Kommentit (13)

Vierailija

Samaa mieltä, todella sekava. Miten veli liittyi mihinkään ja mitä Caritalle on tapahtunut? Jos sitä ei haluta kertoa, niin jutun olisi voinut kirjoittaa ihan toisella tavalla. Hämmentävää.

Vierailija

Olettaisin ettei artikkelin tarkoituksena ollut mässäillä menneillä kauheuksilla, vaan kertoa selviytymisestä ja myös avoimesti puhua dissosiaatiosta ja mielenterveydestä yleensä. Tärkeää ja äärimmäisen rohkeaa Caritalta yleensäkin kertoa omasta tilastaan ja luulisin että voimauttavaa ja kannustavaa niille jotka painivat samanlaisten ongelmien kanssa. Hyvällä maulla kirjoitettu artikkeli.

Vierailija

Minusta ei ollenkaan sekava. Oli hyvä, että ei lähdetty mässäilemään niillä hirveyksillä jotka trauman olivat aiheuttaneet.
Luovana ihmisenä tajusin kyllä jutun.

Huono juttu

Minua häiritsi todella se, että sanallakaan ei mainittu sitä mikä ne traumat oli aiheuttanut, eli tämä oli mulle ihan nollastoori.. Jos ei omilla kasvoillaan uskalla niitä asioita kertoa niin juttu olisi ollut paljon parempi esittää anonyyminä mutta kertoa taustat myös!

CaritaK.

Kun käytössä on n. 500 sanaa, tiukkoja aikatauluja, vaikea ja henkilökohtainen tarina, joka on selkeiden ääriviivojen ja värien sijaan kerroksellinen ja moniulotteinen, jossa ei ole helppoa vetää yhtäläisyysviivoja, on pakko valita minkä pienen osan sitä tarinaa haluaa kanssakulkijoille jakaa. Minä valitsin mieluummin tarinan siitä että käsittämättömänkin vaikeista asioista voi oikeanlaisella avulla selvitä ja kokemusten kanssa oppia elämään. Kaikki oleellinen tieto löytyy, se vain pitää osata nähdä ja kuulla. Niin kuin dissosiaatiohäiriökin. Sana "käsittämätön" on hyvä sana kuvaamaan niitä kokemuksia ja se paistaa myös osasta kommentteja. Kauhukertomuksia on maailma pullollaan, mutta ketä ja mitä ne palvelevat tässä kontekstissa? Niillekin on oma paikkansa, mutta minun ulostuloni suurin syy on eheytymisessä ja sen tiedon jakamisessa. 

Aiheesta lisää ja rohkeita kokemustarinoita löytyy osoitteesta www.dissociation.fi

-CaritaK.-

PS. Yhteistyöni toimittaja Tiina Suomalaisen oli todella arvostavaa ja hyvää ja valokuvaaja Juha Salminen sai mielestäni napattua hienot tarinaa tukevat ja symboliarvoltaan rikkaat kuvat. 

Vierailija

Samaa mieltä kuin edelliset kirjoittajat - tosin vasta nyt. Miksi pitää julkaista juttu, jonka rakennetta ja sisältöä ei ole tsekattu?

Vierailija

"Kaikki oleellinen tieto löytyy, se vain pitää osata nähdä ja kuulla." Jos kirjoittaa muille, niin kirjoittajalla on vastuu selittää asiat muille ymmärrettävällä tavalla. Tästä jutusta ei näin ymmärrä yhtään mitään. Eri aikakaudet sekoitetaan eikä traumaattisista kokemuksista kerrota mitään. Kyllähän ne ovat tällaisen jutun yksi keskeisimmistä asioista. Lukija haluaa tietää. Jos ei kirjoittaja halua avata kokemuksiaan, niin sitten koko juttu ehkä pitäisi jättää kirjoittamatta. Tai kertoa tosiaan anonyymisti asioita.

Miksi halusit kirjoittaa jutun? Mikä tässä oli päämääränä? 

Vierailija

Ehkä kaikkea ei voi muiden vuoksi kertoa, vaikka itse olisikin siihen enemmän kuin valmis. Oli miten oli, juttu keskittyi hienosti selviämiseen. Kaunis Carita!

Arpinen enkeli

Oli hieman sekava, mutta itse osasin poimia pointit rivien välistä. Löysin punaisen langan. Ehkä siksi, että itselläni on traumaattinen lapsuus ja nuoruus ja lievä assosiaatiohäiriö.

Arpinenen enkeli

Juuri niin Carita. Sanomattakin selvää, että kamalia asioita varmasti sinulle käynyt. Ei se dissosiaatiohäiriö ihan tyhjästä synny. Olen samalla polulla sinun kanssasi. Ihanaa, että olet eheytymisen hyvällä mallilla :)

50 v.

Kiitos Carita, tämä juttu auttoi minua suunnattoman suuresti. Ymmärrän täysin kuvauksen, kun terapiatuokion jälkeen 'särkynyt lapsi siirtyy takaisin aikuiseen maailmaan'. Koskaan ei ole liian myöhäistä eheytyä. Iso kiitos kuuluu myötäeläjille ja ammattitaitoisille terapeuteille. 

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat