Kommentit (11)

Peppi

Juuri näin. Itse syön kohtuudella kaikkea ja olen tyytyväinen elämääni. Kuulostaa aivan naurettavalta demonisoida sokeri tuolla lailla. Tuntuu vähän siltä, että näillä sokerin (ja vehnän ja gluteenin jne.) demonisoijilla on yleensä aina jonkinlaista syömishäiriötä taustalla ja jatkavat samanlaista elämänsä kontrolloimiseen pyrkimistä tällaisilla täyskielloilla. First world problems, sanon minä. Syökää ihmiset eri asioita ja nauttikaa elämästä! Turha suorittaminen ei aiheuta muuta kuin stressiä ja ennenaikaisen sydänkohtauksen. :)

Nimimerkki

Ruoka- ja lääketeollisuus ei tule koskaan myöntämään sokerin haittoja. Kuluttaja voi käyttää järkeä: Jättämällä sokerin pois alkaa kasviksetkin maistumaan oikeasti hyviltä.
 Sokeri ehdottomasti niin minimiin kuin mahdollista. Silloin ne sokerisetkin ruoat maistuu vielä paremmalta.

Vierailija

Aamu-tv:n haastateltavat kertoivat ihan faktaperäistä tietoa sokerin vaikutuksesta hyvinvointiin. Karitakin kertoi lähinnä omista kokemuksistaan eikä mitenkään ollut niitä tyrkyttämässä. Itse sokerihiirenä toki toivoisin, että sokerin haitat olisivat huuhaata, mutta kokemus on toinen: mitä vähemmän sokeria, sitä hehkeämpi iho ja virkeämpi mieli. Sokerihimoon tämä kokemus ei itselläni valitettavasti kuitenkaan ole tuonut helpotusta.

Pirjo

Syökää sokeria, jos haluatte.... saada diabeteksen ja saada reikiä hampaisiin ja olla ylipainoisia ja saada muita mahdollisia sivuvaikutuksia mahd. syöpä, dementia ym.

Vierailija

Kylläpä on asiallinen aihe vedetty lokaan. Ihmisellä, jolla on jonkinasteinen ruokariippuvuus, sokeri on pahin aine. On helppo kirjoittaa halventavasti aiheesta, josta ei ole omakohtaista kokemusta. Itselläni on 45 vuoden kokemus surunsa hukuttamisesta sokerilla. Olen ikuisesti kiitollinen Sanna Runsalan vetämälle MAKSUTTOMALLE ruokariippuvuus-projektille!

Sanna Runsala

Ruoka ja riippuvuus -projektin tarkoitus ei ole syyllistää ketään, eikä tehdä sokerista mörköä. Suurin osa ihmisistä voi nauttia sokeripitoisia herkkuja ilman ongelmia, ja hyvä niin.

Kun puhutaan riippuvuudesta, sillä tarkoitetaan ihan muuta kuin makeanhimoa. Ruokaan ja syömiseen liittyvä riippuvuus tarkoittaa sitä, että syöminen on muuttunut hallitsemattomaksi ja pakonomaiseksi. Siihen liittyy tavallisesti häpeää, syyllisyyttä, piilottelua ja salailua. Usein ahminta tai jatkuva napostelu kohdistuu juuri sokeripitoisiin herkkuihin, jolloin ihminen saattaa mieltää tilanteensa sokeririippuvuudeksi. Nykytutkimuksen valossa kuitenkin tiedetään, että "koukku" tapahtuu sokeri- ja rasvayhdistelmän antamaan mielihyvään, ei niinkään itse sokeriin.

Ruoka ja riippuvuus -projekti tarjoaa tietoa ja tukea hallitsemattomaan syömiseen. Koulutamme ammattilaisia ja järjestämme syömisen kanssa kamppaileville luentoja, keskusteluiltoja ja erilaista vertaistukitoimintaa. Projektillamme on RAY:n rahoitus, joten kaikki toimintamme on maksutonta. Kannustamme ihmisiä luopumaan laihdutusajatuksista, kohtaamaan tunteita ja etsimään pienin askelin elämää, jota riippuvuudet eivät hallitse.

Meistä ja toiminnastamme voi lukea lisää osoitteessa www.ruokariippuvuus.fi

Vierailija

Sokeririippuvuus on ns "urbaanilegenda" sellaista ei ole olemassakaan.  Sillä on vain mukava perustella itsellensä sitä että lappaa makeaa suuhunsa eikä muuta muka voi.

Entinen suklaa syöppö

Itse jätin syyskuussa tätä vuotta valkoisen sokerin pois ja käytän hunajaa ja toisinaan leivon intiaani sokerilla. Olot eli kiukun ja raivoamisen huiput on helpottanut paljon. Ja kyllä söin liikaa herkkuja. Syön niitä nytkin mutta ehkä hieman terveellisemmin ja harvemmin. Ei ainakaan tule niitä suklaa huutaa hyllyssä kohtauksia kaupassa. Ja hedelmät maistuvat ihan erilailla kuin ennen. Saan niistä tarvittavan makea efektin. Kuka mitenkin, silti valkaistu sokeri on huono söi sitä liikaa tai ei. Terveellisempiäkin vaihtoehtoja on. Ja miksi muut potee siitä syyllisyyttä jos joku vaihtaa elintapojaan terveellisemmiksi? Tai potevat kateutta? Itse tehty suklaa ja laku ovat ihania ja ne saa maustaa oman maun mukaan. Niiden tekeminen on myös harrastus ja auttaa hahmottamaan sen vaivan ja ajan mikä tekeminen vie, ei tee usein ei syö joka päivä. Itselle oli liian helppoa ja nopeaa mennä kauppaan vetäistä levy lärviin kuin viisi vuotias joka ei osaa hallita mielitekojaan...myös matka aikuisuuteen:)

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat