Sivut

Kommentit (48)

Samaa kokenut

Vastaavaa kokenut!

Kiitos kirjoituksestasi. Olen kokenut samaa ja edelleen kärsin vaivoista, vaikka synnytyksestä on aikaa reilu 20 vuotta. Sympatiat ovat puolellani sinua kohtaan! Minulla vain ei ollut miestä joka ymmärsi tilannetta ja se oli yksi syy eroomme. Mieheni mielestä minulla oli korvienvälissä vikaa. Hän ei auttanut missään tilanteessa, vaan painoi töitä ja juoksi harrastuksissa, vaikka lapsi joka repi oli meidän toinen lapsi. Enkä saanut mitään korvauksia, kun lääkäri oli laittanut väärään ruutuun raksin vaikka minulle tunnusti tehneensä väärin. Sanaa sanaan vastaan, niin potilashan siinä kärsii. Voimia ei ollut valitella moneen kertaan päätöstä kahden pienen lapsen äitinä, joka oli sairas ja voimaton. Kävin erinnäköisissä jumpissa, sähköhoidoissa ym. joista saattoi olla jonkinlaista apua. Monet kerrat olen joutunut myös vaihtamaan vaatteita eri tilanteissa ja oppinut pitämään matkassa varavaatteita. Kauppaan kun menen, tiedän tarkkaan missä on vessoja ja en pidä shoppailemisesta heti syömisen jälkeen. Kartan niitä. Kaikki ei tätä ymmärrä ja ihmettelevät, jos käyn kaveriporukalla ulkona miksi juoksen vessassa moneen otteeseen. Tähän elämiseen ei tahdo tottua koskaan, mutta olen jatkanut elämääni oman elämäni ehdoilla. Voimahalauksia sinulle ja perheellesi ja toivon parempia, hyviä aikoja sinulle tulevaisuudessa.

http://URL

Kuka antoi entisaikoina saunas...

Raskaus ja synnyttäminen ei ole riskitöntä. Jokainen lapsia hankkiva ottaa tietoisen riskin myös tällaisten komplikaatioiden suhteen. Ihmisten tulisi ymmärtää myös se. Nykyään kun kaiken pitää sujua täydellisesti elämässä niin on helppo syyllistää muita asioista, joihin ei välttämättä ole voitu vaikuttaa.

tsemppiä kaikille

sairastan lihasrappeutumaa oireet hyvin samanlaisia,vatsan murjaisu ja se on siinä .Tosi tuttua tekstiä ,mutta koita jaksaa jollain on vielä pahemmin.

Vierailija

Minulle oli käydä samoin, onneksi kätilö huomasi, mitä oli tapahtumassa, joten sulkijalihas säästyi. Mutta normaalisti en voinut enää synnyttää. Toivon elämääsi kaikkea hyvää sekä toivottavasti et tarvitse koskaan avannetta.

Viljalle allerginen

Itsellä ollut samoja ongelmia, ei aivan yhtä pahaa, mutta elämää samalla tavalla rajoittavaa ja henkisesti hyvin stressaavaa.

Oikea ruokavalio ja siinä pysyminen jo 20 vuotta on tuonut vihdoin avun, hermoston kuntoon saattamiseen meneekin sitten loppuelämä.   

Toivotaan, että lääketiede kehittyy. Tosin, onhan se hieman outoa, että kasvot pystytään siirtämään, mutta tätä lihasta ei osata korjata...

Vierailija

Kuka antoi entisaikoina saunassa synnyttäneille vertaistukea kirjoitti:
Raskaus ja synnyttäminen ei ole riskitöntä. Jokainen lapsia hankkiva ottaa tietoisen riskin myös tällaisten komplikaatioiden suhteen. Ihmisten tulisi ymmärtää myös se. Nykyään kun kaiken pitää sujua täydellisesti elämässä niin on helppo syyllistää muita asioista, joihin ei välttämättä ole voitu vaikuttaa.

Miten tämän riskin voi ymmärtää etukäteen kun näistä riskeistä EI anneta rehellistä tietoa, edes kysyttäessä. Sanotaan vain että "Yleensä ei käy mitään, ja jos käy jotain sen voi korjata. Ei kannata murehtia etukäteen." Itselle jäi pysyvä hermokipu ja sen johdosta niin paha katkeroituminen, etten ole enää missää tekemisissä lapsen tai sen isän kanssa. Jos olisin oikeasti tiennyt riskit en olisi lasta ikinä tehnyt. Mutta terveydenhoitoalan ammattilaiset valehtelivat päin naamaa etukäteen ja vain voitottelivat jälkikäteen. "Kun ei haluta pelotella etukäteen, ja tärkeintähän on terve lapsi." No tärkeäähän se on, mutta ei ainoa tärkeä asia.

