Lankapuhelimesta sentään tietää, mikä se on, mutta moni muu vanhempien käyttämä laite voi hämmentää nuorisoa. Kuva: Shutterstock
Lankapuhelimesta sentään tietää, mikä se on, mutta moni muu vanhempien käyttämä laite voi hämmentää nuorisoa. Kuva: Shutterstock

Maailma muuttuu niin nopeaan, että nykyteinille tavara muutaman kymmenen vuoden takaa voi olla ihan vieras.

90-luvun lopusta on jo melkein 20 vuotta aikaa. Monille se tuntuu silti kuin eiliseltä – ainakin jos oli silloin jo ohittanut vauvavuotensa. Nykyisten parikymppisten silmin vanhemman polven arkiset käyttöesineet voivat näyttää todella kummallisilta, vaikka niiden käyttämisestä ei oikeasti ole kovin pitkää ikuisuutta.

Lue myös: 10 ysäriasiaa, joita nykynuoriso ei tajua

Vaikka useimmat nuorisolaiset eivät ole soittaneet lankapuhelimella eivätkä käyttäneet cd-soitinta, moni tunnistaa ne kuvista. Moni muu esine on kuitenkin kinkkisempi. Listasimme 6 asiaa, joita 2000-luvulla syntyneet nuoret eivät tunnistaisi, jos sellaisen näkisivät. Näyttävätkö nämä kuvien tavarat tutuilta?

1.

Faksin toimintatapaa ja tarkoitusta moni nuori ei voi kuin ihmetellä. Kuva: Sanoma-arkisto
Faksin toimintatapaa ja tarkoitusta moni nuori ei voi kuin ihmetellä. Kuva: Sanoma-arkisto

Vanha kunnon faksi! Eli hämmentävän näköinen kone, jolla lähetettiin erilaisia dokumentteja puhelinverkon välityksellä toisiin fakseihin. Monille fakseja käyttäneelle on jäänyt mieleen pitkien faksinumerosarjojen näppäily.

Nuoret voisivat erehtyä luulemaan faksia tulostimeksi, ja voi olla vähän vaikea hahmottaa, mihin sitä on oikein edes tarvittu. Eikös sähköposti olisi vähän kätevämpi?

2. 

Kerrostalon summeri, vai ilmastointilaite? Ei sentään, vaan tuiki tavallinen puhelinvastaaja. Siis sellainen vekotin, joka vapautti miettimästä, onkohan joku soittanut sillä aikaan, kun en ollut kotona. Mahdollisti siis sen, että puhelimeen saattoi jättää viestin. Näppärä vehje, johon sai usein tallennettua hassun vastaajaviestinkin. Paitsi että vielä näppärämpää on, kun viestit jäävät omaan puhelimeen – eikä kukaan muu voi kuunnella niitä!

3. 

Mankelin käyttö tuskin luonnistuu, jos sitä ei ole kotoa koskaan löytynyt. Kuva: Sanoma-arkisto
Mankelin käyttö tuskin luonnistuu, jos sitä ei ole kotoa koskaan löytynyt. Kuva: Sanoma-arkisto

Tätä vehjettä, eli mankelia, muutama onnekas nuori on jopa saattanut kokeilla yläasteen kotitaloustunneilla. Sillä painettiin esimerkiksi lakanat ja verhot sileiksi, eikä tarvinnut silittää sitten mitään. Ihme keksintö, joka vie kotoa paljon tilaa.

Jokin laitteessa saattaa vähän puistattaa – kammottaa ajatellakin, mitä kävisi, jos vaikkapa käsi joutuisi mankeloitavaksi.

4.

