Työrukkaset. Niille on ehkä käyttöä ensi loppiaisena. Kuva: Shutterstock
Työrukkaset. Niille on ehkä käyttöä ensi loppiaisena. Kuva: Shutterstock

Mikäli hallituksen suunnitelmat käyvät toteen, nyt on viimeinen palkallinen loppiainen. Haastattelimme sitä.

Kysymys: Paukuttelet siinä nyt henkseleitä niin kuin vain kalenteripäivä voi. Taidat olla aika polleana.

Loppiainen: Voisin verrata itseäni esimerkiksi viimeiseen Finlandia-palkittuun runokokoelmaan eli Arto Mellerin Elävien kirjoissa -teokseen. Vuoden 1992 jälkeenhän runoilla ei ole ollut Finlandia-palkinnolle mitään asiaa.

Kysymys: Melko mahtipontista. Suurin osa ihmisistä ei edes tiedä, miksi teikäläinen on.

Loppiainen: Onko suurin osa ihmisistä lukenut Mellerin runoja, häh.

Kysymys: Väistelet asiaa kuin perussuomalainen kansanedustaja. Olet itsekin ollut palkallisena vapaana olemassa melko sattumanvaraisesti, viimeksi vuodesta 1991 lähtien. Ajatteletko, että sinua jäädään kaipaamaan?

Loppiainen: Onpa typerä kysymys, kakkiiko karhu metsään. Jos toimittaja ottaisi pienet aivonsa rumaan käteensä, hän ymmärtäisi, että suomalainen palkansaaja rakastaa kaikkia arkivapaita, olivatpa ne mitä tahansa loppiaisia tai kakkiaisia, koska sellaisen aattona voi vetää pullon kossua.

Kysymys: Tuo on kyllä tosi vanhanaikainen näkemys.

Loppiainen: Olen pyhä, jolloin kolme ukkelia jostain Iranista viimeinkin löntysti paikalle Jeesuksen pinnasängyn äärelle vuonna nolla, joten älä tule mulle saarnaamaan vanhanaikaisuudesta.

Kysymys: Monet ovat oikeastaan iloisia, että nämä joulun aikaan kasaantuvat pyhät vähenevät ja palataan nopeammin arkeen.

Loppiainen: Ketkä muka? Jotkut ylisuorittajat, fitnessurheilijat ja riistokapitalistit. Eräs äiti, saattoi olla jopa yksinhuoltaja, kertoi minulle, kuinka hän ja hänen lapsensa eivät ehdi levätä varsinaisina joulunpyhinä tarpeeksi ja loppiainen on heille aivan äärimmäisen tärkeä.

Kysymys: Oletpas populistinen.

Loppiainen: Törkeää asenteellisuutta. Sä ymmärrät mut tahallaan väärin. Nyt mä kyllä uhriudun.

Kysymys: Sitä paitsi Suomessa joulun aika on muutenkin loppunut aina Nuutin päivään eli 13. tammikuuta. Hallitus nyt joka tapauksessa aikoo eliminoida sinut.

Loppiainen: Hei, tulkaa nyt joku jeesaamaan, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, anyone?

 

Järki ja tunteet. Kyllähän meillä ne molemmat on, mutta kumpi on voitolla juuri nyt? Frozen-testin jälkeen et enää pohdi.

 

Espoolaisetko marisijoita? Hehän ovat luonnonläheisiä älyn sekä kauneuden yhdistelmiä ja itsesuggestion mestareita, joilta meillä muilla on paljon opittavaa!

Espoolaisilla on viime aikoina ollut rankkaa.

Ensin Espoon ja Helsingin välillä kulkevan länsimetron valmistuminen myöhästyi useammalla vuodella. Kun metro vuosien odotuksen jälkeen vihdoin ylitti Espoon ja Helsingin välisen rajan, alkoivat uudet vaikeudet.

Suorat bussilinjat Etelä-Espoosta Helsinkiin lakkautettiin, ja sen takia monen espoolaisen työmatka piteni merkittävästi. Helsingin Sanomien mukaan espoolaispäättäjät vaativat suoria bussilinjoja takaisin, metrojunissa on odottamatonta ruuhkaa ja itse asiassa koko Espoo sellaisena kuin sen tunsimme on kuollut.

Espoolaiset itse ovat HS:n sivuilla muun muassa valitelleet liityntäbussin kierrelleen ”vaikka mistä” ja kertoneet itkeneensä liikennesuunnittelijoille, koska kuuden kilometrin työmatka menee metrolla hitaasti.

Vaikka työmatka-ajan äkillinen kaksinkertaistuminen potuttaisi ketä tahansa meistä, espoolaisille ei ole satanut sympatiaa. Esimerkiksi Me Naisten kolumnisti Anna Perho kommentoi espoolaisten tuskaa sarkastiseen sävyyn Twitter-tilillään.

Espoolaiset tarvitsevat nyt metrokurimuksensa keskellä hieman lisää arvostusta. Onhan ainakin 11 asiaa, joissa muu Suomi voisi ottaa mallia Espoosta ja sen asukkaista:

1. Luonnonläheisyys

Espoo on suurkaupunki, tai ainakin se on suurkaupungin vieressä, ja siellä on ostoskeskus, jonka nimi on Iso Omena. Silti luonnonläheisyys on espoolaisille tärkeä arvo, ja he rakastavat kotikaupunkiaan juuri sen kauniin luonnon tähden.

