16-lapsisen suurperheen äidin Päivin mukaan lestadiolaisvanhempien väsymyksestä on tehty kielletty tunne. Päivi tai hänen perheensä ei esiinny kuvituskuvassa (Shutterstock).
16-lapsisen suurperheen äidin Päivin mukaan lestadiolaisvanhempien väsymyksestä on tehty kielletty tunne. Päivi tai hänen perheensä ei esiinny kuvituskuvassa (Shutterstock).

Tällä viikolla ilmestyvä Usko, toivo, raskaus -kirja on nostanut taas esille vanhoillislestadiolaisuuden ja siihen liittyvät ongelmat, kuten suurperheen pyörittämisestä johtuvan uupumuksen. – Arki on haastavaa, mutta ei sietämätöntä, 16 lapsen lestadiolaisäiti Päivi Tuomivaara kertoo.

Helsingin Sanomat kirjoitti viikonloppuna uudesta Usko, toivo, raskaus -kirjasta, joka kertoo vanhoillislestadiolaisten suurperheiden raskaasta arjesta.

– Rukoilin Jumalaa, että miksi annat minulle näin suuren perheen, vaikken enää jaksa. Olin kateellinen pienemmille perheille, joiden elämä oli hallinnassa. Omani oli ihan levällään. Vaikka saimme apua, uupumus oli lopulta niin valtava, että toivoin vain kuolevani pois, 11 lapsen äiti ja  kirjan toinen kirjoittaja Vuokko Ilola kertoo Helsingin Sanomissa. Ilola erosi herätysliikkeestä kolme vuotta sitten.

Mitä mieltä 16 lapsen lestadiolaisäiti, oululainen Päivi Tuomivaara, 42, on arjestaan?

– Kukaanhan ei uskoisi, jos yrittäisin väittää, että tämä on pelkästään ihanaa. Sitä elämä ei ole koskaan kenelläkään. Arki on haastavaa, mutta ei sietämätöntä, tai sellaista, josta ei selviäisi.

Usko, toivo, raskaus -kirjaan haastateltujen lestadiolaisvanhempien tavoin myös Päivi on ollut väsynyt ja uupunut. Kolmetoista hänen lapsistaan asuu vielä kotona.

Päivin mielestä lestadiolaisperheiden ryöpytys mediassa on luonut suunnattomasti paineita.

– Jos ihmisellä on liikaa haasteita, hän väsyy. Nyt meidän (lestadiolaisvanhempien) väsymyksestämme on tehty kielletty tunne. Emme saisi väsyä. Tällainen voi nostaa avunhakemiskynnystä, jos apua tarvitseva pelkää, että ensimmäisenä muokataan hänen vakaumustaan, sairaanhoitajana työskennellyt Päivi sanoo.

"En ole uupunut lasten takia"

Usko, toivo, raskaus -kirjasta käy ilmi, että moni lestadiolaisvanhempi on toivonut, että lapsia ei syntyisi enää lisää, mutta käytännössä näin ei ole tapahtunut ehkäisykiellon takia.

– Minä ajattelen, että perhe-elämästä johtuvaa uupumusta voi hoitaa muullakin tavalla kuin käyttämällä ehkäisyä. Hyvin harvoin uupumukseni syy on ollut lapsissa, vaan esimerkiksi yllättävässä elämäntilanteessa.

Kun Päivin mies loukkaantui lasketteluonnettomuudessa, koko perhe pelkäsi menettävänsä isän.

– Näissä tilanteissa äiti voi tehdä vähän vähemmän. Joskus meillä käy siivooja tai vien pyykit pesulaan. Minä olen saattanut joskus haukata liian ison palan elämässäni, esimerkiksi ryhtymällä remonttiprojektiin yksin. Olen ajatellut, että selviän asioista, mutta jossain vaiheessa minun on pitänyt tunnustaa, että olen tehnyt virhearvion.

Tärkeintä Päivin mielestä on, että lapset ovat perheen yhteinen juttu, ei vain äidin.

– Se, miten perheissä jaksetaan, on perheen yhteinen asia. Puolisoiden välisellä avoimella keskustelulla ja keskinäisellä kunnioittamisella ja arvostuksella saadaan paljon aikaan. Se on se, josta ammennan voimani. Joku voisi ajatella, että pyöritän yksin perheemme arkea, koska en käy töissä. Olemme kuitenkin tasavertaisia ja hoidamme perhettä mieheni kanssa.

"Lapsi on lahja"

Päivin mukaan elämä on opettanut hänestä nöyrän.

– Lähipiirissäni on perheitä, joissa ei ole ollenkaan lapsia. Minun on vaikea kohdata heitä, koska perheemme on niin suuri. Tiedän, kuinka vaikea asia se on heille.

Hän on kokenut myös surua. Päivin sisko kuoli nuorena, ja yksi hänen lapsistaan meinasi kuolla hukkumalla.

– Tällaiset elämänkokemukset ovat olleet rankkoja, mutta opettaneet, että lapsi on lahja. Niitä ei tehdä tekemällä, anneta kaikille vanhemmille tai pidetä loppuelämää. Kaikkea voi sattua.

– Olen luonteeltani sellainen, että näen ilot ja positiiviset asiat päällimmäisinä. Huolia ja murheita on aina, mutta elämä on näyttänyt, että uskomattomistakin tilanteista selviää. Kaikki on järjesteltävissä. Positiivisuuden turvin jaksaa. Uutisoinnista saa sellaisen kuvan, että uuden kirjan kertomuksissa usko ahdistaa, mutta minulle se on ollut vaikeissakin tilanteissa voimavara.

Lue myös:

Lestadiolainen naispappi: "Naisen asemasta on tärkeää puhua"

Kielletty hedelmä kertoo lestadiolaistyttöjen vapaudenkaipuusta