Oikeaoppisesta raastepöydästä saa nautiskella eriyisesti huoltoasemien ravintoloissa. Kuva: Anna Huovinen
Oikeaoppisesta raastepöydästä saa nautiskella eriyisesti huoltoasemien ravintoloissa. Kuva: Anna Huovinen

Kokosimme listan sanonnoista, jotka vain suomalainen ymmärtää.

Lontoossa asuva näyttelijä Antti Holma pohti Ylen Noin viikon radiossa, että Suomesta löytyy lausahduksia ja tunnelmia, joita vain toinen suomalainen voi ymmärtää. Hän nosti ohjelmassa esille hienon lausahduksen ”raastepöydästä voipi aloitella”.

Holma maalaili raastepöydän tunnelmaa näin: Aluksi kaksivärivärjätyt kutrit omaava maakuntaravintolan tarjoilija Marjukka kysyy, että ”mitäpä laitellaan”. Tilaat lehtipihvin tai kanaa paholaisen hillolla. Marjukka vastaanottaa tilauksesi ja sanoo: ”Raastepöydästä voipi aloitella.”

Osaat varmasti eläytyä tunnelmaan, sillä missään muualla ei ole samanlaisia raastepöytiä kuin meillä: pakasteherneitä, pakastemaissia, isopalaista kaaliraastetta ja voimakasta ranskalaista kastiketta. Tunnelmaan kuuluu suomalainen opeteltu rentous: oikeasti kaikki haluavat, että tilanne olisi nopeasti ohi.

Listasimme muutamia muita lausahduksia, joita vain suomalainen ymmärtää:

Torilla tavataan!

Tämä hurmoksellinen huudahdus on tietysti lähtöisin keväältä 1995, kun Suomi voitti ensimmäisen kerran jääkiekon MM-kultaa. Leijonille järjestettiin tuolloin spektaakkelimainen kansanjuhla Helsingin Kauppatorilla. Sen jälkeen huudahdus ”torilla tavataan” raikaa aina, kun joku suomalainen tekee ulkomailla jotain suurta – jaksoi sitten torille asti vääntäytyä tai ei.

Kättely alkaa Mariankadun puolelta.

Monella suomalaisella on vapaapäivä, pöytä on koreana ja kynttilät palavat ikkunalaudalla. Kukaan ulkomaalainen ei ymmärrä, että saamme kylmiä väreitä ja kyynelsilmät yhdestä kättelystä. He eivät myöskään ymmärrä, miksi monta tuntia kestävä kättelytilaisuus kerrataan ja arvostellaan vielä moneen otteeseen mediassa. Vaikka ulkomaalaiset arvostaisivat itsenäisyyspäivän juhlaamme, he eivät aina ymmärrä, miksi tämä kättely on usein vuoden katsotuimpien ohjelmien joukossa.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin!

Erityisesti urheiluselostajien lähetyksen lopuksi käyttämä fraasi. Käytetään siitä huolimatta, että kuva ja tunnelma ovat harvoin seuraavassa lähetyksessä täysin samat.

Laitetaanko pakasteet pieneen pussiin?

Kysytään kaupan kassalla aina, kun ostaa pakasteita. Jos vastaat ”no joo”, myyjä saattaa hämmentyä, koska harvoin kukaan edes haluaa pakasteita pieneen pussiin. Onneksi pienet pussit ovat häviämässä kaupoista. 

Saunaan ilman uima-asua.

Uimahallin saunatiloihin naulattu pyhä kyltti, joka löytyy usein ”suihkun kautta saunaan” -kyltin läheisyydestä. Kyltti on niin kunnioitusta herättävä, että sitä on toteltava, ja sen edessä tekisi mieli kumartaa.

Onko talviturkki jo heitetty?

Häv jyy oolredi throuvn jöör vintterkout? Myös tämä kysymys on hauska tapa hämmentää ulkomaanvieraita. Talviturkin heittäminen tarkoittaa luonnollisesti ensimmäistä uintikertaa meressä tai järvessä talven jälkeen. Talviturkki kannattaa heittää mahdollisimman aikaisin, jotta pääsee rehvakkaasti kehumaan urheuttaan ja piinaamaan kanssaihmisiä tällä kysymyksellä.

Ei lämpöä harakoille!

Älä ikinä jätä ulko-ovea auki kylmällä säällä, etteivät harakat pääse nauttimaan lämmöstä. Harakat nimittäin istuvat lähellä ulko-oveasi ja kyttäävät, että jätät oven auki.

Näin on marjat!

Käytetään itsevarmana lausahduksena tilanteessa, missä jostain asiasta on aivan varma. Mutta mitkä marjat? Onko kyseessä puolukat tai kenties mustikat? Emme tiedä itsekään.

Järki ja tunteet. Kyllähän meillä ne molemmat on, mutta kumpi on voitolla juuri nyt? Frozen-testin jälkeen et enää pohdi.

 

Espoolaisetko marisijoita? Hehän ovat luonnonläheisiä älyn sekä kauneuden yhdistelmiä ja itsesuggestion mestareita, joilta meillä muilla on paljon opittavaa!

Espoolaisilla on viime aikoina ollut rankkaa.

Ensin Espoon ja Helsingin välillä kulkevan länsimetron valmistuminen myöhästyi useammalla vuodella. Kun metro vuosien odotuksen jälkeen vihdoin ylitti Espoon ja Helsingin välisen rajan, alkoivat uudet vaikeudet.

Suorat bussilinjat Etelä-Espoosta Helsinkiin lakkautettiin, ja sen takia monen espoolaisen työmatka piteni merkittävästi. Helsingin Sanomien mukaan espoolaispäättäjät vaativat suoria bussilinjoja takaisin, metrojunissa on odottamatonta ruuhkaa ja itse asiassa koko Espoo sellaisena kuin sen tunsimme on kuollut.

Espoolaiset itse ovat HS:n sivuilla muun muassa valitelleet liityntäbussin kierrelleen ”vaikka mistä” ja kertoneet itkeneensä liikennesuunnittelijoille, koska kuuden kilometrin työmatka menee metrolla hitaasti.

Vaikka työmatka-ajan äkillinen kaksinkertaistuminen potuttaisi ketä tahansa meistä, espoolaisille ei ole satanut sympatiaa. Esimerkiksi Me Naisten kolumnisti Anna Perho kommentoi espoolaisten tuskaa sarkastiseen sävyyn Twitter-tilillään.

Espoolaiset tarvitsevat nyt metrokurimuksensa keskellä hieman lisää arvostusta. Onhan ainakin 11 asiaa, joissa muu Suomi voisi ottaa mallia Espoosta ja sen asukkaista:

1. Luonnonläheisyys

Espoo on suurkaupunki, tai ainakin se on suurkaupungin vieressä, ja siellä on ostoskeskus, jonka nimi on Iso Omena. Silti luonnonläheisyys on espoolaisille tärkeä arvo, ja he rakastavat kotikaupunkiaan juuri sen kauniin luonnon tähden.

2. Saaristo

Sen lisäksi, että Espoossa on metsää ja kaupunkia, siellä on myös saaristoa! Ne, jotka eivät koe itseään tarpeeksi merikarhuiksi siirtyäkseen saarille, voivat ihastella merta ja saaristoa Rantaraitilta. Espoon kaupungin nettisivujen mukaan kyseisen kulkuväylän ”luonne vaihtelee urbaanista erittäin vehreään ja pienimuotoiseen”, mitä ikinä se tarkoittakaan. 

3. Monikulttuurisuus

Espoossa on onnistuttu siinä, missä moni epäonnistuu. Espoo on nimittäin hyvin monikulttuurinen, mutta silti tylsyyteen asti rauhallinen paikka. Suuri osa Espoon asukkaista on muualta, lähinnä muista Suomen kunnista, muuttaneita, mutta silti Espoota ei rinnasteta esimerkiksi Ruotsin pahamaineiseen Rinkebyhyn. Itä- ja länsisuomalaiset sekä maahanmuuttajat elävät sulassa sovussa Espoossa.