2. Saaristo

Sen lisäksi, että Espoossa on metsää ja kaupunkia, siellä on myös saaristoa! Ne, jotka eivät koe itseään tarpeeksi merikarhuiksi siirtyäkseen saarille, voivat ihastella merta ja saaristoa Rantaraitilta. Espoon kaupungin nettisivujen mukaan kyseisen kulkuväylän ”luonne vaihtelee urbaanista erittäin vehreään ja pienimuotoiseen”, mitä ikinä se tarkoittakaan. 

3. Monikulttuurisuus

Espoossa on onnistuttu siinä, missä moni epäonnistuu. Espoo on nimittäin hyvin monikulttuurinen, mutta silti tylsyyteen asti rauhallinen paikka. Suuri osa Espoon asukkaista on muualta, lähinnä muista Suomen kunnista, muuttaneita, mutta silti Espoota ei rinnasteta esimerkiksi Ruotsin pahamaineiseen Rinkebyhyn. Itä- ja länsisuomalaiset sekä maahanmuuttajat elävät sulassa sovussa Espoossa.

”Paitsi, että Espooseen on keskittynyt älykkäitä korkeakouluopiskelijoita, sinne on pesiytynyt myös maamme arvostetuinta naiskauneutta.”

4. Teekkaritihentymä

Entisen teknillisen korkeakoulun eli nykyisen Aalto-yliopiston ansiosta Espoo on yksi maamme johtavista teekkarikeskittymistä. Onko suuri teekkaripitoisuus kaupungille hyvä asia, osa teistä saattaa kysyä. On tietenkin, varsinkin jos on itse diplomi-insinööri – kuten peräti runsaat kolme prosenttia espoolaisista on!

5. Älyn ja kauneuden yhteenliittymä

Paitsi, että Espooseen on keskittynyt älykkäitä korkeakouluopiskelijoita, sinne on pesiytynyt myös maamme arvostetuinta naiskauneutta. Vuoden 2000 Miss Suomi -kilpailun ensimmäinen perintöprinsessa, espoolainen Jenni Dahlman kertoi hiljattain Me Naisissa, että hänellä on kotikaupungissaan äitiporukka, johon kuuluvat myös Vanessa Kurri (Miss Suomi 1999), Suvi Tiilikainen (Miss Suomi 2000) ja Janina Fry (Suomen Neito 1993).

6. Siistit metroasemat

Suurkaupungeista ympäri maailmaa tiedetään, että siellä missä on metroasemia, on myös lieveilmiöitä. Esimerkiksi Helsingissä Sörnäisten, Kontulan ja Rautatientorin metroasemien seudut ovat poliisin erityishuomion kohteena. Toista on Espoossa! Siellä metroasemat kiiltelevät vielä uutuuttaan, nenään ei tunnu virtsan hajua eikä silmiin osu huumekauppaa. 

7. Ruuhkankestävyys

Vaikka espoolaiset ymmärrettävästi harmittelevat länsimetron epäkohtia, oikeasti ruuhkassa istuskelu ja odottaminen eivät heitä hetkauta. He ovat tottuneet jonottamaan tyynesti Helsinkiin pääsyä autoissansa Länsiväylällä. 

8. Itsesuggestion voima

Jos se ei olisi rahasta kiinni, aika monesta pääkaupunkiseudun kunnasta kävisi nykyistäkin vilkkaampi muuttoliikenne maamme pääkaupunkiin. Niin hieno paikka kuin Espoo onkin, myös moni espoolainen asuisi oikeasti mieluiten Helsingissä. Espoolaiset ovat kuitenkin onnistuneet joukolla suggeroimaan itsensä ajatusmalliin, jossa Espoo on ei vain Suomen vaan koko maailman paras paikka asua ja elää. 

”Espoolaiset todella tykkäävät busseistaan.”

9. Kauniainen

Missä muussa suomalaisessa kunnassa on toinen kunta kruununjalokivenä tai hillosilmänä keskellä? Vain Espoo pystyy tähän.

10. Bussirakkaus

Kuten lienee käynyt ilmi, espoolaiset todella tykkäävät busseistaan. Useimmat ihmiset inhoavat bussissa istumista ja valitsevat mieluummin esimerkiksi junan, metron tai lentokoneen, mutta eivät espoolaiset. He muistavat edelleen, että linja-autossa on tunnelmaa – jollaista metrossa ei kaikesta päätellen ole. 

11. Jokin mysteeriksi jäänyt Espoo-tekijä

Espoolla ja espoolaisilla menee sekä stereotypioiden että tilastojen valossa erittäin mukavasti. Keskimäärin espoolaiset ovat hyvinvoivaa ja hyvin toimeentulevaa sakkia, ja heidän määränsä on kasvussa. Vaikka muiden kuntien asukkaat voisivat ottaa espoolaisista oppia, eivät he pysty muualta käsin aivan muuttumaan espoolaisiksi. Ei nimittäin täysin tiedetä, mikä tekee espoolaisista niin erinomaisia.