Hip Hip! Hurraaa! 

Norjan kansallispäivä alkaa jokus seitsemän maissa aamulla salutilla eli tykinkuulaammunnalla, johon harva voi olla heräämättä (en tiedä vieläkään missä nämä tykit ja kuulat sijaitsevat). Onnekkaimmat nukkuvat vielä tovin, mutta valmistautuminen juhlatamineisiin on joka tapauksessa hyvä aloittaa hyvissä ajoin.

Koulun pihalle kokoonnutaan nimittäin viimeistään puoli kymmeneltä; lapset luokittain eturiviin ja vanhemmat taakse kuuntelemaan puheita, musiikkia ja lipunnostoa, jonka jälkeen vanhemmilla on vähän vapaa-aikaa (käydä kahvilla) lasten valmistautuessa kouluissaan kello yhdeltätoista alkavaan koulujen paraatiin. 

Paraatin jälkeen moni kokoontuu omissa porukoissaan koteihin, kahviloihin, kaupungille tai -lähes kaikki lapsiperheet- taas koulujen pihoille, jonne on järjestetty tarjoilua ja leikkejä. Meillä on tänä vuonna nelosluokkalainen, joten vuoro oli vastata meidän koulun iltapäivätoiminnasta; itse paistoin suklaakakkua edellisiltana vielä kymmenen maissa ja tänään leikitimme sitten lapsia pussihyppelyn, perunajuoksun, puujaloilla kävelyn ja hernepussiheiton merkeissä - kivoja perinteisiä leikkejä siis. 

Iltapäivätoiminnan jälkeen, noin kello 14 on taas hieman aikaa hengähtää (kävimme lasten isovanhemmilla) ennen kuin seuraava, "aikuisten" paraati alkaa kello 16. Tässä paraatissa marssivat lähinnä politiikka, kulttuuri ja urheilu sekä kaupungin abit eli "russ" russebusseineen; jokaisella abiryhmällä kun on oma pakettiautonsa, jossa porukka abikeväänsä remuaa.

 

Olen usein ihan valmis kotisohvalle tämän paraatin jälkeen (vaikka kaupungilla tuntuu olevan täysi juhla, russebussit soittavat musiikkia ja lapset juoksevat ympäriinsä); miten kello voikin olla jo melkein ilta! 17. mai menee aina niin nopeasti. Se on kai vähän niinkuin vappu Suomessa, paitsi että melkein kaikilla on kansallispuvut ja lapset ovat kaikessa pääosassa. Ja kaikki tietävät, että jäätelöä saa syödä rajattomasti. Ja ottaa shampanjaa.

 

Olen niin onnellinen, että mulla(kin) on nykyään toi oma suomalainen kansallispuku. Se on norjalaisia serkkujaan vaatimattomampi (niissä roikkuu yleensä tosi paljon hopeaa ja muita kalleuksia), mutta silti mun mielestä (mun sydämessä) ehkä vielä jopa kauniimpi. En vaihtaisi. <3 Harmi että seuraavaan kertaan on taas vuosi, sitä innolla odottaessa.

Norjan kansallispäivä on siis iloinen, vähän väsyttävä, perinteikäs kaikkien juhla. Ja aika tiukka ohjelma, johon kaikki aina osallistuvat.

Nyt kaadun sänkyyn. Väsyneenä, mutta jälleen kerran onnellisena tästäkin päivästä. 

Phuuh, nähdään pian. <3

 

Kommentit (7)

Vierailija

Ihanaa kun Norjalaiset osaavat vaalia perinteitä ja siirtää nuorempaan sukupolveen.Mekin saisimme käyttää kansallispukua enemmän.

Havfruen

Norjalaiset osaavat todella juhlia kansallispäiväänsä:-). Sinun kansallispukusi on aivan ihana, minusta kuvaa hyvin sitä ulkosuomalaisen sieluntilaa, on sekä suomalainen juuriltaan, mutta myös tietysti norjalainen (tai tanskalainen, tai mitä tahansa). Ajattelen että ehkä juuri sellaista on se hyvä integroituminen - tietää  mistä tulee, ja arvostaa sitä, mutta samalla on myös rakkaus sitä maata kohtaan, jos elää ja asuu.

Vierailija

Oi vaikuttaapa asuinkaupunkinne todella idylliseltä ja kauniilta paikalta! :)

Tulipa muuten mieleeni russebusseista, että oletko seurannut norjalaista Skam-sarjaa?

heidi

Minkä alueen kansallispuku sulla on? Se on todella kaunis.

Meillä Seattlessakin juhlitaan Norjaa aika mahtavasti. Paraati on tietysti tyypillinen amerikkalainen, mutta täynnä Norjan lippuja - ja kansallispukuja. http://www.17thofmay.org

Hyvää kevättä & kesää!

Vierailija

Kuulostaapa hauskalta! Ihanaa että kaikki osallistuvat ja että lapset huomioidaan. Suomeenkin tällaista :D

Mari

Kansallispuvut on kylla kauniita. Olet joskus kertonutkin, mutta mika puku omasi on? Sopii vareiltaan hyvin tuonne norjalaisten pukujen joukkoon. Tuli mieleen, etta seuraava kayttokerta voisi tietysti olla Suomen 100-vuotispaiva 6.12.17 jos siella pain juhlia jarjestetaan tuolloin.

Oona

Mäkin oon niin onnellinen että sain mun oman satakuntalaisen kansallispuvun valmiiksi tähän päivään mennessä! Kansallispäivä on täällä kyllä ihan erilainen kun suomessa ja odotan kyllä ensi vuotta innolla. Oli ihan hauskaa kun ihmiset koittivat arvuutella mun bunadin alkuperää, vaikka tietääkin mun olevan suomesta...

Ihanalta näytti teijän juhlinta!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Johanna kirjoittaa elämästään norjalaisen kalastajan vaimona ja kahden söpöliinin äitinä. Blogissa pohditaan, miten arki voi olla kaunista, esitellään päivän asuja ja ihania sisustusasioita – sekä välillä pohditaan syvällisiä.

 

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Instagram