Kommentit (11)

Vierailija

Meillä kävi niin että kun 18-vuotiaana aloitin seurustelun nykyisen mieheni kanssa, niin äitini ensin piti saarnan että hän ei halua vielä (38-vuotiaana) mummoksi. Kun sitten aloimme yrittää lasta kun olin 23-vuotias ja viiteen vuoteen ei lasta kuulunut, äitini itki että hänestä ei koskaan tule mummoa (meitä lapsia on viisi!). Saimme sitten kuitenkin lapsen ja myös sisaruksillani on lapsia. Äidillä on nyt kuusi lapsenlasta ja kaksi tulossa.

Vierailija

Oma äitini syyttää minua itsekkääksi, kun ei halua lapsia. Hänen mielestään pitäisi ajatella myös häntä ja isääni - he haluavat olla isovanhempia. Kysyin, eikö hänen ajatuksensa ole ainakin yhtä itsekäs, ellei itsekkäämpi, kuin minun ajatukseni olla hankkimatta lapsia. Siitä tuli aika kovia riitoja, kunnes kävi ilmi, että minulla olisi suhteellisen hankala edes tulla raskaaksi. Sen jälkeen asiasta ei ole puhuttu.

Vierailija

Ei lapsia voi tehdä jonkun muun toiveista! Minä käytän mielummin elämäni muiden auttamiseen... Mikään ei ole niin itsekästä, kuin lapsen tekeminen, paitsi toiselta lapsenlapsen vaatiminen.

Itsekästä, itsekästä.

Olisin katkaissut välini tuollaiseen mutsiin/kehen tahansa henkilökohtaisiin valintoihini sekaantuvan henkilön kanssa jo ajat sitten! Ei ihmisiä hankita tähän maailmaan jonkun mummon pitkäpiimäistä elämää viihdyttämään. Tässä ylikansoittumisen tilassa ainakin toivoisi kunkin miettivän motiiveitaan hieman epäitsekkäämmin! Eipä tarvitse Heikin äipän sekoiluja katsoa tv:stä, alkoi jo nyt naama ärsyttää.

Miinukka

Itsekästä, itsekästä. kirjoitti:
Olisin katkaissut välini tuollaiseen mutsiin/kehen tahansa henkilökohtaisiin valintoihini sekaantuvan henkilön kanssa jo ajat sitten! Ei ihmisiä hankita tähän maailmaan jonkun mummon pitkäpiimäistä elämää viihdyttämään. Tässä ylikansoittumisen tilassa ainakin toivoisi kunkin miettivän motiiveitaan hieman epäitsekkäämmin! Eipä tarvitse Heikin äipän sekoiluja katsoa tv:stä, alkoi jo nyt naama ärsyttää.

Kaikista asioista voi keskustella ja silti on hyvät välit. Ei se ole sekaantumista. Minulla on saman ikäinen naimisissa oleva poika ja hän tietää, että haluaisin joskus mummiksi. Mutta ei heidän minun takia tarvitse lapsia tehdä, ihan itsestä se lähtee. Jos lapsia ei tule, niin uskon olevani heille yhä rakas lähimmäinen ja he ovat aina minulle. Sinulla on aika kovat mielipiteet, joskus voi olla hyvä, ettei joka asiasta ole katkaisemassa läheisiin välejään.

Lapseton

Onneksi omilta vanhemmiltani ei tuollaista kuittailua tarvitse kuunnella. Tein joitain vuosia sitten selväksi, että lisääntymiseni tai lisääntymättä jättämiseni on täysin oma asiani, enkä koe elämäntehtäväkseni kasvattaa yhtäkään kersaa. Ei myöskään kiinnosta siirtää seuraaville sukupolville niitä sairauksia, joita on omassa ja miehen suvussa (mm.masennus,sydän- ja verisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, alkoholiriippuvuus, endometrioosi, syömishäiriöt jne.). Voisinhan minä tietenkin ajatella, että minulla on oikeus hankkia lapsi (kuten monet ajattelevat), mutta olisi se näillä perintötekijöillä aika itsekästä. Enää ei tarvitse saada jälkikasvua esim. avuksi peltotöihin tai omaksi "vanhuudenturvaksi", joten parempi olisi ajatella, haluaako oikeasti viettää lasten kanssa aikaa vai ei. Ja miettiä, onko siihen taloudellisesti varaa ja ehtiikö lapsen kanssa viettää tarpeeksi aikaa. "Naisen kuuluu olla äiti/äitiys tekee naisen" ovat ehkä surkeimpia argumentteja ikinä.

Bonnis

Miten tuo äiti edes kehtaa?? Todella itsekästä. Ainoa oikea syy hankkia lapsia on se, että niitä itse todella paljon haluaa ja on valmis kaikkeen siihen mahdolliseen mitä lasten kanssa voi tapahtua. Minä en aio hankkia lapsia, sillä se on pahinta mitä voi ympäristöllemme tehdä ja haluan elää elämäni itseäni varten.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ei lapsia voi tehdä jonkun muun toiveista! Minä käytän mielummin elämäni muiden auttamiseen... Mikään ei ole niin itsekästä, kuin lapsen tekeminen, paitsi toiselta lapsenlapsen vaatiminen.

"Mikään ei ole niin itsekästä, kuin lapsen tekeminen..". No päästitpä varsinaisen aivopierun... Ilmeisesti omat vanhempasikin ovat mielestäsi itsekkäitä, kun tekivät sinut? Minun mielestäni jotkut lapsettomat ovat itsekkäitä, kun kateuttaan eivät siedä sitä, että muut saavat lapsia.

Tant Monica

Hyvä Eippa!
Odotan innolla sun debyyttiä. Tiedän, että osaat irrotella. Älkääpä kommentoijat taas ottako kuolemanvakavasti noita lapsijuttuja.😂
Oi aika entinen ja ykp!

Maika

Ymmärrykseni ei riitä tuollaiseen pakottamiseen.Mikä pakko jonkun on tehdä lapsia?Tuntuu,kuin moni äiti eläisi lapsensa kautta.Eikös sitä voi kutsua narsismin piirteeksi?Jokaisen oma valinta.Tämä yhteiskunta suomessa nyt sattuu vain ihannoimaan lapsia,ikäänkuin olisit kakkosluokan kansalainen jos ei sinulla niitä ole.Helppohan on tehdä, kuten muut tekevät.Kun tarkastelen omia ikätovereitani,jotka pyörittävät lapsiarkea,en koe heidän elämäänsä onnelliseksi.Monen parisuhde on täynnä yhteistä velvollisuuden tunnetta.Se mikä parista ennen teki parin,ei enää ole olemassa.Ulkopuolisen silmin he suorittavat elämäänsä.Onko se elämää,kun sitä eletään toiselle?Tämä elämä on tuonut paljon vastoinkäymisiä minulle,osa niistä niin vaikeita,etten pysty niitä terveesti käsittelemään.Miten minä,voisin tuoda tähän maailmaan ns turmelemattoman ihmisen,jota en kaikista ponnisteluistani huolimatta pystyisi suojelemaan?Maailma on kovempi,kuin 30v sitten,kun minä olin lapsi.Sain elää lapsena aikuisten maailmassa.Nykyään lapset itsekkin haluavat elää maailmaansa aikuismaisena aikuisten maailmassa.Siitä seurauksena,että kohtaavat aikuisten maailman turhan aikaisin,eivätkä ole siihen valmiita.Jos asiat ovat näin huonosti nyt,mitä elämä olisi 20v päästä?Minkälaiseen Suomeen lapseni syntyisivät?Hyvin harvoin asiat menevät parempaan suuntaan.Itseäni pelottaa ajatus tulevaisuudesta,entäs se pelko mitä lapsieni joutuisi kohtaamaan?

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat