Ihana, ihana ysäri. Kuvat: MVphotos, Shutterstock, Lehtikuva
Ihana, ihana ysäri. Kuvat: MVphotos, Shutterstock, Lehtikuva

Herranjestas, 90-lukuhan oli ihan eilen, mutta meillä on jo kokonainen sukupolvi ihmisiä, jotka eivät osaa edes kuvitella aikaa ennen kännyköitä ja muuta älyteknologiaa.

Jokin aika sitten sukulaisteini kertoi kummitusjuttua: ”25 vuotta sitten nuoriso vietti perjantai-iltaa älykännyköillään dataillen, kun jotain kamalaa tapahtui…”

Täti joutui pilaamaan tunnelman oikaisemalla, että teinit eivät vuonna 1990 todellakaan viettäneet perjantai-iltaa dataamalla, koska kenelläkään ei ollut kännykkää, saati puhelinta, jossa olisi ollut kamera. Se oli lankapuhelinten kulta-aikaa, jolloin kertakäyttökamerat olivat uusinta teknologiaa.

Antakaapas, kun tädit vähän kertovat nuoruudestaan. 80-90-luvun taitteessa perjantai-iltana…

1. Soitettiin paikallisradion nuorisoiltaan ja toivottiin jotain ihanaa slovaria. Ei ollut Youtubea eikä Spotifya. Jos lempibiisinsä halusi talteen, pantiin c-kassu mankkaan, toivottiin kappaletta ja odotettiin hermostuneena sormi rec-nappulalla valmiina painamaan. Maailman eniten ärsytti, jos juontaja alkoi pölistä biisin päälle. Se pilasi illan ja upean Sekalaiset-kasetin.

2. Katsottiin videolta lempisarjan uusin jakso, joka oli kouluviikolla tullut liian myöhään. Silloin mentiin aikaisin nukkumaan. Ei ollut sarjamaratoneja mahdollistavaa Netflixiä tai HBO:ta, ei edes Yle Areenaa, joiden ääressä nykyihmiset kukkuvat aamuun asti. Ylipäätänsä tv-ruutuja oli keskimäärin yksi per kotitalous. Mikään ei ketuttanut enempää kuin se, että nauhoituksen ajastus päättyi liian aikaisin ja jänskän loppukohtauksen tilalla oli pelkkää lumisadetta. Kuvittelepa omalle kohdallesi se tunne, ettet ikinä saisi tietää suosikkiohjelmasi ratkaisevia hetkiä nauhoituksen mentyä pieleen! Uusintoja sai odottaa vuositolkulla.

3. Jos Trivial Pursuitia pelatessa tuli kiistaa, asiaa ei voinut tarkistaa Googlesta vaan korkeintaan tietosanakirjasta. Pattitilanteessa saatettiin soittaa sanomalehden toimitukseen, koska silloin mediataloja kunnioitettiin vielä.

4. Jos kaveri ei vastannut lankapuhelimeen, treffejä ei voinut sopia. Ärsytti maailman eniten. Eniten taas nolotti soittaa ihanan pojan kotiin, koska puhelimeen saattoi vastata ”Virtasella” kuka tahansa vieraan perheen jäsen. Jotkut vastasivat myös puhelinnumerolla. Silloin kaverin puhelinnumerokin osattiin vielä ulkoa. Puhelinkopeille ei tarvinnut keksiä uusiokäyttöä, kolikkojen tilalla yleistyivät kortit, joita alettiin keräillä. Ylipäänsä harrastettiin erilaisten asioiden keräilyä.

5. Richard Scarryn ihanissa kirjoissa – joita pikkusisko lainasi sivukirjastosta – keittiössä puuhasteli vain perheen äiti. Uusintapainoksissa hellan ääreen on sittemmin lisätty myös isä, koska nykyään kaikki isät kokkaavat.

6. Ennen vanhaan kaikilla isillä oli paistinpannun sijaan oma autotalli. Rautalangalla tai nippusiteellä he pystyivät korjaamaan KAIKEN, IHAN KAIKEN. Miesflunssaa ei silloin vielä tunnettu. Pahin aids-pelko oli onneksi jo hellittänyt.

7. Kukaan ei pöhissyt Woltista, koska pizzamopotkin tekivät vasta tuloaan. Kukaan ei edes kuvitellut, että ravintolaruokaa pitäisi syödä kotona, koska harvat söivät ravintolassakaan. Vain pultsarit söivät ”katuruokaa”.

8. Kaikki tiesivät, että missi oli Tanja Vienonen. Kuka muka muistaa tämän vuoden Miss Suomen nimen?

9. Kaikilla oli samanlaiset vaatteet, jotka oli ostettu pikkukaupungin ainoasta nuorisovaateliikkeestä. Tai sitten Anttilan/Seppälän postimyynnistä. Uuden postimyyntikatalogin ääressä saattoi viettää ihanasti koko illan. Ei pääse samaan fiilikseen enää nettikaupoissa!

10. Hittileffa Yksin kotona oli täysin uskottava, mitä se ei ole enää 25 vuoden jälkeen. Amerikkalainen nettilehti listasi 12 syytä, miksi nykylapset eivät enää käsitä elokuvaa. Ennen e-lippuja maailman suurin katastrofi oli valmis, jos lentolippu tuhoutui maitotölkin kaaduttua sen päälle. Kaikki muutkin McCallisterin perheen ongelmat ovat nykysukupolville vieraita, sillä teknologia on jo ratkaissut ne kaikki.