Ihan kuin ois pitkäkin kesäloma ollut.

Viikonloppuun on mahtunut paljon. Syntymäpäiviä, istuskelua bussipysäkillä, salsaa, yökyläilyä, terassia lämpimässä lauantaiyössä ja veneretki, joka kasteli. Allot olivat ajoittain odottettua suuremmat. Lapset kijuivat riemusta, aikuiset nauroivat ja kastuivat läpimäriksi.

Mun hiukset ja mekko olivat ihan läpimärät perille päästyämme.

Ja kesä kuivasi.

 

Viikonloppuun on mahtunut sellaisia hetkiä, että tuntee elävänsä. Ja rakastavansa tätä elämää. Vierellä on ystävä, jonka kanssa hiljaa istuessaan tietää jakavansa monta salaisuutta. Ihan niinkuin noi pienemmät tytöt, niillä vasta salaisuuksia onkin. Ainakin karkkia piilotettuna paidan sisään kun haluavat istua kahdestaan kalliolla.

Melkein aina on jotain mientä kuhmua ja käpyä selän alla, koskaan mikään ei voi olla täydellistä, mutta se tästä just niin ihmeellistä tekeekin. 

Viikonlopun synttäreistä tärkein oli mun pojan, joka täytti kymmenen. Kymmenen ja uskomattoman kiltti, iloinen ja hyväsydäminen. Tosi kiitollinen saan olla että noin kivaa poikaa voin ohjata eteenpäin tässä elämässä. 

 

Huomenna täällä alkaa viimeinen kouluviikko. Töihin ja kouluihin siis aamusta, mut ei haittaa yhtään. Tällaisen viikonlopun jälkeen joutaakin hommiin! Paljon hyvänolon ja kiitollisuuden aiheita. 

Iloista uutta viikkoa teille myös. <3

 

Kommentit (8)

JuttaE

Hei Johanna < 3

Olen seurannut sinua siitä lähtien, kun löysin blogit (eli about vuodesta 2011). Olin silloin 12 vuotias ja jo silloin rakastin asukuviasi ja koko blogin olemusta. Luin kaikki vanhat postauksesi läpi ja ihastelin raskausmahaasi. :D  Nyt näin myöhemmin edelleen odotan asukuvia, mutta enemmän odotan näitä sun elämän kauniita sanoja, viisaita ajatuksia, kosketuksia ja pohdintaa. Sinulla on niin kaunis kyky nähdä ja kokea. Aistia ja havaita. Olet samalla niin hauras ja voimakas. Ihailen sinua niin monella eri tapaa. Kaiken lisäksi olet myös äärettömän lahjakas  ja silti, silti niin suomalaisen nöyrä ja jalat maassa. 

Haluan toivottaa sulle äärettömän kaunista ja aistikasta kesää!

< 3

Emmms

Hei Johanna! Kiitos ihanasta blogista! Elämäsi norjalaismiljöössä näyttää kovin idylliseltä ja on ihana kuulla, että olet saanut siellä noin hyviä ystäviä. Minua kiinnostaisikin kuulla sinun ja Hilden tarina ja ylipäätänsä ajatuksiasi aikuisena ystävystymisestä. Miten tutustuitte Hilden kanssa, oliko se ystävyyttä ensisilmäyksellä ja miten ystävyytenne on muuttunut? Puhutteko keskenänne norjaa ja koetko että välissänne on joskus pieni kielimuuri? Itse olen pian muuttamassa uudelle paikkakunnalle (tosin Suomen sisällä) ja mietin, miten kavereiden löytäminen onnistuu.. :)

Tii

Ihania kuvia, ihana retkeillä edes kuvien kautta Norjan upeassa luonnossa ja merellä! Kiitos myös kauniista sanoista ja ajatuksistasi elämästä. Ne ilahduttavat ja piristävät. Mukavaa kesää ja lomaa kunhan se teille koittaa!

HanneM

Niin mahtavia kuvia taas kerran ☀️
Mä oon itse löytänyt mun parhaimmat ja tärkeimmät ystäväni vasta aikuisena, toki lapsuudestakin on säilynyt muutama tärkeä ystävä.
Jotenkin ystävien löytäminen aikuisena on ollut jopa helpompaa kuin silloin nuorempana.
Olisi kyllä kiva kuulla sun ja Hilden tarina. 🙂
Aurinkoisia kesäpäiviä sinne Norjaan! Ja toivottavasti tänne Suomeen myös ☀️

Nellie

Ihana tunnelma kuvissa! <3 Ja onnea Olli 10v!! 

PS. Jätin kommentin postaukseen "Perjantain puuhat ja purtavat", mutta jostain syystä se ei ole tullut näkyviin. En saa ihanaa tummanvihreää kirjailtua takkiasi mielestäni, voisikohan sellaisen vielä jostain löytää? :) 

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Johanna kirjoittaa elämästään norjalaisen kalastajan vaimona ja kahden söpöliinin äitinä. Blogissa pohditaan, miten arki voi olla kaunista, esitellään päivän asuja ja ihania sisustusasioita – sekä välillä pohditaan syvällisiä.

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Instagram