Milloin viimeksi kysyit itseltäsi, mitä sinulle kuuluu? Miltä nyt tuntuu? Kerro meille ajatuksistasi, toiveistasi, mielipiteistäsi! Ilmaise myös tunteesi, niin saat niihin myös vastakaikua.
Suorat linkit kiinnostaviin, suomalaisten naisten suosimiin blogeihin. Mukana myös Me Naiset -lehden toimittajien blogeja. Löydä oma suosikkisi tai vinkkaa omasta löydöstäsi.
Pidä tauko ja rentoudu nettipelin parissa. Varta vasten meille naisille valikoituja nettipelejä yhden klikkauksen päässä. Uutuuksia ja klassikkoja, ole hyvä.
ETSITÄÄN NAISIA JOILLA EI OLE LAPSIA KERTOMAAN AJATUKSIAAN ÄITIYDESTÄ
Olen suunnittelemassa dokumenttia, joka kertoo äitiydestä naisen näkökulmasta. Kerään tällä hetkellä taustatutkimusta varten ajatuksia äitiydestä kaikenikäisiltä naisilta, niin nuorilta kuin vanhoilta, joilla ei ole omia lapsia. Toivon että voisit mm. vastata alla oleviin kysymyksiin tai lähettää minulle sähköpostia yleisesti ajatuksistasi ja kokemuksistasi äitiydestä.
Mitä ajatuksia äitiys sinussa herättää? Haluatko tulevaisuudessa tai halusitko aikanasi lapsia? Kerro, miksi. Minkälaisia asioita mietit omasta mahdollisesta äitiydestä? Koetko asiassa olevan kohdallasi ristiriitoja? Missä ristiriidat ilmenevät? Koetko että naiseus ja äitiys ovat nykyään keskenään ristiriidassa tai toisiinsa vahvasti liittyviä?
Tällä hetkellä etsin vain taustatietoa, mutta voit lisätä kirjeeseen jos sinua voisi kiinnostaa olla dokumentissa mukana. Loppuvuodesta kuvattavassa dokumentissa kuvataan erilaisten naisten elämää ja ajatuksia, niin naisten joilla on lapsia, kuin naisten joilla ei niitä ole tai jotka eivät niitä edes halua. Tarkoitus on käsitellä äitiyttä osana naisen elämää nykypäivänä. Valmistuttuaan dokumentti tullaan esittämään Ylen TV kanavalla. Yhteydenottoja odotellen, Ystävällisin terveisin
Iris Olsson Email: iris.olsson@yle.fi YLE Asiaohjelmat
Ole 31-vuotias sinkkunainen ja elämäni on ollut melko tappuraista vaikean sairauteni kanssa joten parisuhde ja perhe on ehkä vain unelmaa.Sairastan vaikeahoitoista epilepsiaa,poissaolokohtaukset vaivaavat joka viikko.Olen saanut kurkistaa lapsen maailmaan ja äitinä olemiseen seuraamalla serkkujeni taaperoita,pääsin kummiksi elokuussa syntyneelle Jasperille.Monella ikäiselläni serkullani on jo tosiaan perhe ja kaikki kyselevät että miksi ei minulla joten inhottaa aina kertoa elämäntarinansa sairaudesta.Käyn nyt kuitenkin aina säännöllisesti moikkaamassa pikkumiestä ja hänen siskojaan joten mikäs sen ihanampaa!Mellä tytöillä riittää aina puuhaa ja Jasperi on nyt oma "lellikkini".Jos se onni kun oma kulta ja mahdollisuus perheeseen suotaisiin en siitä luopuisi,rakastan lapsia.
Olen 28-vuotias nainen ja takana yksi yllätysraskauden keskenmeno. En ennen raskautta ollut ajatellut haluanko lapsia, mutta tämä kokemus vain vahvisti ajatustani siitä, että haluan, jos siihen mahdollisuus vielä tulee. Olen kuitenkin sitä mieltä, että naiseus ei ole kiinni äitiydestä. Voin yhtä hyvin elää elämäni ilman omia lapsia ja silti elää täyttä naisen elämää. Joskus näen äidit supersankareina ja joskus toisaalta äityis vaikuttaa taakalta, joka kahlitsee kiinni kotiin. Se riippuu siitä kuinka nainen itse kokee äitiyden, se näkyy ulospäin. Nainen on muutakin kuin äiti, ennenkaikkea ihminen. Itse naiseuden "voima" on mahtavaa oli äiti tai ei.
Nyt yli nelikymppisenä olen tullut todella surulliseksi siitä, kun minulla ei ole lapsia. Ennen en asiaa edes ajatellut. Oli niin paljon muuta tekemistä.
Olen 20-vuotias nuori nainen. Haluan ehdottomasti lapsia tulevaan perheeseeni. sillä uskon että ilman lapsia, aikuisilla on vain suhde joka on joko rekisteröity tai ei. Lapset tekevät siitä kokonaisuuden. Äiteys herättää minussa suurta rakkauden tunnettta, jota voisin muille jakaa. jokainen lapsi tarvitsee äidin. Toivon että minusta tulisi hyvä äiti, sellainen kuin omani oli, ei mikään pullantuoksuinen, mutta rakastava ja ymmärtäväinen. Ainoa ristiriita voisi olla se, että haluaisin vaikka heti ryhtyä äidiksi, mutta minulla on koulu kesken, eikä tulevaa ammattia, joten lykkään, siksi että lapsi saisi sitten hyvän kodin, eikä tarvitsisi elää sossun avulla. Joten, käyn koulun loppuun ja hankin työn, sitten miehen kanssa naimisiin ja sitten muksuja :) Äiti voi nykyään olla uranainen, mutta uranainen ei välttämättä ehdi hoitaa lapsiaan tai viettää heidän kanssaan aikaa. naiseus ja äiteys eivät ole mielestäni ristiriidasssa. äiti voi olla naisellinen, ja saakin olla. Vaikka olisi äiti, se ei tarkoita että täytyy pukeutua mammamaisesti. voi pukeutua oman ikäisesti tai nuorekkaasti.
Olen 27-vuotias nainen ja ehkä ensimmäistä kertaa nyt joudun miettimään lapsiasioita vakavissani. Minulla on vuotta vanhempi poikaystävä, jolla on melko selkeä käsitys siitä että hän haluaisi joskus perheen, vaikka ei kuitenkaan ihan vielä. Itse en ole lainkaan vakuuttunut siitä että haluaisin lapsia, vaikka jo 15-vuotiaana päätin tulevan tyttäreni nimen. Luulen että nimen miettiminen liittyi enemmänkin siihen että naisen "kuuluu" perustaa perhe, että se oli minulle oletusarvo, kuin siihen että oikeasti lapsen haluaisin. Vastahakoisuuteni saattaa liittyä myös pelkoon siitä että pystyisinkö todella olemaan vastuussa jonkun toisen elämästä, kun omankin hallinnoimisessa on riittävästi hommaa.
Olen 27-vuotias nainen ja olemme mieheni kanssa toivoneet lasta reilun puolitoista vuotta, mutta turhaan. Tutkimukset aloitettiin helmikuussa ja kesäkuussa alkaa ensimmäinen hoito. Olen aina tiennyt haluavani lapsia ja mikään asia ei ole satuttanut eikä tehnyt niin pahaa, kuin rikkinäisyyden tunne ja tieto, että lapsia ei ehkä koskaan tule. Luotto hoitoihin on välillä aika kova, välillä olen valmis heittämään pyyhkeen kehään kaiken käydessä liian rankaksi. Äitiyden ajattelemin tuottaa siis vain yleisimmin tuskaa tällä hetkellä, mutaa samaan aikaan myös antaa voimaa jatkaa hoitoja.
Joskun 20 ja 30 välillä kihlasin ihanan miehen, joka oli 6 vuotta nuorempi. Silloin suunniteltiin perhettä ja tytölle ja pojalle nimetkin valmiiksi. Suhde kariutui kuitenkin omaan sitoutumiskammooni, joka jatkuu edelleen 45-vuotiaana. Olen saanut olla varaäitina siskoni lapsille, ja viettänyt heidän kanssa paljon aikaa. He ovat tärkeimpiä elämässäni ja olen heihin edelleen usein yhteydessä, vaikka ovatkin jo teinejä. Joskus mietin, olisinko heille niin läheinen täti, jos olisin hankkinut omia lapsia. Silloin ei ehkä olisi ollut aikaa ja puhtia viettää heidän kanssaan aikaa. Olen tyytyväinen valintaani, joskus mietinkin, miksi tähän yhteiskuntaan tekisinkään lapsia...
Ehkä yhden käden sormiin sattuu ne kerrat, kun olen edes harkinnut hankkivani lasta tai lapsia. Ja jokainen kerta on kestänyt vain vähän aikaa, korkeintaan pari päivää, kun olen todennut että nou tänks. En ole asiasta ja mielipiteestäni hirveämpää meteliä pitänyt, koska minusta tuntuu, että naiset ja erityisesti äidit pitäisivät minua lapsivihaajana. En vihaa lapsia. Rakasta veljeni kahta pikku tyttöä ja he vieralevatkin luonani lähes säännöllisesti. En halua lapsia sen takia, että rakastan omaa rauhaa ja vapautta. Minulle on erittäin tärkeää, että saan tulla ja mennä juuri silloin kun huvittaa. En pidä ajatuksesta, että en voisi itse ohjata elämääni, vaan joku ohjaisi tekemiseni ja menemiseni puolestani. Minulla on ollut parikin vakavaa ja pitkää suhdetta, joissa kummassakaan ei minua olla painostettu lasten tekoon. Olen 35-vuotias ja tällä hetkellä sinkku ja oikeastaan tyytyväinen elämääni. Vietän aikaa ystävieni kanssa, minulla on erittäin hyvä ja hyvin palkattu työ, mukavat harrastukset ja perhe (äiti ja veljet) ympärilläni. Minua ärsyttää, kun jotkut (yleensä äidit) olettavat, että kun joskus löydän miehen, niin sitten alan tehdä lapsia, "kyllähän sinä vielä ennätät". En oikein uskalla ja henno sanoa, että 'ei ole minun juttu". Minä kuitenkin hyväksyn itseni tallaisena kuin olen, ei äitinä vaan muuten vaan naisena. En koe olevani huono tai vajavainen, kun en ole tai en edes halua äidiksi.
0 m/s
Olen suunnittelemassa dokumenttia, joka kertoo äitiydestä naisen näkökulmasta. Kerään tällä hetkellä taustatutkimusta varten ajatuksia äitiydestä kaikenikäisiltä naisilta, niin nuorilta kuin vanhoilta, joilla ei ole omia lapsia. Toivon että voisit mm. vastata alla oleviin kysymyksiin tai lähettää minulle sähköpostia yleisesti ajatuksistasi ja kokemuksistasi äitiydestä.
Mitä ajatuksia äitiys sinussa herättää? Haluatko tulevaisuudessa tai halusitko aikanasi lapsia? Kerro, miksi. Minkälaisia asioita mietit omasta mahdollisesta äitiydestä? Koetko asiassa olevan kohdallasi ristiriitoja? Missä ristiriidat ilmenevät? Koetko että naiseus ja äitiys ovat nykyään keskenään ristiriidassa tai toisiinsa vahvasti liittyviä?
Tällä hetkellä etsin vain taustatietoa, mutta voit lisätä kirjeeseen jos sinua voisi kiinnostaa olla dokumentissa mukana. Loppuvuodesta kuvattavassa dokumentissa kuvataan erilaisten naisten elämää ja ajatuksia, niin naisten joilla on lapsia, kuin naisten joilla ei niitä ole tai jotka eivät niitä edes halua. Tarkoitus on käsitellä äitiyttä osana naisen elämää nykypäivänä. Valmistuttuaan dokumentti tullaan esittämään Ylen TV kanavalla.
Yhteydenottoja odotellen,
Ystävällisin terveisin
Iris Olsson
Email: iris.olsson@yle.fi
YLE Asiaohjelmat
Ainoa ristiriita voisi olla se, että haluaisin vaikka heti ryhtyä äidiksi, mutta minulla on koulu kesken, eikä tulevaa ammattia, joten lykkään, siksi että lapsi saisi sitten hyvän kodin, eikä tarvitsisi elää sossun avulla. Joten, käyn koulun loppuun ja hankin työn, sitten miehen kanssa naimisiin ja sitten muksuja :)
Äiti voi nykyään olla uranainen, mutta uranainen ei välttämättä ehdi hoitaa lapsiaan tai viettää heidän kanssaan aikaa. naiseus ja äiteys eivät ole mielestäni ristiriidasssa. äiti voi olla naisellinen, ja saakin olla. Vaikka olisi äiti, se ei tarkoita että täytyy pukeutua mammamaisesti. voi pukeutua oman ikäisesti tai nuorekkaasti.