Kuvan kissa on paikkansa valinnut. Kuva: Shutterstock
Kuvan kissa on paikkansa valinnut. Kuva: Shutterstock

Väriään vaihtava mekko on saanut haastajan.

Jälleen kerran yksi todiste siitä, että maailmaa voi katsoa useammalta eri kantilta: katsojasta riippuen tämän kuvan kissa kävelee portaita joko ylös tai alas. 9gag-sivustolle ladattu kuva on kerännyt jo liki 4 000 kommenttia, joissa spekuloidaan sitä, kumpaan suuntaan kissa oikein kulkee.

Kuvan lataaja on kenties yrittänyt tehdä kuvastaan uuden ”kohumekon”. Helmikuun lopulla internetissä nimittäin levisi kuva, jossa olevan mekon osa näki valkokultaisena, osa sinimustana.

Totuuden tietää vain kuvan ottaja, mutta moni kommentoija on varma omasta mielipiteestään – ja tietää kovin paljon rappusista ja kissoista.

”Alas, koska yleensä puu on tasaista portaiden vaakasuoralla osalla ja taka- tai pystyosa on kiveä.”

”Sanoisin, että tämä kissa menee ylös, koska se katsoo hieman ylös ja eteenpäin. Kun kissat laskeutuvat alas, he katsovat, mihin astuvat eli alas.”

”Tai sitten minne hittoon se ikinä haluaakin, koska se on kissa.”

Entäs sinä, kumpaan joukkoon kuulut? Tässä kuvassa on nimittäin helppoa nähdä molemmat vaihtoehdot ihan mahdollisina.

Lue myös:

Onko internetin sekoittanut kohumekko valkokultainen vai sinimusta? Tämän vastauksesi kertoo sinusta

Pelastusarmeija kampanjoi netin kohumekolla perheväkivaltaa vastaan

Mekkokohun huipentuma: mies tatuoi sinimustan mekon jalkaansa

Kokeile suomalaisen musiikin päivän kunniaksi, miten hyvin tunnet sinivalkoisten merkkibiisien sanat.

 

Itsenäisyyspäivänä Suomi lepäsi puhtaan lumipeiton alla kauniina ja hyvänä. Kohta alkaa vesisade. Onko Suomi 100 -huuma nyt muka ohi? Eiiiiiiiiiiiii!

1. Kieltäminen – ei se voinut olla tässä!

Juhlavuosi loppuu harvoin täysin yllättäen. Teemajuhlaan liimautuminen lopun kynnyksellä on kuitenkin tavallista. Haalimme alennusmyyntiin tulleita Suomi 100 -ämpäreitä ja pullonavaajia, sillä yksin jääminen pelottaa. 

2. Suru – töissä käynti voi auttaa

Juhlavuoden loppumista ei pidä yrittää päästä yli supervauhtia. Sinulla on täysi oikeus palata ”alaston mies juhlii MM-voittoa" -Facebook-kehyksiin ja hymähdellä Suomi 100  -tekstiviestiin vastanneille. Olivathan ne hienoja tunteja! Kukaan ei vie sinulta niitä pois.

Normaalia elämää ja rutiineja olisi kuitenkin hyvä pitää yllä. Töissä käyminen ja kavereiden näkeminen yleensä auttavat arkeen palaamista.

3. Viha – hemmetin chileläiset alpakkoinensa!

Viha ei ole väärä tunne. Se antaa rajoja ja vahvuutta. Mutta sitä on käsiteltävä, ettei se mene yli. Juhlavuoden  äkkiä loputtua, toisten maiden ilonpito voi nostaa aggressioita pintaan. 

Esimerkiksi Chilen itsenäistymisestä tulee ensi helmikuussa 200 vuotta. Ja siellä laiduntaa jo ihan valmiiksi alpakoita. Suomi 100 -surijan kannattaa siis ummistaa korvansa tältä hälyltä. Itseään voi myös lohduttaa ajatuksella, että pian ne chileläiset makaavat tässä ihan samassa kuopassa. 

Chile 200, ketä kiinnostaa! Kuva: Shutterstock
Chile 200, ketä kiinnostaa! Kuva: Shutterstock

Normaalin rajat alkavat paukkua, mikäli vuoden jälkeen yhä tuntee juhlavuotta kohtaan jatkuvaa raivoa. Vihan kuuluu hellittää, koska pitkittyessään se voi viedä kyvyn nauttia elämästä.

4. Riemu – kohta meillä on joulu!

Suomi 100 -surun ollessa pahimmillaan on hyvä muistaa, että surun, vihan ja ahdistuksen jälkeen koittavat paremmat ajat. Moni alkaa nähdä ympärillään uusia mahdollisuuksia. Hetkinen, joulu, sehän ei ole ollenkaan hullumpi pyhä! Uudesta juhlapäiväihastuksesta ei kannata kokea syyllisyyttä. Laastarisuhde saattaa auttaa käsittelemään asiaa.

5. Hyväksyntä – ei se ollut mitään henkilökohtaista

Vaikka juhlavuoden päätös ei olisi ollut omasta mielestä se paras mahdollinen, täytyy se jossain vaiheessa vain hyväksyä. Näin kävi, kynttilät on nyt poltettu ja Finlandia veisattu. Ei sen ehkä ollut tarkoituskaan olla mitään sen suurempaa. Kun tulee olo, ettei Suomi 100 enää määritä omaa elämää, on valmis siirtymään eteenpäin.