Sekositko sinäkin Neon 2 -yhtyeestä? Rami Alanko ja Jussi Rainio äänityspöydän ääressä vuonna 1995.  Kuva: Sanoma-arkisto
Sekositko sinäkin Neon 2 -yhtyeestä? Rami Alanko ja Jussi Rainio äänityspöydän ääressä vuonna 1995. Kuva: Sanoma-arkisto

Kirjeenvaihtoa soutuveneellä, Neon 2:n luukuttamista ja vastapuhelu kotiin! Muistatko vielä nämä asiat, joita tehtiin kesäisin ennen nettiä ja kännyköitä – eli 1990-luvun alkupuoliskolla?

  1. Ulkomaanmatkalle valmistautumiseen kuului kirjakaupassa tai vähintään kirjastossa käyminen. Paikallistietoutta imettiin painetuista matkaoppaista ja niiden mustavalkoisiakin kuvia katseltiin pidempään kuin mitään Instagram-otoksia koskaan.
  2. Automatkoille äänitettiin C-kasetteja, joista toinen puoli piti varata sisaren suosikkimusiikille.
  3. Iltapäivisin katseltiin kavereiden kanssa Jyrki-ohjelmaa tai opeteltiin tanssiliikkeitä MTV:n videoista, jos kaapelikanavat ylipäätään jonkun luona näkyivät. Parhaimmat palat nauhoitettiin VHS-kasetille, joita kelattiin parhaimmillaan monta kertaa läpi.
    Lue myös! Vhs-kasettien kelaaminen ja 15 muuta asiaa, joita jouduimme sietämään parikymmentä vuotta sitten
  4. Sanomalehden menopalsta ja kauppojen seinillä olevat ilmoitukset oli pakko lukea tarkkaan, että yksikään kesätapahtuma ei jäisi huomaamatta.
  5. Teksti-tv oli viihdyttävä käyttöliittymä. Sieltä saattoi saada seuraakin festareille tai kirjeenvaihtoon.  
  6. Tiiliskiven kokoiset sanakirjat lähtivät mukaan ulkomaanreissuille, vaikka matkalaukkuun olisi halunnut pakata paljon muutakin. Erikseen tuli kannettua Nizzan-lomalle suomi–ranska-sanakirja ja ranska–suomi-sanakirja.
  7. Tuli ainakin käytyä kirjastossa ja hankittua sieltä kesälukemista sekä -musiikkia, että viihtyisi paremmin mökillä ja mummolassa. Rakkaus lukemiseen syttyi noina ihanina toimettomuuden kesinä, joiden luppoaikaa eivät netflixit ja facebookit täyttäneet.  Parasta lomalukemista tosin olivat SinäMinä-lehtien romanttiset novellit.
  8. Kielikurssilta piti ottaa vastapuhelu kotiin tai lähettää perinteistä postia, jos halusi kertoa, että kaikki on hyvin uudessa paikassa.
  9. Oli ihan ok lähteä pyörällä kymmenen kilometrin päähän uimarannalle ja viettää siellä pitkä päivä ystävien kanssa ilman, että oli koko ajan tavoitettavissa kännykän päässä tai että joku otti tilanteesta valokuvia ja sometti.
  10. Postilaatikossa saattoi odottaa kirje tyttö- tai poikaystävältä, joka oli matkustanut kesäksi tavoittamattomiin mökille.
  11. Kirjeitä vaihdeltiin parhaimmillaan joka toinen päivä, koska Posti toimi silloin toisin kuin nykyään. Se saattoi tarkoittaa jokapäiväistä souturetkeä mökiltä järven yli postilaatikolle, joten kesän jälkeen oli hyvät hauislihakset!
  12. Jos vietti kesän kotona, iltaisin tuli lähdettyä aina ulos kävelylle tai pyörälenkille, kun tuli ikävä ystävien seuraa. Koskaan ei voinut olla varma, missä he olivat milloinkin: huoltoasemalla, puistossa, Hesellä…  
  13. Rippileirillä lähetettiin paperiviestejä tyttöjen ja poikien talojen välillä sekä opetustuntien aikana pulpetista toiseen. Niiden säilyttäminen päiväkirjan välissä tuntui ihan toiselta kuin kivan tekstiviestin tallettaminen puhelimen muistiin.
  14. Mökillä kuunneltiin paristokäyttöistä matkaradiota, joten senkin käyttöaika oli rajoitettua. Kesän 1992 kuumin biisi oli Neon 2:n Polku. Aikaa ennen nettiä oli mahdotonta selvittää yhtyeestä yhtään sen enempää: radiota kuunneltiin korvat kiinni kaiuttimessa, josko sieltä paljastuisi lisätietoa ihanan kappaleen esittäjistä.
  15. Huvipuistokeikasta, ulkomaanmatkasta ja shoppailupäivästä nautti täysillä – ja ilman viesti- ja somekeskeytyksiä. Oli enemmän spontaaneja lähtöjä, kun kaikkea ei sovittu etukäteen sähköisissä kanavissa.

Kerro omat kokemuksesi

Mitä asioita yllä olevasta listasta puuttuu?
Kerro alla olevassa kommentointikentässä kesäiset suosikkijuttusi aikaa ennen kännyköitä ja nettiä!

Maria Veitolaa on aina ärsyttänyt naiseuden vaatimus.

Toimittaja Maria Veitola, 44, kertoo uusimmassa Me Naiset -lehdessä työpaikalla kokemastaan seksuaalisesta ahdistelusta. Hän puhuu haastattelussa myös siitä, että naisen vartalossa eläminen ei ole ollut aina helppoa.

Teininä Maria pukeutui hippimekkoihin ja kaapuihin, parikymppisenä hän alkoi käyttää suuria huppareita ja jättimäisiä hiphop-farkkuja, jotka peittivät kehittyvän vartalon muodot.

”Minua on aina ärsyttänyt naisellisuuden vaatimus.”

– Sain olla rauhassa ainakin kopeloinnilta. Minua on aina ärsyttänyt naisellisuuden vaatimus. Ikään kuin olisin olemassa muiden katseita ja toiveita varten, hän kertoo ja painottaa, että on monia eri tapoja olla nainen.

Maria kertoo ajatelleensa, että jos hän ei pukeudu naisellisesti, hän ei ainakaan ole se, joka saa työpaikan seksikkyyden takia, vaan ainoastaan ammatillisten kykyjensä ansiosta. Osaa miehistä Marian olemus ärsytti ja kummastutti niin paljon, että tv-töissä häneltä saatettiin tivata, miksi hän pukeutuu niin rumasti.

– Eikä kukaan voi arvata, miten paljon raivoa miehissä on herättänyt lyhyt tukkani, Maria kertoo.

Milloin Maria on työelämässä kohdannut räikeintä sukupuolista syrjintää? Miksi johtajina on edelleen vähemmän naisia kuin miehiä? Miksi Maria on sosiaalisessa mediassa niin avoin? Miten hän huolehtii itsestään? Lue lisää Me Naisten numerosta 47/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.

Piritta Hagman kertoo tekevänsä töitä välillä jopa kuusi päivää viikossa.

Fysioterapeuttina työskentelevä entinen missi Piritta Hagman, 38, pääsi pitkästä aikaa juontohommiin. Hän emännöi yhdessä koomikko Sami Hedbergin kanssa World Vision: Sami Hedberg ja ystävät -hyväntekeväisyysshow’ta, joka esitetään Nelosella 8. joulukuuta.

– Aika vähän olen tehnyt juontokeikkoja viime aikoina, lähinnä hyvinvointitapahtumissa, joissa voin yhdistää kaksi osaamisaluettani, hän kuvailee.

– Nyt tosin tuntuu siltä, että voisin alkaa juontaa taas enemmän. Tein vähän aikaa sitten myös näytöksen pitkästä aikaa. Alkuun piti vähän muistella, mutta kyllä se sitten tuli selkäytimestä.

”Olen vuosi vuodelta lisännyt töitä.”

Hagmanien kolmelapsinen perhe on muuttanut vuosien varrella Niklas Hagmanin jääkiekkouran perässä ympäri Yhdysvaltoja ja Suomeakin, ja Piritta on keskittynyt pääasiassa perheen pyörittämiseen kotiäitinä. Nyt kun lapset ovat kasvaneet ja perhe asettunut Helsinkiin, on tullut Pirittan vuoro keskittyä uraan.

– Kuopukseni Eliana on nyt 5-vuotias. Olen vuosi vuodelta lisännyt töitä, ja nyt saatan tehdä töitä kuusikin päivää viikossa, hän kertoo.

Lisäksi Pirittalla on kesken myös ravintoneuvojan opinnot, jotka hän aloitti ymmärtääkseen ihmisen hyvinvointia kokonaisvaltaisemmin.

– Niitä on vielä kolmas vuosi jäljellä. Olin niin pitkään lasten kanssa kotona, että olen nyt yrittänyt ottaa kiinni kaikessa, missä pystyn, aiemmin muun muassa doulaksi ja synnytysvalmentajaksi kouluttautunut nainen nauraa.