Sivut

Kommentit (33)

Kumppanin tarpeet huomioiva mies

Jaahas, onpas taas "yllättävän" naiskeskeinen kommentti naistutkijalta. Parisuhteessa kuuluu ottaa toinen huomioon ja mikään ei aiheuta huonompaa itsetuntoa, kuin seksistä kieltäytyminen ja huono seksuaalinen itsevarmuus näkyykin sitten arjessa. Olen itse joutunut lohduttamaan tyttöystävääni asian johdosta ja hän vaikutti murtuneelta. Varsinkin kun miesten "kuuluu" haluta seksiä. Ymmärrän ja varmasti puolisokin ymmärtää jos seksi on oikeasti kivuliasta mutta muuten pihtailu on naurettavan itsekästä. Parisuhteessa seksi on läheisyyttä puhtaimmillaan enkä salli sitä että tyttöystäväni saisi sitä vähempää kuin muiden naiset.

Uskonnoton vapaa

Komppaan tutkijaa, rakkaus ja hellyys syntyy hyvästä olosta, ei siitä, että toinen on pelkkänä seksinvaatijana, osaamatta keskittyä elämässä muihin asioihin ollenkaan. Ei sitä seksiä pidä niin pakkomielteisesti ajatella koko ajan. On elämässä paljon muitakin ulottuvuuksia, joita on hyvä olla suhteessa.

Ollaan ensisijaisesti ihmisinä ihmisten kanssa, niin siltä pohjalta voi jotain läheisyyttä löytyäkin. Naiset kaipaavat arvostusta, siinä missä muutkin ihmiset. Jotkut puhuvat kumppaneistaan "partnereina", mitä on fossiilien vaikea käsittää. Sana kun viittaa enemmän, jonnekin moottorisahan suuntaan. Vapaaehtoisuus on ehto, säälistä antaminen tylsää, mieluummin ilman. Ihminen on kokonaisvaltainen olento.

Kekeliini

Seksitön parisuhde on miehisestä näkökulmasta katsottuna tyhjä. Jos suhde perustuu pelkästään "muihin ulottuvuuksiin" (= mennään täysin naisen ehdoilla ja vaatimuksilla) niin pitäkää tunkkinne. Parisuhde rakentuu hyvän seksin päälle, joka on toimii kaiken muun kivijalkana.

Parisuhde päättymässä

Oon ollu yli 1,5 vuotta sellaisessa parisuhteessa missä mies yhtäkkiä oli sitä mieltä yli vuosi sitten, että meidän pitäisi harrastaa seksiä aina kun hän haluaa, ja mun on turha tehdä aloitetta koska "ei nyt". Vaikka mulla olis kuukautiset ja kauheet kivut niin pitäis muka olla valmis harrastamaan seksiä koska hän sitä haluaa ja hänelle tulee paha mieli jos torjun. Joo, tulee mullekkin paha mieli jos mun aloitteet torjutaan 99% varmuudella (ja sitten vedetään herne nenään jos hoitelen itse itseni). Toki mä haluaisin seksiä paljon useammin kuin sitä on ollut, mutta ei se huvita jos siinä on kyse vain miehen egosta ja jos lämmittely on sitä että mies tulee kesken kotitöiden hinkkaamaan itteään mua vasten. Seksistä ei oo kauheesti voinu puhua ettei vaan toinen pahoita mieltänsä.

Miesnäkökulmaa

Outoa ajatella, että se on aina mies, joka haluaa ja nainen, joka ei halua. Erittäin paljon on miehiä avioliiton kahleissa, joita eivät vaimo enää syystä tai toisesta viehätä, vaan pyrkivät systemaattisesti noista tilanteista karkuun. Erotakaan ei voi, tai pahimmillaan menee suvun tilukset myyntiin ja koko suvun välit solmuun. Toisaalta syväkään ystävyys ei ole tae siitä, että makuukamarissa kemiat kohtaisivat. Lisäksi vielä sellainen pointti, että voi se yhdyntä olla miehillekin ihan fyysisestikin kivualista. Eli edes siltä osin ei ole olemassa mitään universaalia yhteensopivuusstandardia.

Vierailija

Seksin puute avioliitossa ruokkii usein myös muita ongelmia. Varsinkin lapsettomassa liitossa seksin puutetta voidaan lähteä kompensoimaan muilla asioilla. Alkoholin käyttö saattaa lisääntyä, samaten aikuisviihteen katsominen ja itsetyydys. Töissä saatetaan ruveta viihtymään paremmin kuin kotona. Kynnys pettämiseen alkaa laskea ja niin edelleen. Tupakoinnin lopettaminen esimerkiksi aiheuttaa sen että ihminen pyrkii kompensoimaan savuttomuuden jollain muulla. Tämä on ihan sama asia. Meillä ihmisillä on tarpeemme ja jos ne eivät täyty, jotain korvaavaa etsitään sitten tilalle. Se on ihmisen perus ominaisuus.

Seksi ei ole valtalelu

Miten aina onnistutaan sekottamaan pihtaaminen ja haluttomuus? Usein pihtaajalla ON haluja, mutta ei anna kumppanilleen ennen kuin tämä toimii idotusten mukaan (keppi ja porkkana). Mutta haluton voi tuntea halua haluta, mutta ei saa kroppaansa signaaleja sille taajuudelle, että kiihottuisi. Haluttomuus ei parane viagralla tai liukuvoiteella, vaikka näitä kuulee usein "ensiavuksi". Haluttonuuden syy kun voi olla henkisellä puolella parisuhteessa. 

Tulee myös muistaa, että suhteissa on aina kolme muuttujaa : sinä, minä ja me. Silloin kun yksikin osa suhteessa muuttuu, muidenkin osien tulee hyväksyä ja ymmärtää muutos (sekä tukea sitä).

Tennari

Juu, niinpä se tosiaan on, että "pakko" ei ole - sehän täyttäisi raiskauksen tunnusmerkit, mutta kyllä kannattaa, vaikkei itseä aina tekisi mieli.... tai sitten hyväksyä että puoliso saattaa, ja todennäköisesti käykin vieraissa.

Se "ettei tunnu siltä" ei ole yksipuolinen ja määrittelemättömän pitkä oikeutus riistää toiselta seksiä, joka on yksi ihmisen perusoikeuksista. Jos tähän vielä nivotaan samaan pakettiin haluttomuus keskusteluun saati ammattiauttajan luokse menemiseen (ja läheisyys, lahjat ja huomio kelpaa muttei koskaan mitään sen enempää) on sillä toisella täysi moraalinen oikeutus hakea puolison kieltämä seksuaalinen kanssakäyminen muualta. Tätä totuutta ei mikään mielipide-asiantuntijuus järkytä millään muodoin.

Ehkäpä ongelma onkin sellainen parisuhde jossa seksualista kanssakäymistä ei anneta ja se haluttaisiin kieltää myös muiden kanssa. Siinä kieltäjä pitäisi voida asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen perusoikeuksien riistosta.

Eri luku ovat pariskunnat joiden siksuaalinen aktiviteetti ei kohtaa - niissä ei ole sallittavaa "täydentää" ulkopuolelta, vaan asia pitä käsitellä joko ratkaisuun tai eroon asti, mielestäni.

Dissosiation

Samaa mieltä tutkijan kanssa. Itse annoin aina kun mies halusi, koska uskoin, "että ehkä sitä sitten itsekin alkaisi haluta". Ei se ollut muuta kuin raakaa yhdyntää, ja usean vuoden tuloksena aloin pahasti oireilla psyykkisesti. Keltaisen lehdistön seksiartikkelit ja TV-sarjojen intiimit kohtaukset etoivat, ja itkin monesti, miksen voi olla "normaali" ihminen. Ei siinä auttanut edes pyytää puolisoa keskittymään esileikin harjoitteluun, kun hänellä ei kärsivällisyys riittänyt ja tilanne päättyi raiskaukseen, kun kuulemma alapääni näytti valmiilta. Tuntuu kuin osa minusta olisi kuollut. Ei muuta.

Ryoji Yamazaki

Minä en ainakaan säälistä ottaisi, enkä säälistä antaisi. 
Se vaan ei toimisi. Seksi kuuluu hyvään, aikuiseen, terveelliseen ja 

tasapainoiseen suhteeseen, kyllä. Mutta mikään velvollisuus se ei ole. Jos ei hommat futaa, pitää keskustella toisen kanssa, että mikä on. Monetkaan miehet eivät tähän suostu, ja on naisiakin, jotka mieluummin ovat hiljaa, kuin että yrittäisivät purkaa ja rakentaa asioita. Kirjoja voi lukea, seksuaali/parisuhdeterapia voi auttaa, uusien asioiden kokeilu yms. Mutta säälistä ei ikinä pidä ottaa, eikä antaa. Se on vaan itsepetosta ja loukkaa toista loppupeleissä aivan suunnattomasti!

Taneli

No onpa outoa. Itse olen miehenä monesti antanut vaimolleni nautintoa, vaikken itse sitä juuri sillä hetkellä haluaisikaan. Tyydytetty rouva on tyytyväinen rouva. Ei se ole minulta pois ja itse saan myös vastapalveluksia. Useimmin himot osuvat samaan hetkeen, eivät aina. Mitä väliä?

samaa erimieltä

Missään nimessä ei ole pakko antaa. Mutta, jos ei halua/jostain muusta syystä anna niin toinen on oikeutettu hakemaan seksinsä muualta. Oma haluttomuus ei saa pakottaa ketään muuta elämään ilman seksiä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat