Laura Ala otti puhuttelevan kuvan perjantaisella kauppareissullaan.

”Ensimmäinen kesäpäivä ei muuta mitään. Suomalaiset tarvitsevat heidän henkilökohtaisen tilansa.”

Näin helsinkiläinen Laura Ala kirjoitti Facebook-kuvansa yhteyteen perjantai-iltana. Kuvassa näkyy raitiovaunua odottavia ihmisiä Aleksis Kiven kadun pysäkillä Alppilassa.

Ja se näkymä kertoo paljon suomalaisten luonteenpiirteestä ja varsinkin jonotuskulttuurista.

Henkilökohtaisesta tilasta, niin sanotusta ”turvavälistä”, pidetään kiinni jopa kesällä: ratikkapysäkin ihmiset seisovat todella kaukana toisistaan.

– Ainahan sitä sanotaan, että kesä ja lämmin ilma saavat suomalaisetkin ulos ja avautumaan. Mutta tässä tapauksessa kesä ei taida olla vielä tarpeeksi pitkällä, Laura kertoo Me Naisille.

”Tilanne kuvaa niin hienosti suomalaisia.”

Ennen kuvan ottamista Laura oli tulossa kaupasta. Tilanne, jonka hän bongasi kotipysäkiltään, toi mieleen viime vuonna sosiaalisessa mediassa levinneen kuvan. Siinä suomalaiset odottavat kyytiään samanlaisilla turvaväleillä talvimyrskyssä.

Mutta hei, nyt Helsingissä on sentään kesä – ja perjantaina meni hellerajakin rikki monella paikkakunnalla. Helposti sitä ainakin luulisi, että lämpö muuttaisi meidät edes vähän sosiaalisimmiksi.

– Jotenkin se tilanne kuvaa niin hienosti suomalaisia, vaikka samalla toivoisi, että oltaisiin vähän sosiaalisempia, Laura sanoo.

Lähetä kuvasi

Oletko sinä huomannut samanlaisia tilanteita, joissa suomalaisuus näkyy oman tilan vaalimisena ja epäsosiaalisena perusolemuksena?
Lähetä kuva alla olevaan galleriaan.

Lukijoilta (1)

Perhebarometrin mukaan lastenhankintaa lykätään, sillä keskiluokkainen ”Prisma-perheen” elämä ahdistaa. Mitä ihmettä, sehän on ihmisen parasta aikaa!

  1. Virikkeellistä yhdessäoloa. Kun koko perhe lähtee yhdessä Prismaan, saatte viettää ainutlaatuista laatuaikaa yhdessä. Kukaan ei katso televisiota, pelaa pleikkaa tai syvenny mihinkään vuorovaikutusta haittaavaan asiaan, vaan aikaa vietetään yhdessä esimerkiksi maustehyllyä etsien. 
  2. Zen-hetki. Jälkikasvu pysyy paikallaan, kun yhden istuttaa kärryn penkkiin ja loput sinne ruokatavaroiden joukkoon. Ei tarvitse olla silmät tarkkana vahtaamassa, missä pahanteossa kullannuput ovat. Äärimmäisen kätevää ja rentouttavaa ihmiselle, joka ottaa jatkuvasti koppeja päälleen putoavista rohkelikoista.
  3. Vähän kuin Linnanmäki. Prismoissa on usein pienet leikkipaikat. Tai ainakin yksi karuselli, joka pyörii S-etukorttia vinguttamalla. Eli ilmaiseksi! Parasta huvitusta lapsille ja aikuisten lompakoille.
  4. Aina valitetaan, miten ”aika kuluu niin nopeasti”. Prismassa ei kulu.
  5. Olosuhteet ovat optimaaliset. Saa olla lämpimässä, tuulensuojaisessa ja kirkkaasti valaistussa paikassa, jossa ilmastointi pelaa. 
  6. Apu on lähellä. Nälän iskiessä ruoka on lähellä. Jos housut repeävät, uudet vaan kehiin. Mitä Prismasta ei saa, sitä ihminen ei tarvitse.
  7. Näkee tuttuja. Kun viettää tarpeeksi aikaa jättimarketeissa, huomaa ilokseen/yllätyksekseen, että vastaan alkaa kävellä tuttuja. Joskus aikaisemmin nähtiin ehkä baarissa, mutta hyvin ne kuulumiset saa huikattua kylpypyyhelaarinkin yli. Tästä syystä ei todellakaan kannata lähteä Prisma-radalle missään puutarhavaatteissa, vaan vähän pitää panostaa.
  8. Välillä voi irrotella. Kun elää Prisma-perheen elämää, irrottelu on kaiken lisäksi älyttömän helppoa! Ristely Ruotsiin, kylpyläloma Flamingossa tai sitten ihan vain viaton "Mentäisiinkö sittenkin cittariin?", tuovat jännitystä arkeen. Vaikka vähän hevi-hyllyllä revittelisi, on tämä huvi hirveän paljon halvempaa kuin esimerkiksi kahden ihmisen lentoliput Balille. Muista tämä!
  9. Eikä niistä Balin lipuista muuten saisi mitään bonuspisteitäkään. Muista sekin! Miksi me puhumme koko ajan Balista? 

 

Alkaako kengännumerosi nelosella? Tervetuloa porukkaan!

En muista, missä vaiheessa jalkani venähti yli neljänkympin, mutta pitkään se on ollut kokoa 41. Varmasti jo teini-iässä siirryin kolmoskerhosta isokenkäisiin, sillä muistan hävenneeni suurta kalossiani. Nykyään olen asian kanssa sinut – ainakin suurimman osan ajasta. Maailmassa on asioita, joihin vain me isojalkaiset naiset olemme törmänneet.

 

  1. Kaupasta ei löydy kokoasi – eikä se ole loppuunmyyty. Kiitokset kaikille kenkävalmistajille, jotka teette naisten popoja kokoon 42 asti. Moitteet teille, joiden valikoimissa isoin koko on 40.
  2. Tuliaisostoksiisi ei kuulu kenkiä. Italian-reissulla ei kannata edes kysyä kokoja, vastaus on jo tiedossa.
  3. Huomaat, ettei bodyshamingin vastainen kulttuuri ole laskeutunut vielä varpaiden tasolle. ”Ai sulla on niin iso jalka! Pysyt hyvin pystyssä.” Asia saattaa myös olla omien korviesi välissä. Kenkäkaupassa sanot kokosi hiljaisella äänellä ”Nelkyt. Tai ehkä nelkytyks.”
  4. Kantapääsi kohtaavat kylmän lattian. Kylpylöiden ja hoitoloiden one size -lipokkaat on parempi pyytää miesten koossa.
  5. Joku luulee kenkiäsi miesten jalkineiksi. Asuin kimppakämpässä Thaimaassa, kun kaverini epäili, että joku on tuonut paikallisen ladyboyn yövieraaksi kotiimme. Olin jättänyt kuistille uudet kiilakorkosandaalini koossa 41.
  6. Kun pillifarkut tulivat muotiin, hikikarpalo nousi otsallesi. Kapealahkeisten housujen valtakausi on ollut isojalkaiselle totuttelemisen paikka. Kengät nimittäin näyttävät paljon isommilta pillifarkkujen parina. Myös kitten-heelsit eli matalat piikkikorkkarit saattavat aiheuttaa tunteen, että jalkapöytäsi jatkuu ja jatkuu ja jatkuu...
  7. Teet mahtavia alelöytöjä. Jos jalkojen koko aiheuttaa hetkittäin harmitusta, myös ilonaiheita löytyy. Alennusmyynneissä on lähes aina jäljellä kokoa 41 huokeaan hintaan.
  8. Hurraat mielessäsi, kun pienempi koko mahtuu sinulle. Joidenkin merkkien valmistajat ovat jopa niin ajattelevaisia, että tekevät mitoituksestaan hieman väljää. Jotenkin se vain ilostuttaa, kun pohjaan on painettu yhtä pienempi numero.
  9. Voit ostaa popoja myös miesten osastoilta. Vastakkaisen sukupuolen valikoimat etenkin lenkkarimarkkinoilla ovat omaa luokkaansa. Niissä mallistoissa neljän kympin alkupää on pientä kokoa!
Käyttäjä11685
Seuraa 
Liittynyt6.11.2017

9 asiaa, jotka vain isojalkainen nainen tietää

Mulla on kengänkoko 42 ja Luulisi,että olen oikein pitkä amatsoni mutta Ei! 167cm ja kun jalka on vielä hyvin leveä niin olen sanonut,että sain räpylät jalkojen tilalla. Miesten puolelta on tullut kenkiä ostettua. Talvikengät on itseasiassa kokoa 43!(mahtuu villasukka). Kerran kauan sitten,kun olin yleisessä saunassa eräässä paikassa joku nainen huusi eteisen puolelta,että täällä on miehiä saunassa,kun oli nähnyt mun kengät. En unohda sitä koskaan.
Lue kommentti