Näyttää vähän joltain peliltä, mutta toimii kuin tekstari. Kuva: Sanoma-arkisto
Näyttää vähän joltain peliltä, mutta toimii kuin tekstari. Kuva: Sanoma-arkisto

Pitämänsä äänen mukaan nimetty piippari, eli hakulaite. Aikaa ennen kännykkää sillä voitiin viestittää jotain esimerkiksi numerolla tai muutamalla sanalla. Laite on tuttu ainakin House-sarjan faneille, mutta että sitä on käytetty muuallakin kuin vain sairaalassa? Toki ihan kätevä vehje, vähän kuin tekstareita lähettelisi koodikielellä. Tylsä siitä tulee tosin siinä vaiheessa, kun unohtaa, mitä numero kaksi taas tarkoittikaan.

5.

Tästä ripsivärin edeltäjästä eli kakkumaskarasta on tehty jopa moderni versio. Idea on kuitenkin sama: näyttävä katse saadaan aikaan harjaamalla saippuapalan näköisestä mustasta mötikästä väriä ripsiin. Mistään syötävästä asiasta ei siis ole kyse. Mutta voiko tuollaisella kamman näköisellä asialla saada mitenkään yhtä näyttäviä räpsyripsiä kuin nykyajan hitech-ripsarilla?

6.

 

The forgotten era i came from. #AcknowledgingSignOfAging #FloppyDisc

Henkilön 龙女🐉 (@j.nwl) jakama julkaisu

Tällaisella härpäkkeellä on aikoinaan korvattu muistitikku, eli kuvassa on tietenkin tietokoneen levyke, johon saa tallennettua vaikka tekstitiedostoja! Tunnetaan myös hellittynimellä korppu. Sellainen on saattanut joskus jonkun onnekkaan nuoren käsiin päätyä, mutta harvempi on oikeasti päässyt käyttämään niitä. Moni muistaa myös korpun edellisen kehitysvaiheen eli lerpun: ohuen ja taipuisan levykkeen.

Levykettä ei ihan helposti laiteta esimerkiksi avaimenperäksi – mutta ehkä ne ovat myös pysyneet pieniä muistitikkuja paremmin tallessa?

Kuvaukset lentokentällä seisovassa yksityislentokoneessa kustantavat pari sataa euroa.  

Mitäpä sitä ei menestyvän Instagram-profiilin eteen tekisi. Business Insider kertoo, että Moskovassa toimii nykyään yritys, Private Jet Studio, joka on erikoistunut myymään kuvausaikaa kentällä seisovassa pienlentokoneessa. Palvelu on suunnattu ihmisille, jotka haluavat vaikuttaa siltä, että matkustelevat yhtenään yksityiskoneella. 

Parin tunnin kuvaukset valokuvaajan kera maksavat noin 200 euroa. Jos tuo valokuvaajan mukanaan tai tyytyy selfieihin, pääsee noin 40 euroa halvemmalla. Halutessaan mukaan saa hius- ja meikkitiimin, jotta luksusvaikutelma on taattu. 

 

Location @privatejetstudio Production @kmelntsama Muah @we_love_makeup Photo @alencik30 Backstage @popella_watson

Henkilön PRIVATEJETSTUDIO (@privatejetstudio) jakama julkaisu

Mainosvideolla lentokoneeseen luodaan täydellinen kuvausvalaistus. 

Lentokoneen seisottaminen kentällä kuvaustarkoituksissa saattaa kuulostaa hölmöltä, mutta lentokonestudion bisnes voi pyöriä aika hyvinkin. Instagramin vaikutusvaltaisimpien nuorten postauksissa liikkuvat nykyään isot rahat – yhdestä meikkikuvasta voi kuulemma saada tuhansia euroja, kunhan on tarpeeksi seuraajia.

Luksuselämää henkivät kauniit kuvat taas ovat keino, jolla seuraajakuntaa kartutetaan. Muutama satanen täydelliseen #privatejetlife-hashtagilla varustettuun kuvaan voi lopulta olla pieni satsaus, mikäli pyrkimyksenä on tulla Insta-julkkikseksi. Venäjällä sitä paitsi riittää raharikkaita hieman toiseen malliin kuin vaikkapa kotoisan Helsinki-Vantaan tuntumassa. 

Mitä seuraavaksi?

