yksinäisyydestä

Vierailija

Olen itse huomannut myös että jos ei ole työpaikkaa mitä kysytään sosiaallisissa tilanteissa lähes ensimmäisenä olet auttamattomasti ulkopuolella.samoin jos työ ei ole hieno nimikkeinen.ihmiset eivät jostain syystä halua tutustua erinlaisissa elämäntilanteissa oleviin tai muuten erinlaista elämää viettäviin.kaikkien tulee olla samanlaisia näiltä osin jotta toiselle suodaan mahdollisuus

Kommentit (3)

minä vaan

Aloin juttua toiveikkaana lukea: onko vihdoinkin joku kaltaiseni, josta kirjoitetaan. Eipä ollut. Oli läheistä siskoa, lapsuudenystäviä, facebook- ja lenkkikaveria, työtovereita. Olen toki haastateltujen puolesta iloinen. Hyvä kun on ollut kokemuksia lheisyydestä, ystävyydestä ja rakkaudessa. On hyviä muistoja ainakin.

Minulla ei ole koskaan ollut ketään ystävää. Luulen, että olen vaan niin pirun tylsä. Useimmiten viihdyn yksin.

todella kurjaa

Lehden juttu yksinäisyydestä oli vähän valju. Näillä ihmisillä oli työpaikka tai paljon sisaruksia ja sukulaisia.

Kun yksinäisellä ei ole työpaikkaa, jää todella yhteiskunnan ulkopuolelle. Monella meillä yksinäisillä kaveripiiri koostui työkavereista. Kun työpaikka meni alta, putoaa todella tyhjänpäälle. Ei ole ketään jolle jutella. Talviaika on pahin, kun esim. torit ovat suljettu. Eikä pakkasessa edes viitsisi istua torikahvilassa.

Piia

Lehden yksinäisillä oli työpaikka ja läheisiä ihmisiä elämässä. Entä sitten kun ei ole työtä eikä läheisiä ihmisiä? Ei ole mitään merkitystä sillä nousetko aamulla ylös vai et. Ei ole rahaa mennä mihinkään, jos olisi niin menisit yksin. Voit toki käydä kirjastossa, se on ilmainen. Mikäli kuolet nukkuessasi niin todennäköisesti naapurit valittavat hajusta. Ei kukaan kaipaa. Sitä on yksinäisyys.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat