Tämmöistähän se nuoruus oli. Mitä sitten tapahtuikaan? Kuva: Shutterstock
Tämmöistähän se nuoruus oli. Mitä sitten tapahtuikaan? Kuva: Shutterstock

Mitähän kovistytölle ja seinätapettipojalle nykyään kuuluu?

Koulun missi

No, näitä ei riittänyt ihan joka luokka-asteelle niin kuin amerikkalaisissa elokuvissa, mutta aina joku oli parhaimman näköinen siitä vähän vaatimattomammastakin tarjonnasta. Koulun missi sijoittui kolmanneksi Miss Datsun 100A -Väli-Suomen karsinnoissa. Alkoi koulussa seurustella Maken kanssa, ovat edelleen naimisissa ja asuvat edullisella omakotitaloalueella pikkukaupungissa, lapset ovat kohta aikuisia.

Gif: Gurl

Kovistyttö

Usein myös ”Tikkurilan värikartta”, jolla viitattiin arkimeikin hienostuneeseen väri-ilotteluun. Erotuksena nykyajan pissaliisoista kovistyttö oli todellakin kovis, joka tappeli perjantai-iltaisin kartsalla tai assalla muiden koulujen kovistyttöjen kanssa eikä vain tehnyt jotain ilkeää Instassa. Hiuksista repiminen sattui oikeasti, koska ne olivat oikeita hiuksia, eivät pidennyksiä. Nykyään perheenäiti, joka puhuu kuoharipäissään ”rohkeita” ja tykkää Cheekistä.

Gif: Tumblr

Kovispoika

Kovimmat pääsivät peruskoulun läpi oppimatta lukemaan, koska heillä oli liian kiire keikkua pulpetissa, räkiä ja pilkata epäinnovatiivisesti kaikkia muita, myös omia kavereitaan, rillipäiksi, finninaamoiksi, läskiperseiksi, homoiksi, ja siinäpä ne hallussa olleet termit olivatkin. Nykyään ammattina ”sekatyömies”, useita lapsia.

Gif: Tumblr

Siipeilijäkovikset

He eivät osanneet kiusata itse, vaan tarvitsivat siihen päällikkönsä käskyn ja ohjeet.

Gif: Tumblr

Omituinen höpöttäjä

Usein poika, mutta joskus myös tyttö. Teoriassa seinätapettihissukka, joka ei vain tajunnut olla hiljaa eikä välittänyt kiusaamisesta. Nyt joko laitoshoidossa tai IT-miljonääri.

Gif: Tumblr

Dingo-fani

Se itkuinen tyyppi, jolla oli samanlainen tukka kuin Neumanilla. Ensin itketti se, koska Dingo oli niin ihana ja sitten se, kun Dingo hajosi. Nykyään menee aina katsomaan, kun Juha Tapio tulee keikalle jonnekin lähelle.

Gif: Tumblr

Seinätapettipoika

Näitä oli 80 prosenttia pojista. He olivat niitä seiskan, kasin oppilaita, jotka eivät kourineet tyttöjä, eivät ajaneet huvikseen mopolla seinään eivätkä seurustelleet kenenkään kanssa koulussa. Pääsivät lukioon ja ammattikoulun paremmille linjoille. Suomalaisen miesmateriaalin selkäranka.

Gif: Tumblr

Hissukkatyttö

Ei seinätapettipojan suora vastine, sillä hissukkatytöllä oli niin huono itsetunto, että se esti häntä puhumasta ääneen ja edes yrittämästä mitään sen enempää koulun kuin elämänkään suhteen. Saattanut valitettavasti päätyä yhteen siipikoviksen kanssa, joka osaa käyttää hissukkaa hyväkseen.

Gif: Tumblr

Liimanhaistelija

Joissakin kouluissa myös tussinhaistelija tai bensanimppaaja. Pesivät huhujen mukaan koulun läheisissä pusikoissa. Lintsasivat tunneilta, joilla kerrottiin hyvin selvästi, kuinka yksikin kerta imppaamista sulattaa aivosi, jotka valuvat harmaana mönjänä ulos korvistasi eivätkä palaa koskaan. Ja näin todella kävi.

Gif: Tumblr

Hikari

Hikaritytöt eivät meikanneet eivätkä tulleet luokkabileisiin, hikaripojat tekivät kaikki välitunnin matematiikan lisätehtäviä. Kevätjuhlan jälkeen vertailivat, kenen keskiarvo oli 9,8 ja kenen 9,9. Nykyään luokan- tai aineenopettajina.

Gif: Tumblr

Hevari

Pitkä tukka ja Iron Maidenin t-paita. Istui takapulpetissa ja kaiversi siihen harpilla Kissin logoa. Nykyään paheksuu aktiivisesti Facebookissa Axl Rosen valintaa AC/DC:n solistiksi.

Gif: Tumblr

Jääkiekkoilija

Takatukka, vaaleat farkut ja vaalea farkkutakki, jotka suorastaan valaisivat koulun käytävän, kun jääkiekkoilija käveli länkisäärillään outoa jääkiekkoilijakävelyään. Oman koulun missi ei sille todellakaan kelvannut. Pääsi B-junnuihin, nykyään kai myy autoja jossain Mazdan liikkeessä.

Gif: Tumblr

Vaihto-oppilaana ollut

He eivät olleet koskaan poikia vaan aina tyttöjä, jotka olivat yhtäkkiä hämmästyttävän itsevarmoja, osasivat lausua englantia ja kertoivat ällistyttäviä tarinoita hajustetuista pikkuhousunsuojista.

Gif: Tumblr

Naapurintyttö

Silloin ei tunnettu termiä tavis, mutta siis sellainen. Seisoivat välitunneilla vähintään viiden hengen turvaryhmissä. Heidän nimiään ei kukaan muista, mutta heillä menee nykyään kivasti. Verenpaine ja työ ovat ok ja elämä aika jees.

Gif: Tumblr

 

Järki ja tunteet. Kyllähän meillä ne molemmat on, mutta kumpi on voitolla juuri nyt? Frozen-testin jälkeen et enää pohdi.

 

Espoolaisetko marisijoita? Hehän ovat luonnonläheisiä älyn sekä kauneuden yhdistelmiä ja itsesuggestion mestareita, joilta meillä muilla on paljon opittavaa!

Espoolaisilla on viime aikoina ollut rankkaa.

Ensin Espoon ja Helsingin välillä kulkevan länsimetron valmistuminen myöhästyi useammalla vuodella. Kun metro vuosien odotuksen jälkeen vihdoin ylitti Espoon ja Helsingin välisen rajan, alkoivat uudet vaikeudet.

Suorat bussilinjat Etelä-Espoosta Helsinkiin lakkautettiin, ja sen takia monen espoolaisen työmatka piteni merkittävästi. Helsingin Sanomien mukaan espoolaispäättäjät vaativat suoria bussilinjoja takaisin, metrojunissa on odottamatonta ruuhkaa ja itse asiassa koko Espoo sellaisena kuin sen tunsimme on kuollut.

Espoolaiset itse ovat HS:n sivuilla muun muassa valitelleet liityntäbussin kierrelleen ”vaikka mistä” ja kertoneet itkeneensä liikennesuunnittelijoille, koska kuuden kilometrin työmatka menee metrolla hitaasti.

Vaikka työmatka-ajan äkillinen kaksinkertaistuminen potuttaisi ketä tahansa meistä, espoolaisille ei ole satanut sympatiaa. Esimerkiksi Me Naisten kolumnisti Anna Perho kommentoi espoolaisten tuskaa sarkastiseen sävyyn Twitter-tilillään.

Espoolaiset tarvitsevat nyt metrokurimuksensa keskellä hieman lisää arvostusta. Onhan ainakin 11 asiaa, joissa muu Suomi voisi ottaa mallia Espoosta ja sen asukkaista:

1. Luonnonläheisyys

Espoo on suurkaupunki, tai ainakin se on suurkaupungin vieressä, ja siellä on ostoskeskus, jonka nimi on Iso Omena. Silti luonnonläheisyys on espoolaisille tärkeä arvo, ja he rakastavat kotikaupunkiaan juuri sen kauniin luonnon tähden.

2. Saaristo

Sen lisäksi, että Espoossa on metsää ja kaupunkia, siellä on myös saaristoa! Ne, jotka eivät koe itseään tarpeeksi merikarhuiksi siirtyäkseen saarille, voivat ihastella merta ja saaristoa Rantaraitilta. Espoon kaupungin nettisivujen mukaan kyseisen kulkuväylän ”luonne vaihtelee urbaanista erittäin vehreään ja pienimuotoiseen”, mitä ikinä se tarkoittakaan. 

3. Monikulttuurisuus

Espoossa on onnistuttu siinä, missä moni epäonnistuu. Espoo on nimittäin hyvin monikulttuurinen, mutta silti tylsyyteen asti rauhallinen paikka. Suuri osa Espoon asukkaista on muualta, lähinnä muista Suomen kunnista, muuttaneita, mutta silti Espoota ei rinnasteta esimerkiksi Ruotsin pahamaineiseen Rinkebyhyn. Itä- ja länsisuomalaiset sekä maahanmuuttajat elävät sulassa sovussa Espoossa.

”Paitsi, että Espooseen on keskittynyt älykkäitä korkeakouluopiskelijoita, sinne on pesiytynyt myös maamme arvostetuinta naiskauneutta.”

4. Teekkaritihentymä

Entisen teknillisen korkeakoulun eli nykyisen Aalto-yliopiston ansiosta Espoo on yksi maamme johtavista teekkarikeskittymistä. Onko suuri teekkaripitoisuus kaupungille hyvä asia, osa teistä saattaa kysyä. On tietenkin, varsinkin jos on itse diplomi-insinööri – kuten peräti runsaat kolme prosenttia espoolaisista on!

5. Älyn ja kauneuden yhteenliittymä

Paitsi, että Espooseen on keskittynyt älykkäitä korkeakouluopiskelijoita, sinne on pesiytynyt myös maamme arvostetuinta naiskauneutta. Vuoden 2000 Miss Suomi -kilpailun ensimmäinen perintöprinsessa, espoolainen Jenni Dahlman kertoi hiljattain Me Naisissa, että hänellä on kotikaupungissaan äitiporukka, johon kuuluvat myös Vanessa Kurri (Miss Suomi 1999), Suvi Tiilikainen (Miss Suomi 2000) ja Janina Fry (Suomen Neito 1993).

6. Siistit metroasemat

Suurkaupungeista ympäri maailmaa tiedetään, että siellä missä on metroasemia, on myös lieveilmiöitä. Esimerkiksi Helsingissä Sörnäisten, Kontulan ja Rautatientorin metroasemien seudut ovat poliisin erityishuomion kohteena. Toista on Espoossa! Siellä metroasemat kiiltelevät vielä uutuuttaan, nenään ei tunnu virtsan hajua eikä silmiin osu huumekauppaa. 

7. Ruuhkankestävyys

Vaikka espoolaiset ymmärrettävästi harmittelevat länsimetron epäkohtia, oikeasti ruuhkassa istuskelu ja odottaminen eivät heitä hetkauta. He ovat tottuneet jonottamaan tyynesti Helsinkiin pääsyä autoissansa Länsiväylällä. 

8. Itsesuggestion voima

Jos se ei olisi rahasta kiinni, aika monesta pääkaupunkiseudun kunnasta kävisi nykyistäkin vilkkaampi muuttoliikenne maamme pääkaupunkiin. Niin hieno paikka kuin Espoo onkin, myös moni espoolainen asuisi oikeasti mieluiten Helsingissä. Espoolaiset ovat kuitenkin onnistuneet joukolla suggeroimaan itsensä ajatusmalliin, jossa Espoo on ei vain Suomen vaan koko maailman paras paikka asua ja elää. 

”Espoolaiset todella tykkäävät busseistaan.”

9. Kauniainen

Missä muussa suomalaisessa kunnassa on toinen kunta kruununjalokivenä tai hillosilmänä keskellä? Vain Espoo pystyy tähän.

10. Bussirakkaus

Kuten lienee käynyt ilmi, espoolaiset todella tykkäävät busseistaan. Useimmat ihmiset inhoavat bussissa istumista ja valitsevat mieluummin esimerkiksi junan, metron tai lentokoneen, mutta eivät espoolaiset. He muistavat edelleen, että linja-autossa on tunnelmaa – jollaista metrossa ei kaikesta päätellen ole. 

11. Jokin mysteeriksi jäänyt Espoo-tekijä

Espoolla ja espoolaisilla menee sekä stereotypioiden että tilastojen valossa erittäin mukavasti. Keskimäärin espoolaiset ovat hyvinvoivaa ja hyvin toimeentulevaa sakkia, ja heidän määränsä on kasvussa. Vaikka muiden kuntien asukkaat voisivat ottaa espoolaisista oppia, eivät he pysty muualta käsin aivan muuttumaan espoolaisiksi. Ei nimittäin täysin tiedetä, mikä tekee espoolaisista niin erinomaisia.