Onko tässä nyt sitä eliittiä? Kuva: Shutterstock
Onko tässä nyt sitä eliittiä? Kuva: Shutterstock

Viimeaikaisen tutkimuksen ja keskustelun perusteella toisen ihmisen varallisuuden voi havaita varsin pienistä asioista. Poskipussaavassa ja tummaa kahvia litkivässä Danielissa yhdistyy jo monta vihjettä.

1. Hänellä on kansainvälinen etunimi

Helsingin yliopiston Kalenteripalvelujen toimitusjohtaja Minna Saarelma-Paukkala kertoi viime viikolla Ilta-Sanomissa, että ihmisen poliittinen näkemys ja varallisuus voivat vaikuttaa paljonkin siihen, minkä nimen hän valitsee lapselleen.

Tutkimuksessa oli huomattu kotikaupunginosan vaikuttavan helsinkiläislasten nimeämiseen näin:

  1. Pääkaupunkiseudun poliittisen vihervasemmiston asuttamilla alueilla vanhemmat antavat jälkipolvilleen keskiarvoa useammin luonnonläheisiä nimiä. Nämä nimet henkivät ”punavihreyttä”: Hilla, Kaisla, Pihla, Siiri, Aarni, Sisu, Taito ja Veikko.
  2. Helsingin keskiluokkaisilla omakotitaloalueilla lapset nimetään perinteisemmin. Nämä nimet henkivät keskiluokkaisuutta: Anni, Emma, Helmi, Vilma, Akseli, Leo, Niilo ja Onni.
  3. Itä-Helsingin lähiöissä halutaan hieman vaihtelua elämään. Siellä annetaan keskiarvoa useammin nimiä, joissa on X- tai C-kirjain. Nämä nimet henkivät lähiöjuurista: Aisha, Fatima, Jessica, Vanessa, Ahmed, Elias, Ibrahim ja Rasmus.
  4. Entä millaisia nimiä suurituloisimmilla alueilla annetaan? Kansainvälisiä. Nämä lasten nimet henkivät vanhempien varakkuudesta: Daniel, Ella, Alexander, Isabella, Benjamin ja Stella.

2. Hänellä on ”rikkaan naama”

Toronton yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan ihmiset pystyvät tunnistamaan jo ensisilmäyksellä, onko joku varakas vai köyhempi tyyppi.

Nicholas Rulen ja Thora Björnsdottirin kokeessa opiskelijajoukolle näytettiin kuvia muista opiskelijoista. Ensimmäisen joukon piti arvioida, tulevatko kuvassa näkyvät ihmiset rikkaasta (yhteenlasketut vuositulot yli 100 000 Kanadan dollaria eli noin 71 000 euroa) vai köyhästä (yhteenlasketut vuositulot alle 60 000 dollaria eli noin 42 000 dollaria) perheestä.

Osallistujien arviot osuivat 53 prosentin tarkkuudella oikein. Tutkijoiden mukaan varallisuus saattaa näkyä kasvoista ilmeinä: ihmisen tunteet alkavat iän myötä ikään kuin jämähtää kasvoille.

– Ajan myötä kasvosi alkavat pysyvästi heijastaa tunnetilojasi. Vaikka kuvittelemme, ettemme ilmaise tunteita, ne näkyvät kasvoillasi, Rule sanoo Toronton yliopiston tiedotteessa.

Esimerkiksi iloisuus yhdistetään usein hyväosaisuuteen, ja hymy jättää jälkensä kasvoihin.

Kyse on pitkälti niin sanotusta perstuntumasta.

Mistä muista kasvonpiirteistä rikkaan voi tarkalleen tunnistaa?

Sitä Rule ja Björnsdottir eivät vielä tiedä. Tutkijoiden mukaan myöskään tulkintoja tekevät ihmiset eivät osaa kertoa, millaisiin vihjeisiin he perustavat arvionsa. Kyse on pitkälti niin sanotusta perstuntumasta.

3. Hän tervehtii poskisuudelmalla

Helsingin Sanomat selvitti kesäkuussa lukijoiltaan, millaisista asioista tunnistaa eliitin. Heidän leikkimielisen kyselynsä yli 2 300 vastaajasta moni oli sitä mieltä, että Savonlinnan oopperajuhliin osallistuminen (54 prosenttia) ja poskisuudelmien jakaminen (65 prosenttia) ovat eliitin merkkejä.

4. Hän suosii tummapaahtoista kahvia

24 prosenttia HS:n kyselyn vastaajista oli myös sitä mieltä, että tummapaahtoista kahvia suosivat saavat eliitin leiman otsaan. Vaikka prosentti ei ole valtaisa, se saattaa kuitenkin tarkoittaa, että melko iso osa ihmisistä pitää kahvivalintaa viittauksena sosioekonomisesta luokasta.

5. Hän satsaa laatuun ja kotiin 

Vielä 1980- ja 1990-luvuilla moni varakas suomalainen prameili häpeilemättä minkkiturkilla tai merkkilaukulla. Nyt brändejä peitellään, ja rikkaat näyttävät varallisuutensa eleettömämmin laadulla ja klassisella maulla. Logot ovat menneen maailman juttu.

– Näkyviä brändilogoja pidetään jopa rahvaanomaisina, kuluttamista tutkinut sosiologian professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta kertoi Me Naisten haastattelussa vuonna 2015.

Wilskan mukaan suomalaisille tärkein paikka esitellä varallisuuttaan on koti.

– Esimerkiksi Venäjällä ja Etelä-Euroopassa rikkautta näytetään omalla olemuksella, eli vaikka vaatteilla ja koruilla. Kotiin sen sijaan panostetaan vähemmän, hän totesi.

6. Hän törsää kokemuksiin

Nykyään ihmiset hassaavat rahansa yhä enemmän elämyksiin, kuten kulttuuriin ja ravintolaillallisiin. Terhi-Anna Wilskan mukaan erityisesti varakkaampi kansanosa panostaa juurikin tällaisiin asioihin.

Monet anopit ovat kerrassaan ihania! Ihan ketä tahansa ei kuitenkaan toivoisi kumppaninsa vanhemmaksi. Kuva: Shutterstock

Ihana anoppi on parasta, mitä nainen itselleen voi saada. Vain harva pystyy valitsemaan anoppinsa – mutta aina saa toivoa! 

Tällä viikolla suomalaisblogeissa on kiertänyt varsin erikoisia toivomuslistoja. Niissä vielä nuorten lasten äidit listaavat ominaisuuksia, joita eivät toivo aikuisten lastensa kumppaneista löytyvän.

Kirjoitukset ovat herättäneet erityisesti somessa runsaasti keskustelua – ja paljon myös kriittisiä äänenpainoja. Monien mielestä äideillä on hieman erikoisia vaatimuksia tuleville perheenjäsenilleen.

Erään blogistin mielestä hänen tyttärensä tuleva mies ei saa ainakaan:

  1. Olla sovinisti, eli hänen mukaansa ihminen, joka päästää naisen korjaamaan autoa. ”Minun tyttäreni on tyttö. Toivon, että vävypoikani ei ole se, joka alistaa aikuisen lapseni auton alle öljyjä vaihtamaan”, bloggaaja kirjoittaa.
  2. Olla psykiatri tai syöpälääkäri.
  3. Ottaa vastaan omalta äidiltään alusvaatteita synttärilahjaksi.

Toisen bloggajan mukaan hänen pojalleen taas ei sovi nainen:

  1. Joka on aikuista lasta huomattavasti vanhempi.
  2. Joka on feministi.
  3. Jolla on vakaa mielipide siitä, millaisen sohvan hän haluaa kotiinsa.
  4. Jolla on korkeakoulutus ja hän puhuu asiantuntemusalastaan tietäen, että tuntee sen hyvin.
  5. Joka asuu ulkomailla.
  6. Joka pätee.

No mutta, toki kaikkea saa toivoa. Tasapuolisuuden vuoksi laadimme listan siitä, millainen anoppi ei mielellään saisi olla!

Tällaisista anopeista emme innostuisi:

  1. Nuori anoppi. Kyllä ahdistaisi, jos kumppanin äiti olisi nuori. Ensimmäisenä sitä miettisi, että mikä on, kun ihminen ei vanhene ollenkaan? Sitten miettisin, voiko kumppanini olla ihan tosissaan: noinko nuoresta tyypistä hän on tullut maailmaan? Ahdistaisi jo ihan sekin, että hän olisi vain nuorekas. Tulisi hirveä paine pysyä itsekin freesinä.
  2. Sovinistianoppi. Ei kiitos sovinisteja meidän sukuun! Olisi kamalaa, jos anoppi tuppautuisi kylään ja vaihtaisi samalla öljyt autosta. Kyllä se on appiukon hommia.
  3. Korkeasti koulutettu anoppi. Onhan se jäätävä tilanne, jos anoppi joulupöydässä mainitsee sanat ”korkeakulttuuri”, ”kulttuurinen omiminen” tai ”sukupuolten tasa-arvo”.
  4. Pätijäanoppi. Emme nyt puhu mistään kevyestä pätemisestä. Tämä anoppi tietää kaiken ikkunan pesusta siihen, miten mies pidetään tyytyväisenä. Hänen polttoaineensa on se, että hän on jonkun äiti – ja tietenkin ikä. Käyttää usein fraasia ”kun minä olin nuori”.
  5. Ulkomailla asuva anoppi. Ei hyvä. Tämä ihan vain sen takia, että anopin takia saattaisi joutua joskus matkustamaan pois Suomesta – mahdollisesti jopa useammaksi viikoksi. ”Etämummo” ei myöskään hoida mahdollisia lapsenlapsiaan silloin, kun tarve vaatii.

Onneksi maailmassa on paljon hyviä anoppeja.

Listasimme taannoin asiat, joista voit olla todella onnellinen, jos sinulla on kiva anoppi. Lue lisää: 

 

Vihreä kuula, tuo kasariherkkujen ehdoton helmi! Vai sittenkin ällöttävä limaklöntti, joka kuuluu mihin tahansa muualle kuin suuhun?

Fazerin Vihreä kuula on yksi Suomen pitkäikäisimmistä makeisista. Pyöreää ja sokerilla kuorrutettuja marmeladipalleroisia on myyty jo 1920-luvulta saakka, ja nykyään kuulia valmistetaan joka jouluksi noin 17 miljoonaa kappaletta.

Tänä vuonna keittiöiden innokkaimmat kokeilijat ovat keksineet panna Vihreän kuulan joulutorttuun. Mekin kokeilimme! Valitettavasti yritys meni surkeasti mönkään. Lue lisää:

Nykyään kuulan innokkaimmille faneille on saatavilla myös Jaffa Vihreät kuulat -keksejä, ja Soppa365-ruokasivusto on tänä vuonna tehtaillut useita reseptejä, joissa kuulia voi hyödyntää.

Vaikka somessa Vihreä kuula vaikuttaa saavuttaneen ihaillun kulttiaseman, todellisuudessa kaikki eivät pidä kuulista ensinkään. Oikeastaan voisi jopa sanoa, että Vihreä kuula jakaa kansan kahtia: yhdet rakastavat ja toiset vihaavat kuulia.

Kysyimme naisilta, miksi he rakastavat tai vihaavat Vihreitä kuulia. Tällaisia vastauksia saimme:

Rakastan Vihreitä kuulia! Koska...

  1. Ne ovat yllätyksettömiä. ”Ei tule turhaa jännitystä elämään, kuten jossain uusissa joulukonvehtimauissa. Tietää mitä saa.”
  2. Niissä on liimapinta. ”Kun kuulan halkaisee, sieltä se ihanuus paljastuu. Pinnan voi kätevästi lätkäistä koristeeksi leivonnaisiin tai vaikka omaan otsaan.”
  3. Suutuntuma. ”Marmeladi on kiinteää ja puolittamalla kuulan saa sileän marmeladipinnan kieltä vasten. Muissa marmeladeissa ei ole tätä mahdollisuutta.”
  4. Ne täyttävät makeanhimon. ”Tyydyttyy kuulilla tosi nopeasti. Sen verran isoja ja makeita ovat.”
  5. Ne eivät vaadi itsehillintää. ”Nerokkainta kuulissa on se, ettei niitä tee koskaan mieli vetää koko rasiallista. Tulee siis olo, että on kontrolli elämässä, kun ei kisko koko pakettia kerralla. Yleensä joku rasia löytyy kivana yllärinä kaapin perältä vielä kesällä.”
  6. Ne ovat nättejä. ”Kuulat näyttävät kivalta Mariskoolissa – sehän on joulusisustuksen klassikko! Toimii ironisena elementtinä ja ihan tosissaan.”

Vihaan Vihreitä kuulia! Koska...

  1. Ne ovat yllätyksettömiä. ”On olemassa kahdenlaisia ihmisiä: sellaisia jotka tykkäävät Virheistä kuulista ja sellaisia, jotka tykkäävät normaaleista herkuista. Ensimmäisiä en ymmärrä yhtään. Maailma on täynnä ihania makeisia ja joku valitsee Vihreän kuulan. Miksi, oi miksi?”
  2. Niissä on liimapinta. ”Koristelin kerran kakun laittamalla kuulan puolikkaita kiilteen päälle. Ne liukuivat itsensä pöydälle, lattialle ja tuoleille. Ällöttävää ja sotkevaa – kakku näytti pöljältä.”
  3. Suutuntuma. ”Kuula on ihan liian iso ja tuntuu suussa ihan limalta. Tunkekaa kuulat vapaasti ihan mihin vain, mutta älkää pakottako syömään.”
  4. Ne ovat niin makeita. ”Niin makeaa, että pää ja hampaat räjähtävät.”
  5. Niiden maku. ”Se on yksinkertaisesti sairaan paha. Tosi hankala käsittää, miten joku normaali ihminen tykkää marmeladista. Jos joku niistä tykkää, on varmaan A. syntynyt ennen 60-lukua, jolloin ne olivat ainoita karkkeja tai B. syntynyt mummona.”
  6. Niiden pakkauskoko. ”Vihreä kuula on rikos joulua kohtaan. Kuka helkkari jaksaa vetää rasiallisen niitä?”

Mitä mieltä sinä olet? Ovatko Vihreät kuulat mieleesi vai eivät? Osallistu kyselyymme! Voittajalle emme arvo ainakaan rasiaa Virheitä kuulia.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.