”Paitsi, että Espooseen on keskittynyt älykkäitä korkeakouluopiskelijoita, sinne on pesiytynyt myös maamme arvostetuinta naiskauneutta.”

4. Teekkaritihentymä

Entisen teknillisen korkeakoulun eli nykyisen Aalto-yliopiston ansiosta Espoo on yksi maamme johtavista teekkarikeskittymistä. Onko suuri teekkaripitoisuus kaupungille hyvä asia, osa teistä saattaa kysyä. On tietenkin, varsinkin jos on itse diplomi-insinööri – kuten peräti runsaat kolme prosenttia espoolaisista on!

5. Älyn ja kauneuden yhteenliittymä

Paitsi, että Espooseen on keskittynyt älykkäitä korkeakouluopiskelijoita, sinne on pesiytynyt myös maamme arvostetuinta naiskauneutta. Vuoden 2000 Miss Suomi -kilpailun ensimmäinen perintöprinsessa, espoolainen Jenni Dahlman kertoi hiljattain Me Naisissa, että hänellä on kotikaupungissaan äitiporukka, johon kuuluvat myös Vanessa Kurri (Miss Suomi 1999), Suvi Tiilikainen (Miss Suomi 2000) ja Janina Fry (Suomen Neito 1993).

6. Siistit metroasemat

Suurkaupungeista ympäri maailmaa tiedetään, että siellä missä on metroasemia, on myös lieveilmiöitä. Esimerkiksi Helsingissä Sörnäisten, Kontulan ja Rautatientorin metroasemien seudut ovat poliisin erityishuomion kohteena. Toista on Espoossa! Siellä metroasemat kiiltelevät vielä uutuuttaan, nenään ei tunnu virtsan hajua eikä silmiin osu huumekauppaa. 

7. Ruuhkankestävyys

Vaikka espoolaiset ymmärrettävästi harmittelevat länsimetron epäkohtia, oikeasti ruuhkassa istuskelu ja odottaminen eivät heitä hetkauta. He ovat tottuneet jonottamaan tyynesti Helsinkiin pääsyä autoissansa Länsiväylällä. 

8. Itsesuggestion voima

Jos se ei olisi rahasta kiinni, aika monesta pääkaupunkiseudun kunnasta kävisi nykyistäkin vilkkaampi muuttoliikenne maamme pääkaupunkiin. Niin hieno paikka kuin Espoo onkin, myös moni espoolainen asuisi oikeasti mieluiten Helsingissä. Espoolaiset ovat kuitenkin onnistuneet joukolla suggeroimaan itsensä ajatusmalliin, jossa Espoo on ei vain Suomen vaan koko maailman paras paikka asua ja elää. 

”Espoolaiset todella tykkäävät busseistaan.”

9. Kauniainen

Missä muussa suomalaisessa kunnassa on toinen kunta kruununjalokivenä tai hillosilmänä keskellä? Vain Espoo pystyy tähän.

10. Bussirakkaus

Kuten lienee käynyt ilmi, espoolaiset todella tykkäävät busseistaan. Useimmat ihmiset inhoavat bussissa istumista ja valitsevat mieluummin esimerkiksi junan, metron tai lentokoneen, mutta eivät espoolaiset. He muistavat edelleen, että linja-autossa on tunnelmaa – jollaista metrossa ei kaikesta päätellen ole. 

11. Jokin mysteeriksi jäänyt Espoo-tekijä

Espoolla ja espoolaisilla menee sekä stereotypioiden että tilastojen valossa erittäin mukavasti. Keskimäärin espoolaiset ovat hyvinvoivaa ja hyvin toimeentulevaa sakkia, ja heidän määränsä on kasvussa. Vaikka muiden kuntien asukkaat voisivat ottaa espoolaisista oppia, eivät he pysty muualta käsin aivan muuttumaan espoolaisiksi. Ei nimittäin täysin tiedetä, mikä tekee espoolaisista niin erinomaisia.