Hieman kysymyksiä Instagram-kuvauskoneen vuokraaminen silti kerättää. Esimerkiksi: Onko kuvauskoneen seisottaminen kentällä ympäristöteko? Luonto kiittää, kun kuvien saamiseksi ei tarvitse kuluttaa litraakaan polttoainetta, mutta toisaalta kuvat vahvistavat entisestään mielikuvaa siitä, että lentäminen on tavoiteltavaa. 

Sekin mietityttää, mitä seuraavaksi keksitään. Miten olisi vaikka studio, jossa on rapsakoilla valkoisilla pellavalakanoilla sijattu sänky sekä kestoruusuja ja muovisia, mutta aidonnäköisiä smoothie-annoksia valmiina odottamassa täydellisen #lazysundaymorning-kuvan ottamista? Se voisi menestyä Suomessakin. 

 

Доброе утро - это когда так. Fly with us ✈️💙

Henkilön PRIVATEJETSTUDIO (@privatejetstudio) jakama julkaisu

Koira voi olla Instagram-julkkis siinä missä omistajansakin. Lienee siis vain luontevaa, että haukku kuvataan yksityislentokoneessa viettämässä luksuselämää.
C. G. E. Mannerheim ei menestynyt empatiansa tähden. Kuva: Sanoma-arkisto / Poutiainen

Mehän olemme ihan hullun empaattisia! Etkö usko? Tulenko lyömään?

Turun Sanomat uutisoi tuoreesta amerikkalaistutkimuksesta, jonka mukaan suomalaiset kuuluvat maailman vähiten empaattisiin kansakuntiin. Yhdysvaltaispsykologit kartoittivat ihmisten kykyä asettua toisen asemaan globaalilla verkkokyselyllä. Vastaajia kertyi yli 100 000 eri puolilta maailmaa. Mukaan otettiin 63 valtiota, joista saatiin riittävän suuri määrä vastauksia. 

Suomi sai vertailussa kuudenneksi kehnoimmat empatiapisteet. Maailman epäempaattisimmaksi maaksi paljastui Liettua, ja häntäpaikoilla killuivat myös Viro, Puola ja Bulgaria.

Tutkijat uskovat, että empaattisuus on yhteydessä ihmisten hyvään itsetuntoon. Empaattiset ihmiset ovat myös muita kiltimpiä. He ovat huomaavaisia. Anteliaita. Yhteisöllisiä. 

Tutkimus on varmasti tehty vähän päin honkia, sillä juuri tuollaisiahan me suomalaiset olemme!

Olemme niin anteliaita...

... että olemme jopa ulkoistaneet kaiken antamisen. Sitä vartenhan verottaja on olemassa! Kyllä yhteiskunnan tulee huolehtia heikompiosaisista. Ja mielellään kaikesta muustakin.

Niin huomaavaisia...

... että pyrimme olemaan häiritsemättä kanssaihmisiämme millään tavalla. Esimerkiksi julkisissa liikennevälineissä emme vaivaa muita turhalla pölinällä, vihainen tuijotus nimittäin sanoo enemmän kuin kymmenen kirosanaa. 

Niin kilttejä...

... että kun punkeamme ruuhkassa ihmisten ohi, emme pelästytä ketään ahdistavilla pahoitteluilla, vaan vain tönäisemme ihmiset lempeästi sivuun. Siinä tulee se toisen ihmisen koskettaminen samassa paketissa.

Niin yhteisöllisiä...

...että voitimme talvisodan. Siinä se kansakunta liimaantui yhteen. Yhteisöllisyys tuli hoidettua kertarysäyksellä tulevienkin sukupolvien edestä. Vai onko jotain sanottavaa tästä. Tuletko nauramaan Mannerheimin haudalle?

Ja meillä todellakin on niin hyvä itsetunto...

... että meidän ei tarvitse tehdä itsestämme mitään numeroa. Kukaan ei edes huomaa, että me olemme täällä. Paitsi jotkut hemmetin amerikkalaiset psykologit. Jos vain olemme ihan hiljaa, tämäkin asia unohtuu.