blind -haun piiriin, jossa maksut räätälöidään opiskelijalle maksukyvyn mukaan. Loput maksusta kuitataan lahjoituksilla, joita yliopisto on saanut.

– Tiedän opiskelijoita, jotka eivät maksa opiskelusta mitään. Jotkut käyvät opintojen ohella töissä. Kenelläkään ei jää pääsy rahoituksesta kiinni.

”Musa on ainut pysyvä asia mun elämässä.”

Ida Paulilla on tällä hetkellä koti Suomessa ja Amerikassa, mutta hän uskoo panostavansa tulevaisuudessa eniten musiikkiin. Ida Paulin ja Kalle Lindrothin ensimmäinen albumi julkaistaan helmikuussa.

– Musa on ainut muuttumaton, pysyvä asia mun elämässä. Vaikka elämä ja vaatimuksen Harvadissa ovat joskus stressaavia, se varmasti kannattaa. Mitä enemmän koen, sitä enemmän minulla on myös lauluihin kirjoitettavaa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo suru-uutisesta Facebookissa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa, 52, kertoo virallisilla Facebook-sivuillaan suru-uutisesta: hänen nuorin pikkuveljensä on kuollut. 

– Nuorin pikkuveljeni on menehtynyt. Suruviesti saavutti minut 7.12. iltapäivällä. Jupan ystäville suru-uutinen tiedoksi. Jupaa ei enää ole, Sarkomaa on kirjoittanut Facebookiin.

Sarkomaa on omistanut päivityksessään koskettavan runon veljelleen.

Pikkuveljelleni

Ikinä ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän
Yhtäkkiä elämäsi loppuikin tähän

Lähdit niin hiljaa
Että vain aamu kuuli
Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli

Kiitos yhteisistä lapsuuden vuosista
Ja vuosista sen jälkeen
Uskon että sinun on nyt hyvä 
Taivaan kodissa olla