En varmasti olisi katkeroitunut niin pahasti jos olisin ottanut tietoisen riskin. Mutta nyt sen riskin ottamisesta päättivät ihan muut ihmiset kuin minä.

Sini, olet rohkea

"Joillain on vielä pahemmin"? En usko tuon kommentin tekevän Sinin elämästä yhtään sen helpompaa (tai muunkaan vaivasta kärsivän), miettimällä siis että "joillai on asiat pahemmin". Myöskin nimimerkin "kuka antoi entisaikoina saunas..." kommentti. What? Kyllä ihmiset ymmärtävät, että synnytyksessä on riskinsä. Ei sitä odota vaan omalle kohdalleen, varsinkaan noin harvinaista tapausta. Ja kun jossain tapahtuu virhe, tottakai oman elämänlaadun heikkenimisestä halutaan jonkun pää vadille, oli kyseessä kuka/millainen vaiva tahansa. Harmistuttaa Sinin puolesta, ettei nykylääketiede löydä ratkaisua noin "yksinkertaiseen" ongelmaan. Sini on tekstistä päätellen hyväksynyt kuitenkin asian, mutta kysymyksiä tulee varmasti vielä paljonkin; "Miksi minulle, mitä tapahtui, miksei minulle sanottu, tekikö lääkäri jonkun virheen, miksei yksinkertaista asiaa pysty korjaamaan, jotta elämäni palautuisi ennalleen?". Miettikää omalle kohdallenne, kuinka radikaalisti kyseinen vamma muuttaisi teidän elämäänne? Onneksi monta muuta kommentoijaa, jotka ymmärtävät asian.

Hoitoalalla näitä jkv kohdannut

Ihan mahtavaa, että tätäkin tabua murretaan. Et todellakaan ole ainoa, joka tästä kärsii. Anaalitamponia voisi kokeilla hätävaraksi? Sellaisia myyvät sairaaloihin avannetarvikkeita myyvät tarvikevalmistajat. Löytyy googlaamalla. Tsemppiä kaikille sulkijalihasvaurion kanssa kamppaileville. Myös lantionpohjaan erikoistuneen fyssarin kanssa kannattaisi jutella, voisiko heillä olla kokeellisia hoitomenetelmiä tarjottavanaan. Kaikkea hyvää jatkoon teidän perheellenne! Ehdottomasti näistä asioista pitää puhua siviilissä ja hoitotyössä enemmän. Eikä koskaan, koskaan jättää ketään yksin.

Avanne otilas

Näin avanteen kanssa elävänä voin sanoa ettei sekään mikään maailmanloppu ole. Avanteen haitat lähinnä esteettisiä, jos sen kanssa osaa elää oikein. Toki ei avanne koskaan mikään kiva juttu ole. Tsemppiä ja toivottavasti saatte kaiken kuntoon ilman avannettakin!

Mies Savosta

Moi! Sain itse työtapaturmassa erittäin vaikean aivovamman. Elämän perusjutut meni uuteen opetteluun. Yhtenä hankalana oireena tuli ulosteenkarkailu, jonka kanssa on kyllä koettu kuuteen vuoteen aika monenlaisia tilanteita. Aika monet on olleet erittäin kiusallisia ja elämää rajoittavia. Keväällä 2015 kävin sairaalassa ja käyttöön Coloplast Peristeen suolihuuhtelulaitteen. Tämän avulla olen saanut takaisin paljon mahdollisuuksia tehdä eri asioita :-) Toivon, että tällaisista vaivoista kärsivät tutustuisivat tähän tapaan hoitaa tätä kiusallista vaivaa ja saavat viettää ihanaa Suomen kesää keskittyen muuhun kuin jatkuvaan pelkoon ulosteenkarkailusta. Peristeen suolihuuhtelun käyttö on tosi helppoa ja voit tehdä sen tarpeen mukaan vaikka useamman kerran päivässä. Olen itse erittäin positiivisesti yllättynyt saaamastani avusta ja sen elämää helpottavasta vaikutuksesta.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat